WHC 4/2010
- harald
- Hallitus
- Posts: 11317
- Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
- Location: Sibbo
- Vene: Charlotta
- Contact:
WHC 4/2010
Huomenna keskiviikkona on taas keskiviikko.
http://fmi.fi/saa/meri.html
Noin 5m/s idästä luvataan, mukavaa jos niin!
http://fmi.fi/saa/meri.html
Noin 5m/s idästä luvataan, mukavaa jos niin!
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020
Lisbethissä vielä gastipaikkoja jaossa illaksi...
http://www.fe83.org/forum/viewtopic.php?p=17071#17071
http://www.fe83.org/forum/viewtopic.php?p=17071#17071
Olli Niemi
- harald
- Hallitus
- Posts: 11317
- Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
- Location: Sibbo
- Vene: Charlotta
- Contact:
Minä, Pone ja Sampsa.
Oi että tuntui oudolta lillua tuolla starttiviivan läheisyydessä alle 2 knotsin nopeudella todeten että lautakunta valitsi kolmosradan. Eikös näitä iltoja varten olla vartavasten saatu lyhyempi rata? Tai sitten lautakunnalla oli parempaa tietoa tuulen tulemisesta, sillä puhalsihan siinä välissä jotain 8-9 knotsia parhaimmillaan. Mutta kuitenkin.
Liikuttiin lähellä ulkopäätä, tarkoituksena lähteä siitä hyvällä vauhdilla. Harmiksi en muistanut miten tehokas vauhdin tappaminen venda ja jiippii ovat, ja se oli tietysti pakko tehdä 1:30 ennen lähtöä. Siinä seistiin sitten. Vindungen otti hyvän lähdön, ja vindungenin alla joku varasti, ehkä St.Olga?
Kun päästiin Annelin päältä irti, tuli joku Lisbeth paaralla edestä ohi. Vasemmassa laidassa oli kovassa karussa FF31 Mary, T-mini (jolla ei edelleenkään vuoden 2008 jälkeen ole LYS-todistusta), Vindungen ja hiukan myös H-vene Devon.
No, Lisbeth jatkoi oikealla ja me vasemmalle. Oikealla näytti olevan reikä ja kun saimme 5+5° siftin vasemmassa kaisa-nurkassa oli Lisbeth kohdatessamme seuraavan kerran ohitettu muutamalla sadalla metrillä. Perässä Anneli oli jo lähempänä meidän vanavedessä seilanneina(?).
Sitten meni keskikareikon takia siftejä sivu suun, tai sitten kyseessä oli joku progressiivinen siftaile kääntyminen tjms koska suunnat menivät ihan ristiin kryssin loppupäässä. Devon saatiin tästä huolimatta kiinni josta päättelen että vaikeaa oli joka kohdassa rataa kryssin aikana.
Kun vihreä lähestyi johti Mary, perässään Vindungen ja T-mini. Me olimme parin kohtaamisen jälkeen päässeet Devonista ohi, ja lähestyimme Devonin kanssa styyralla vihreää merkkiä. Onneksi me olimme tuulen puolella hiukan perässä niin etteivät voineet vendata eteemme ja näin kiersimme vihreän neljäntenä veneenä.
Strekki etelään oli hiukan tylsä, mutta tässä Lisbeth ja Anneli ottivat selvästi kiinni Devonia joka vuorostaan jäi lisää meistä koko ajan.
Miessaaren selän E-pään poijun kiersimme jo lähempänä T-miniä, Maryn ja Vindungenin kamppailessa keskenään paikasta auringossa eiki tuulessa. Tässä kohtaa T-mini päätti jostain syystä pysäköidä ajamalla todella ylös joten ohitimme heidät vauhdilla leestä. Sen jälkeen olikin liian pitkä matka ja liian suuri vauhtiero seuraaviin joten pyrimme ajamaan vain fiksusti ja rauhallisesti portista käärmesaarten e-puolella ja siitä lenssit-slöörit maaliin. Käärmesaarten itäpuolella tuulta olikin jo mehevät 8-9 knotsia, tämä tuntui jo aika kovalta tuulelta.
Mitä vielä, mielenkiintoisia tilanteita tuli kun suoritettavaksi syntyi kaksi kertaa peräkkäin yli 120° jiippejä slööriltä slöörille ja tuulen tyyntymiset siinä välissä. Ison luokan nopeimmat rupesivat ohittelemaan käärmesaarten ojassa.
