Petri wrote:
Tokitoki, mutta mistä sen target-vauhdin repii, Charlottan polarit ovat meille lähes yhtä hyödyllisiä kuin Lexuksen. Ja pelkillä tellarien ajamisella olen jo todistetusti ajanut 10 astetta liian alhaisia kursseja, eli ainakin mä kyllä tarvitsen winkkarin siihen tueksi ettei homma lähde ihan käsistä.
Mikä vika Charlotan polaareissa on? Trackeja katsellen ajat usein selvästi kovempaa tai hiljempaa kuin Charlotta. Jos ajaisitte samaa vauhtia, menisi varmasti paljon paremmin. Vaikka sitten purjeiden, trimmien, kölin jne. takia et ehkä pääsisikään aivan samaan VMG:hen, pitäisi kuitenkin helposti päästä 5% päähän.
Oikean kulman ja vauhdin löytämistä helpottaa paljon se, että etualhaalla on toinen vene, jonka näet ajaessasi. Tällöin näet heti nousukulmaerot ja myös vauhtierot. Kokeileppa ajaa 2-3 veneenmittaa ylemmäs kuin lähellä edessä oleva vene (mieluiten Charlotta) ja sitten yrität pitää kurssin ja vauhdin samana. Eli et tipu toisen perään, eikä myöskään toinen karkaa horisonttiin.
Windexistä on iloa kryssillä vain silloin kun on "aivan pihalla". Tuuli kääntyy voimakkaasti tai on niin olematon, ettei ole mitään varmuutta tuulen suunnasta.
Erityisesti kevyessä tuulessa on todella tärkeää tietää polaarit. Pinnassa ei ole tuntumaa, langatkaan eivät välttämättä toimi tai kerro totuutta jne. Tällöin pitää tietää miten kovaa veneellä tulisi ajaa kryssit ja pienin ohjaisliikkein tehdä "töitä" vauhdin eteen. Avuksi tarvitaan tarkka loki ja/tai verrokkivene. Kääntämällä keulaa asteen pari alemmas vauhti alkaa kiihtyä. Jos ollaan selvästi alle targetin, pitää ajaa juuri sen verran alemmaksi, että vauhti kiihtyy. Kun aletaan olla lähellä polaareja, voi usein nostaa sen asteen pari takaisin. Sitten kokoajan haetaan sitä kohtaa, jossa vauhti on lähellä oikeaa ja/tai kiihtyvyys oikeaan suuntaan.
Tuon prosessi jälkeen päädytään helposti tilaan, jossa vauhti on solmun enemmän, mutta kurssi oikeastaan aivan sama.
Liikaa kääntämällä purjeet sakkaavat ja/tai ajosta tulee kiemurtelevaa. Kevyessä kelissä kiihdytys on väistämättä hidas, erityisesti FE:llä.
Meillä oli keskiviikkokisassa toinen äärimmäisyys: Pikkuluokan kärki purjehti alle puolen tunnin ja iso luokka pidemmällä radalla alle 40 minuuttia. Kun radalla oli vain varsin vino saarten rajoittama kryssi ja takaisin sama slöörinä, oli kisa todella tylsä.
Kun piti yrittää pitää 41 jalkaista X:ää nousemasta päälle kryssillä 1/4 kryssistä tilanteessa, jossa kumpikaan ei voinut tehdä vendaa saarten takia, ei vauhti ole hyvä. Joutui pinaamaan ~3 kn, kun olisi pitänyt ajaa ~4 kn. Mutta eipä noussut X yli vaan pysähtyi takakulmaan.