Taas oli mukava kisa.
Lähtö oli perushuono, onneksi ei kuitenkaan poskettoman huono. Oltiin viimeinen FE joka ylitti linjan. En oikein ymmärrä mikä ihmeen pelko mulla on varaslähtöä kohtaan. Kertaakaan ei ole tullut varastettua, eikä se ole ollut edes lähellä. Pitää varmaan ottaa pari varaslähtöä koska ei se ainakaan huononna nykyistä sijoitusta.
Lähdön jälkeen päästiin Annelin imuun ja vauhti vaikutti jopa paremmalta mitä Annelilla. Vauhtia ei kuitenkaan riittänyt ohittamiseen, mutta hyvää vääntöä saatiin aikaiseksi Panun päättäessä ruveta nostattamaan meitä.
Vihreältä jatkettiin kryssimistä väärillä trimmeillä, eikä näin ollen saatu kunnolla korkeutta. Oltiin katsottu trimmit lähtöalueella jossa tuuli vähemmän. Trimmiä ei saatu korjattu eikä venda baaralle näyttänyt järkevältä Kikan tullessa hieman ylhäältä takaviistosta. Jatkettiin styyralla ja koitettiin arpoa mitä tehdä. Poijulle tultaessa oltiin jääty Annellista selkeästi.
Poijulta spinnu ylös ja Annelin perä rupesi taas lähenemään. Panu rupesi jälleen nostattamaan kun koitimme päästä ohi.

Tätä taistelua jatkui punaiselle asti jossa onnistuimme saamaan spinnun pahasti etustaagin ympärille. Solmu oli niin hyvä, että spinnua otettiin alas koko matka punaiselta käärmeluotojen pohjoispuoliselle poijulle. Ero muihin kasvoi kovaa vauhtia.
Poijulla saatiin genua vihdoin ylös ja aloitimme kryssimisen. Olin unohtanut plotterin kotiin ja navigoimme luomuna. Kotiin tullessa latasin trakin konelle. Oltiin menty pikkasen liian läheltä Lisbethin kiveä.

Onneksi ei kolahtanut.
Loppu kisa menikin ilman ihmeellisempiä kommelluksia.