Kellotimme E-poijusta että Vindungen oli jo tässä vaiheessa toivottoman paljon karussa. Ehkä tämä johtui miehistöylivoimasta, en tiedä. Maryyn olisi ollut ehkä vielä mahdollisuutta.
Slööri pohjoiseen vihreälle oli sitten vähän liian tiukka apparentin näyttäessä välillä 50° kulmia joten se loppupätkä tuli ajettua genoalla. Tämä taisi olla ihan hyvä ratkaisu sillä perässä tuleva X-332 ei saavuttanut ollenkaan spinnu suoraan sivulle skuutattuna.
Vihreän kohdalla jiippasimme ja nostimme samaan aikaan, tarkoitus kokeilla eteläreunaa. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat kun totesimme että pohjoisesta aukosta tuli puffeja koko ajan ja jiippasimmekin takaisin kohti varsasaarta. Varsasaaren alla sai ajaa pitkiä pätkiä puuskissa jotka laskivat kurssin kohti maalia. Tämä näytti hyvältä ainakin Maryyn nähden välillä mutta sitten tuuli täytti myös selän eteläpään ja Mary liukui kohti maalia.
Maaliin ajettiin sitten monen jiipin jälkeen rättiväsyneinä ja nälkäisinä. Tai ainakin minua rasittaa tällaiset kelit todella paljon kun saa olla tarkkana koko ajan.
Toivottavasti tuli edes sellainen sijoitus joka pysyy tuloksissa, sen verran hyvin purjehdittu omasta mielestäni.
Oi että tuntui oudolta lillua tuolla starttiviivan läheisyydessä alle 2 knotsin nopeudella todeten että lautakunta valitsi kolmosradan. Eikös näitä iltoja varten olla vartavasten saatu lyhyempi rata? Tai sitten lautakunnalla oli parempaa tietoa tuulen tulemisesta, sillä puhalsihan siinä välissä jotain 8-9 knotsia parhaimmillaan. Mutta kuitenkin.
Liikuttiin lähellä ulkopäätä, tarkoituksena lähteä siitä hyvällä vauhdilla. Harmiksi en muistanut miten tehokas vauhdin tappaminen venda ja jiippii ovat, ja se oli tietysti pakko tehdä 1:30 ennen lähtöä. Siinä seistiin sitten. Vindungen otti hyvän lähdön, ja vindungenin alla joku varasti, ehkä St.Olga?
Kun päästiin Annelin päältä irti, tuli joku Lisbeth paaralla edestä ohi. Vasemmassa laidassa oli kovassa karussa FF31 Mary, T-mini (jolla ei edelleenkään vuoden 2008 jälkeen ole LYS-todistusta), Vindungen ja hiukan myös H-vene Devon.
No, Lisbeth jatkoi oikealla ja me vasemmalle. Oikealla näytti olevan reikä ja kun saimme 5+5° siftin vasemmassa kaisa-nurkassa oli Lisbeth kohdatessamme seuraavan kerran ohitettu muutamalla sadalla metrillä. Perässä Anneli oli jo lähempänä meidän vanavedessä seilanneina(?).
Sitten meni keskikareikon takia siftejä sivu suun, tai sitten kyseessä oli joku progressiivinen siftaile kääntyminen tjms koska suunnat menivät ihan ristiin kryssin loppupäässä. Devon saatiin tästä huolimatta kiinni josta päättelen että vaikeaa oli joka kohdassa rataa kryssin aikana.
Kun vihreä lähestyi johti Mary, perässään Vindungen ja T-mini. Me olimme parin kohtaamisen jälkeen päässeet Devonista ohi, ja lähestyimme Devonin kanssa styyralla vihreää merkkiä. Onneksi me olimme tuulen puolella hiukan perässä niin etteivät voineet vendata eteemme ja näin kiersimme vihreän neljäntenä veneenä.
Strekki etelään oli hiukan tylsä, mutta tässä Lisbeth ja Anneli ottivat selvästi kiinni Devonia joka vuorostaan jäi lisää meistä koko ajan.
Miessaaren selän E-pään poijun kiersimme jo lähempänä T-miniä, Maryn ja Vindungenin kamppailessa keskenään paikasta auringossa eiki tuulessa. Tässä kohtaa T-mini päätti jostain syystä pysäköidä ajamalla todella ylös joten ohitimme heidät vauhdilla leestä. Sen jälkeen olikin liian pitkä matka ja liian suuri vauhtiero seuraaviin joten pyrimme ajamaan vain fiksusti ja rauhallisesti portista käärmesaarten e-puolella ja siitä lenssit-slöörit maaliin. Käärmesaarten itäpuolella tuulta olikin jo mehevät 8-9 knotsia, tämä tuntui jo aika kovalta tuulelta.
