Raportti sisältää kolme kertaa sanan PERKELE.
Spinnupuomin hela meni rikki lomapurjehduksilla, mutta Panulta saatiin ostettua identtinen Seldenin hela ja puomi korjattua. Kisapurjeetkin tulivat mukanani satamaan ja pääsimme lopulta kisa-alueelle. Kokeilimme purjehdusta ykkösellä ja hyvin kulki, parin spinnumanööverin jälkeen sitten päädyimme lähtöalueelle jossa Harald viestitti että lähtöpoiju on siirtynyt ja niinhän se olikin. Pienen lautakuntatoimenpiteen jälkeen linja saatiin vähän turvallisemmaksi ja alettiin ihmettelemään itse kisaa.
Kolmosrata, lounainen tuuli ja linja taas tuttuun tapaan tuuleen nähden vino. Rannan puoli oli hivenen lähempänä ekaa merkkiä, mutta poiju ylempänä tuulessa ja tuuli avautui nopeasti saaren takaata. Päätin että lähdetään keskeltä ajamaan styyralla poijua päin ja lasketaan yli sopivalla hetkellä. Lähtö menikin ihan kelvollisesti, spinnu nousi hivenen hitaasti mutta riittävän nopeasti silti ja hetken päästä huomasimme olevamme fleetissä kolmosina Artun Bícen johtaessa klungaa ja Pallen riisutun FF36:n ollessa päällämme.
Ylämerkin kierto meni ongelmitta, Merelli pääsi vähän puikkaamaan sisemmäksi mutta alkoi sitten nostatella takaata tullutta Charlottaa ja näin ollen pääsimme vapaasti vendaamaan vapaisiin tuuliin. Muut taisivat lähteä vasempaan laitaan, me päädyimme sitten Charlotan kanssa oikealle ja kun sitten heitimme vendan Charlotan päälle niin sinnehän jopa Charlottakin jäi

No, ihan paskoissa Charlotta ei tainnut olla mutta hämmästyttävää kyllä Harald sitten heitti vendan juuri nostavassa shiftissä minkä me sitten ajoimme loppuun asti ja otimme jopa kaulaa Charlottaan kun taas keulat kohtasivat ylämerkillä. Leikkarin vedin vähän pitkäksi, kun alle ajaminen olisi ollut kohtalokasta. Lenssittely sitten menikin kissa-hiiri-leikiksi mutta eipä Charlotta päässyt ohi ja taisi vähän alistua kohtaloonsakin kun ei edes yrittänyt nostaa peittämään (no ei se olisi kyllä kannattanutkaan).
PERKELE. Panun sekundahelan (noei, Seldenillä on näemmä kahta mallia ja tämä on se huonompi, onneksi vanhan helan tappi on yhä jossain tallessa) tappi sitten olikin vähän lyhyt ja spinnupuomi irtosi yhtäkkiä mastolta juuri ennen merkinkiertoa ja sählinki sitten maksoi sen ettemme päässeet jiippaamaan merkillä ja Charlotta pääsi puikkaamaan sisäradalle. Lenssitellessä puomi irtosi sitten vielä kertaalleen ennen merkinkiertoa mutta muuten lenssi meni hyvin, mitä nyt rannan lähellä ajaminen vähän jännitti mutta luotin että Charlotta kyllä tietää kivien paikat rautaisella kokemuksella
PERKELE. Merkinkierrossa sitten ison skuuttiblokin leikarin akseli murtui ja iso valahti löysäksi. Siinä sitten käsin skuutatessa ja jotain sopivanvahvuista narua etsiessä Merelli pääsi puikkaamaan ohi ja Charlotta karkasi teilleen. Paremmalla organisoinnilla (nyt yksi gasti piti ison skuuttia tiukkana, toinen etsi narua sisältä ja kolmas hengasi ja pussitti spinnua...no ei tuossa kovin paljoa vaihtoehtoja ollut) emme olisi ehkä hävinneet niin paljoa, mutta vaikea sitä on saada hyviä kryssikulmia kun isoa ei saa tiukaksi. Kun jonkinlainen nirinaru sitten löytyi saatiin iso taas jotenkin vetoon, joskin trimmaus oli hieman hankalaa.
Kryssi menikin sitten aika mielenkiinnottomasti, Merelli ei juurikaan karannut meiltä vaikka paikoin tuntui että nousimme paremmin ja joskus taas huonommin. Käärmesaaren rannasta sai bongattua aika hyvän nostavan tuulen, mikä näytti trackin valossa ihan järjettömän hyvältä
Lenssillä takaa-ajo tuotti ehkä hieman tulosta, mutta ei tarpeeksi ja loppu olikin sitten tylsää jonoajelua maaliin, mutta nähdäkseni T-minikin jäi aika kauas taakse ja muu fleetti oli joko nopeampia tai saman nopeuksisi veneitä joten kaitpa kolmossija on realismia.
PERKELE. Poijussa sitten onnistuin tiputtamaan taas kerran yhden GoPro-osan mereen...onneksi tosin yksi agentti on menossa kohtapuoliin jenkkeihin, joten pitänee varmaan vain tilata sieltä yksi kappale kiinnityspalasia.