Mitä vielä, mielenkiintoisia tilanteita tuli kun suoritettavaksi syntyi kaksi kertaa peräkkäin yli 120° jiippejä slööriltä slöörille ja tuulen tyyntymiset siinä välissä. Ison luokan nopeimmat rupesivat ohittelemaan käärmesaarten ojassa.
Kellotimme E-poijusta että Vindungen oli jo tässä vaiheessa toivottoman paljon karussa. Ehkä tämä johtui miehistöylivoimasta, en tiedä. Maryyn olisi ollut ehkä vielä mahdollisuutta.
Slööri pohjoiseen vihreälle oli sitten vähän liian tiukka apparentin näyttäessä välillä 50° kulmia joten se loppupätkä tuli ajettua genoalla. Tämä taisi olla ihan hyvä ratkaisu sillä perässä tuleva X-332 ei saavuttanut ollenkaan spinnu suoraan sivulle skuutattuna.
Vihreän kohdalla jiippasimme ja nostimme samaan aikaan, tarkoitus kokeilla eteläreunaa. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat kun totesimme että pohjoisesta aukosta tuli puffeja koko ajan ja jiippasimmekin takaisin kohti varsasaarta. Varsasaaren alla sai ajaa pitkiä pätkiä puuskissa jotka laskivat kurssin kohti maalia. Tämä näytti hyvältä ainakin Maryyn nähden välillä mutta sitten tuuli täytti myös selän eteläpään ja Mary liukui kohti maalia.
Maaliin ajettiin sitten monen jiipin jälkeen rättiväsyneinä ja nälkäisinä. Tai ainakin minua rasittaa tällaiset kelit todella paljon kun saa olla tarkkana koko ajan.
Toivottavasti tuli edes sellainen sijoitus joka pysyy tuloksissa, sen verran hyvin purjehdittu omasta mielestäni.
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020
Minä ja Tyyne varastettiin mutta kun alla oli tyhjää oli ainakin mun helppo ajaa takaisin linjan alle. Oli siinä pieni törmäyskin ja protestin paikka, mutta kun Tyyne oli jokatapauksessa menossa yli linjan ja protesti teettäisi työtä allekirjoittaneelle, en oikeastaan nähnyt järkeväksi protestoida nopeampaa venettä vastaan kun en itse siinä voittaisi mitään, jos kyseessä olisi ollut FE niin tilanne olisi ollut toinen.harald wrote: Vindungen otti hyvän lähdön, ja vindungenin alla joku varasti, ehkä St.Olga?
Karmea kisa kyllä taas, alkaa motivaatio aika täydellisesti katoamaan kun kryssillä takkiin tulee kärkiveneille satoja metrejä/maili eikä siinä paljoa lohduta että kevyellä veneellä ja uusimmalla spinnulla sitten ottaa lenssillä kiinni isojakin välimatkoja.
Kun on ollut vesillä 8.30:sta asti (työpaikan kesäretki purjehtien) niin ei tällainen maraton-kisa kauheasti innosta, ensi viikolla jään kyllä rantaan jos tuuliennuste on kevyttä kun ei huvita joka ikistä purjehdusiltaa käyttää siten että kotiin pääsee kympin jälkeen. Jos taas tuulee, niin ajattelin kokeilla vanhaa 1G:tä edessä, en selvästikään osaa ajaa kusenkeltaista joten vähäisen itseluottamuksen palauttamiseksi pitää palata vanhaan kun ei meidän kryssivauhti noin huono ollut viime kaudella suhteessa Anneliin tai Lisbethiin.
- harald
- Hallitus
- Posts: 11317
- Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
- Location: Sibbo
- Vene: Charlotta
- Contact:
Jahas, tulokset tulivat. Kolmansia olimme kuten laskinkin.
http://se.itmill.com/ilmoittautuminen/r ... esults=176
Vähän on Vindungen karussa nyt. Tuulta please 
Laita Pete joku toinen pinnaan kryssillä?
http://se.itmill.com/ilmoittautuminen/r ... esults=176
Code: Select all
1. Palle Eklund hsk FIN 9152 VindUngen FG 28e 1,14 2:14:27 2:33:16
2. Atte Stambej emk fin 7465 Mary Finnflyer 31 1.12 2:20:13 2:37:03
3. Harald Hannelius NJK FIN-2674 Charlotta FE-83 1.07 2:30:12 2:40:43
4. Olli Mustonen EM FIN 3730 T-Mini Teemin 0,99 (LYS todistus) 2:48:01 2:46:20
5. Olli Niemi HSK FIN-2741 Lisbeth FE-83 1,07 2:43:49 2:55:17
6. Niko Roschier EMK FIN-746 Devon H-vene 1,08 2:43:16 2:56:20
7. Kaarlo Vennervirta EMK FIN-10008 Tyyne RJ85 1,05 2:49:49 2:58:18
8. Petri Sane Smer FIN-2949 St. Olga FE-83 1,07 2:50:00 3:01:54
9. Panu Ranta OV FIN 2216 Anneli FE-83 1,07 2:50:37 3:02:34
10. Torbjörn Koivisto EMK FIN-7220 S/Y Kikka X-79 1,14 2:54:30 3:18:56
11. Ville Valtonen Trip FIN 2979 Trip Tease FE83 1,07 0:00:00 0:00:00 (DNF)

Laita Pete joku toinen pinnaan kryssillä?
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020
- harald
- Hallitus
- Posts: 11317
- Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
- Location: Sibbo
- Vene: Charlotta
- Contact:
No höh, eihän tuo Olga track näytä niin huonolta ollenkaan. Käärmeluotojen E-puolella on kyllä tullut sifti pataan aika rankasti.
Ådholmenin p-puolella on teillä ollut käsijarru päällä, häiritsijöitäkö?
Tyyntyikö teillä radan koillisnurkan kohdalla kun me olimme jo spinnuslöörillä?
Ådholmenin p-puolella on teillä ollut käsijarru päällä, häiritsijöitäkö?
Tyyntyikö teillä radan koillisnurkan kohdalla kun me olimme jo spinnuslöörillä?
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020
Tuossa pinnahommassa yhä rajoituksena on tietyt vastuukysymykset, joitten takia ainakaan näin kevätkauden osalta vaihtoehtoja ei oikein ole.
Ja yhä mua häiritsee se miksi taso on romahtanut viime vuodesta, yleensähän kehityksen pitäisi mennä ylöspäin mutta ei näemmä mun kohdallani
Teoria olisi yhä että ajan liian ylös tai liian alas, kun taas pitäisi ajaa juuri päinvastoin. Etenkin alkukryssillä ajoin varmaan liian ylös, kun olisi pitänyt ajaa vauhtia ja toisaalta taas sitten monesti päädyn ajamaan liian alas kun en huomaa winkkarista mistä tuuli todellisuudessa tulee. Nyt siis ajoin kevyen kryssin puhtaasti etureunaa tuijottamalla siten että purje sakkasi varsin usein, mutta se lienee ainoa tapa löytää se raja milloin ajaa oikeasti niin ylös kuin voi ajaa. Miten tahansa ajaakaan niin VMG on syvältä. Punaisen kääntöpoijun ja punaisen kepin välisellä kryssillä taidetaan ottaa Charlottalta pataa n. 2km matkassa mikä lienee kutakuinkin aika maailmanennätystasoa kun matkaa merkkien välillä on n. 2,8km.
Ei Ådholmenin kohdalla edes siis mitään häiriöitä ollut, ajoin vain todennäköisesti liian ylös ja siksi vauhtia ei ollut. Iso luokka pakotti sitten vetämään parit vendat siinä, mutta ei sen kummempaa.
Tuuli vaihteli niin paljon, että en kyllä muista milloin se moinasi ja milloin ei. Me nostimme spinnun heti punaisella kepillä, eli kait se oli sitten hieman moinannut kun aika harva muu oli nostanut spinnua heti siinä kepillä.
Teekkareilla todella paska mäihä, missasivat maalin korkeintaan parilla minuutilla.
Ja yhä mua häiritsee se miksi taso on romahtanut viime vuodesta, yleensähän kehityksen pitäisi mennä ylöspäin mutta ei näemmä mun kohdallani

Teoria olisi yhä että ajan liian ylös tai liian alas, kun taas pitäisi ajaa juuri päinvastoin. Etenkin alkukryssillä ajoin varmaan liian ylös, kun olisi pitänyt ajaa vauhtia ja toisaalta taas sitten monesti päädyn ajamaan liian alas kun en huomaa winkkarista mistä tuuli todellisuudessa tulee. Nyt siis ajoin kevyen kryssin puhtaasti etureunaa tuijottamalla siten että purje sakkasi varsin usein, mutta se lienee ainoa tapa löytää se raja milloin ajaa oikeasti niin ylös kuin voi ajaa. Miten tahansa ajaakaan niin VMG on syvältä. Punaisen kääntöpoijun ja punaisen kepin välisellä kryssillä taidetaan ottaa Charlottalta pataa n. 2km matkassa mikä lienee kutakuinkin aika maailmanennätystasoa kun matkaa merkkien välillä on n. 2,8km.
Ei Ådholmenin kohdalla edes siis mitään häiriöitä ollut, ajoin vain todennäköisesti liian ylös ja siksi vauhtia ei ollut. Iso luokka pakotti sitten vetämään parit vendat siinä, mutta ei sen kummempaa.
Tuuli vaihteli niin paljon, että en kyllä muista milloin se moinasi ja milloin ei. Me nostimme spinnun heti punaisella kepillä, eli kait se oli sitten hieman moinannut kun aika harva muu oli nostanut spinnua heti siinä kepillä.
Teekkareilla todella paska mäihä, missasivat maalin korkeintaan parilla minuutilla.
Last edited by Petri on Wed Jun 09, 2010 23:27 pm, edited 1 time in total.
- harald
- Hallitus
- Posts: 11317
- Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
- Location: Sibbo
- Vene: Charlotta
- Contact:
Älä välitä vinkkarista, aja aina vain vauhtia. Sen jälkeen varovasti ylös niin, että tuulenpuolen tellarit nousevat 10° uloimpaan verrattuna. Tätä niin kauan (tai jos) kun vauhti pysyy.
Höjdi tulee vauhdista, mitä kovempaa menet sitä paremmin vene nousee tuuleen.
En muista vilkaiseeni windexiä kryssin aikana vuosiin. Ja jos katson kryssillä mittarista tuulikulmia niin ovat korkeintaan viihteellisiä. Vauhti on ainoa apuväline.
Alkukryssi meni teiltä mielestäni ihan ok. Vaikeaahan tuo on mitata mutta meihin ette suuresti hävinneet vaikka menittekin oikealle alussa.
Höjdi tulee vauhdista, mitä kovempaa menet sitä paremmin vene nousee tuuleen.
En muista vilkaiseeni windexiä kryssin aikana vuosiin. Ja jos katson kryssillä mittarista tuulikulmia niin ovat korkeintaan viihteellisiä. Vauhti on ainoa apuväline.
Alkukryssi meni teiltä mielestäni ihan ok. Vaikeaahan tuo on mitata mutta meihin ette suuresti hävinneet vaikka menittekin oikealle alussa.
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020
Tokitoki, mutta mistä sen target-vauhdin repii, Charlottan polarit ovat meille lähes yhtä hyödyllisiä kuin Lexuksen. Ja pelkillä tellarien ajamisella olen jo todistetusti ajanut 10 astetta liian alhaisia kursseja, eli ainakin mä kyllä tarvitsen winkkarin siihen tueksi ettei homma lähde ihan käsistä.harald wrote:Älä välitä vinkkarista, aja aina vain vauhtia. Sen jälkeen varovasti ylös niin, että tuulenpuolen tellarit nousevat 10° uloimpaan verrattuna. Tätä niin kauan (tai jos) kun vauhti pysyy.
Höjdi tulee vauhdista, mitä kovempaa menet sitä paremmin vene nousee tuuleen.
Lähtökryssissähän sen laidan valinnan pakotti meille Anneli, koska emme me sen paskoihin tahtoneet jäädä. Ja toisaalta kun Lisbeth oli jo valinnut oikean laidan, niin ainakaan siellä ei sitten jumittuisi yksin.Alkukryssi meni teiltä mielestäni ihan ok. Vaikeaahan tuo on mitata mutta meihin ette suuresti hävinneet vaikka menittekin oikealle alussa.
- harald
- Hallitus
- Posts: 11317
- Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
- Location: Sibbo
- Vene: Charlotta
- Contact:
No niillä targeteilla saa kyllä heittää romukoppaa tuossa kelissä. Toisaalta, noihin targeteihin on yleisesti päästävä jos mielii korkeammalle tulosluettelossa.
Olisiko tellareiden lukeminen ongelma, ne hienoudet kuten mitä se tarkoittaa kun ulompi alkaa hiukan väpättämään, ja mitä sisempi tekee ennen kuin se nousee 10° saksiin uloimman kanssa? Ja paljonko pitää tellarin liikkua jotta se on väpätystä?
Aikarytmi menee niin että molemmat tellarit suorana vendan jälkeen riippuen kelistä 30s tai enemmän. Jos on kevyttä, aaltoa tai huono venda niin ajetaan niin että ulompi on rauhaton. Tämän "30s tai enemmän" (kunnes vauhti on lähellä targettia) jälkeen pyritään ajamaan asteen pari ylös niin että sisempi tellari muodostaa pienen-pienen 10° kulman ulomman kanssa. Laita joku muu tarkkailemaan vauhtia pysyykö (ota huomioon tuulen nopeuden vaihtelut). Jos ei pysy, palaa takaisin molemmat yhdensuuntaisiksi.
Kovemmassa kelissä sitten vähän enemmän kulmaa tellareiden väliin, ja voi aikaisemmin ajaa ylemmäs. Ja kun ajaa ylemmäs ei skuutata genoaa tai isoa välttämättä ollenkaan kireämmälle.
Se on myönnettävä että uuden purjeen lukemisen oppiminen, eritoten kun tuo keltainen on niin erilainen, vie aikansa. Mielestäni ajat jo nyt paremmin kuin viime kaudella trackeista katsottuna. Ne vivahteet on vain opittava lukemaan. Siinä valkoisessa ei ole vivahteita, keltaisessa on. Se keltainen kuiskailee kyllä pinnamiehelle jos sitä kuuntelee.
Olisiko tellareiden lukeminen ongelma, ne hienoudet kuten mitä se tarkoittaa kun ulompi alkaa hiukan väpättämään, ja mitä sisempi tekee ennen kuin se nousee 10° saksiin uloimman kanssa? Ja paljonko pitää tellarin liikkua jotta se on väpätystä?
Aikarytmi menee niin että molemmat tellarit suorana vendan jälkeen riippuen kelistä 30s tai enemmän. Jos on kevyttä, aaltoa tai huono venda niin ajetaan niin että ulompi on rauhaton. Tämän "30s tai enemmän" (kunnes vauhti on lähellä targettia) jälkeen pyritään ajamaan asteen pari ylös niin että sisempi tellari muodostaa pienen-pienen 10° kulman ulomman kanssa. Laita joku muu tarkkailemaan vauhtia pysyykö (ota huomioon tuulen nopeuden vaihtelut). Jos ei pysy, palaa takaisin molemmat yhdensuuntaisiksi.
Kovemmassa kelissä sitten vähän enemmän kulmaa tellareiden väliin, ja voi aikaisemmin ajaa ylemmäs. Ja kun ajaa ylemmäs ei skuutata genoaa tai isoa välttämättä ollenkaan kireämmälle.
Se on myönnettävä että uuden purjeen lukemisen oppiminen, eritoten kun tuo keltainen on niin erilainen, vie aikansa. Mielestäni ajat jo nyt paremmin kuin viime kaudella trackeista katsottuna. Ne vivahteet on vain opittava lukemaan. Siinä valkoisessa ei ole vivahteita, keltaisessa on. Se keltainen kuiskailee kyllä pinnamiehelle jos sitä kuuntelee.
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020
Tänään oli pitkään pelko, että ajetaan Mikon kanssa kahteen pekkaan, mutta Réa tuli onneksi apuun.
Starttialueelle tultaessa tuuli kuoli kokonaan, ja siinä yritettiin hillua lähellä linjaa vähän vauhtia päällä. Ennen starttia saatiin kuitenkin jostain vähän tuulta, ja liikuttiinkin vähän turhan vauhdilla rantaa kohden. Kääntyäkään ei enää voinut, kun sitten olisi vauhti kuollut kokonaan, joten lähdettiin rannan päästä, jossa ei enää ollut poijuakaan. Vendahan siinä piti heittää melko pian ennen rantakallioita, ja päästiin ajamaan paaralla nätisti fleetin edestä. Tuuli shiftasi meille suotuisasti, ja starttilinjan pläkään verrattuna tuntui vetävän hyvin, joten pysyttiin oikealla. Harmi että vasemmalla veti vielä paremmin. Jäätiin sitten siinä Charlottalle, ja Annelikin livahti ohi.
Kryssillä kohti Larua saatiin Anneli kiinni ennen porttia, ajettiin ihan omaa kurssiamme, joka oli paljon Annelia alemmas, mutta ohi päästiin. Jouduttiin vähän väistelemään ison luokan veneitä, mikä näkyy trackistakin. Spinnumanööverit toimivat näin kevyessä kohtuullisen hyvin kolmellakin hengellä. Punaisella poijulla näytettiin vieressä treenanneelle purjehduskoululle malliesimerkki hienosta jiipistä. Rännissä oli taas ison luokan tuulisyöppöjä sotkemassa. Ajettiin siksi melko ylös, mikä sitten kuitenkin kostautui käärmesaaren rannan läheisyydessä tuulikentän kieroutumina.
Loppumatka oli tyyntyvässä kelissä tuskaista, varsinkin kun iso luokka yritti tunkea häiritsemään. Melko hyvin saatiin kuitenkin pidettyä ohittajat alapuolella, kun FE:n spinnulla kryssii hyvin...
Starttialueelle tultaessa tuuli kuoli kokonaan, ja siinä yritettiin hillua lähellä linjaa vähän vauhtia päällä. Ennen starttia saatiin kuitenkin jostain vähän tuulta, ja liikuttiinkin vähän turhan vauhdilla rantaa kohden. Kääntyäkään ei enää voinut, kun sitten olisi vauhti kuollut kokonaan, joten lähdettiin rannan päästä, jossa ei enää ollut poijuakaan. Vendahan siinä piti heittää melko pian ennen rantakallioita, ja päästiin ajamaan paaralla nätisti fleetin edestä. Tuuli shiftasi meille suotuisasti, ja starttilinjan pläkään verrattuna tuntui vetävän hyvin, joten pysyttiin oikealla. Harmi että vasemmalla veti vielä paremmin. Jäätiin sitten siinä Charlottalle, ja Annelikin livahti ohi.
Kryssillä kohti Larua saatiin Anneli kiinni ennen porttia, ajettiin ihan omaa kurssiamme, joka oli paljon Annelia alemmas, mutta ohi päästiin. Jouduttiin vähän väistelemään ison luokan veneitä, mikä näkyy trackistakin. Spinnumanööverit toimivat näin kevyessä kohtuullisen hyvin kolmellakin hengellä. Punaisella poijulla näytettiin vieressä treenanneelle purjehduskoululle malliesimerkki hienosta jiipistä. Rännissä oli taas ison luokan tuulisyöppöjä sotkemassa. Ajettiin siksi melko ylös, mikä sitten kuitenkin kostautui käärmesaaren rannan läheisyydessä tuulikentän kieroutumina.
Loppumatka oli tyyntyvässä kelissä tuskaista, varsinkin kun iso luokka yritti tunkea häiritsemään. Melko hyvin saatiin kuitenkin pidettyä ohittajat alapuolella, kun FE:n spinnulla kryssii hyvin...
Olli Niemi
Tällä kertaa vähemmän Zeniläistä elämäntapakelluntaa harrastamassa mä, Sandra, Wolf, Markus ja Heli.
Aloitettiin vahvasti, kun tehtiin ennen lähtöä pyörähdys johon hävisi kaikki vauhdit ja vielä hyvän päälle kellotettiin ensin 2min pieleen, niin kelluttiin siinä sitten ihmettelemässä kun muut starttaa. Eipä mitään, purjeet vetoon ja menoksi ihmettelemään lahdella pyöriviä shiftejä, parhaimmat taisi olla siinä 15 astetta. Vähän jäätiin leivänpäälliseksi kun Tyyne tuli vähän matkan päässä niin ettei kovin optimaalista vendaa mahtunut heittämään. Eteläisen poijun jälkeen harjoiteltiin pysäköintiä täysin purjein, kun rannassa veti ja keskellä ei, iso luokka tuli tässä pääosin ohi rannan kautta.
Käärmeluotojen itäpuolella ei näyttänyt spinnuja nousevan kuin joku satunnainen, mutta kun päätimme muitten esimerkistä huolimatta kokeilla niin iloisestihan tuo veti, ja pari ison luokan venettä alkoi lähestyä perä edellä. Luotojen välissä spinnuteltiin varsin rauhaisasti ja ihmeteltiin keltagenaakkerisen firstin puuhailua, ajelivat laidasta laitaan kun eivät päässeet alemmas. Tämän tuloksena kuitattiin heidät eteläisen poijun maisemissa. Toinenkin ison luokan vene pysyi reilusti takana.
Spinnuilu oli ihan mukavaa sen osan ajasta kun tuuli edes jostain, ja ainakin fiilikseen tuo nurkkien tasaaminen barbereilla ja yleensäkin niitten käyttämisen spinnun muotoiluun auttoi. Tiedä sitten mitä teki vauhdille, varmaan jonkun kymmenyksen, mutta ainakin mukavampi ajella menemään kun on joku luotto siitä että tekee järkevästi, joten kiitokset viime viikon trimmivinkeistä.
Vihreän jälkeen tuuli alkoi kuolla lopullisesti ja siinä sitten leikeltiin epätoivoisesti suuntaan jos toiseenkin, kelloa ja kaukana olevaa maaliviivaa katsellen. Lopulta päästiin jo melkein perille, mutta jäi kuitenkin maali saamatta, vaikka sinne sitten kelluttiinkin kun jo niin pitkälle oltiin tultu.
Muuten oli ihan leppoisaa, mutta maalista noin niukasti jääminen kyllä kyrsii. Saatiinhan sentään pari ison luokan päänahkaa jollei muuta, ja asennettiin uusi vinssi katolle paluumatkalla. Lyhyt rata tyynille päiville olisi kyllä kova sana, voisikohan vitosradasta olla yhden kierroksen versio? Tuntuu vielä useimmiten käyvän niin että tuuli tyyntyy loppua kohden, jolloin me jäädään kärjestä vielä lisää kun muut sutii koneella takaisin ja me kellutaan vielä maalia kohti.
Aloitettiin vahvasti, kun tehtiin ennen lähtöä pyörähdys johon hävisi kaikki vauhdit ja vielä hyvän päälle kellotettiin ensin 2min pieleen, niin kelluttiin siinä sitten ihmettelemässä kun muut starttaa. Eipä mitään, purjeet vetoon ja menoksi ihmettelemään lahdella pyöriviä shiftejä, parhaimmat taisi olla siinä 15 astetta. Vähän jäätiin leivänpäälliseksi kun Tyyne tuli vähän matkan päässä niin ettei kovin optimaalista vendaa mahtunut heittämään. Eteläisen poijun jälkeen harjoiteltiin pysäköintiä täysin purjein, kun rannassa veti ja keskellä ei, iso luokka tuli tässä pääosin ohi rannan kautta.
Käärmeluotojen itäpuolella ei näyttänyt spinnuja nousevan kuin joku satunnainen, mutta kun päätimme muitten esimerkistä huolimatta kokeilla niin iloisestihan tuo veti, ja pari ison luokan venettä alkoi lähestyä perä edellä. Luotojen välissä spinnuteltiin varsin rauhaisasti ja ihmeteltiin keltagenaakkerisen firstin puuhailua, ajelivat laidasta laitaan kun eivät päässeet alemmas. Tämän tuloksena kuitattiin heidät eteläisen poijun maisemissa. Toinenkin ison luokan vene pysyi reilusti takana.
Spinnuilu oli ihan mukavaa sen osan ajasta kun tuuli edes jostain, ja ainakin fiilikseen tuo nurkkien tasaaminen barbereilla ja yleensäkin niitten käyttämisen spinnun muotoiluun auttoi. Tiedä sitten mitä teki vauhdille, varmaan jonkun kymmenyksen, mutta ainakin mukavampi ajella menemään kun on joku luotto siitä että tekee järkevästi, joten kiitokset viime viikon trimmivinkeistä.
Vihreän jälkeen tuuli alkoi kuolla lopullisesti ja siinä sitten leikeltiin epätoivoisesti suuntaan jos toiseenkin, kelloa ja kaukana olevaa maaliviivaa katsellen. Lopulta päästiin jo melkein perille, mutta jäi kuitenkin maali saamatta, vaikka sinne sitten kelluttiinkin kun jo niin pitkälle oltiin tultu.
Muuten oli ihan leppoisaa, mutta maalista noin niukasti jääminen kyllä kyrsii. Saatiinhan sentään pari ison luokan päänahkaa jollei muuta, ja asennettiin uusi vinssi katolle paluumatkalla. Lyhyt rata tyynille päiville olisi kyllä kova sana, voisikohan vitosradasta olla yhden kierroksen versio? Tuntuu vielä useimmiten käyvän niin että tuuli tyyntyy loppua kohden, jolloin me jäädään kärjestä vielä lisää kun muut sutii koneella takaisin ja me kellutaan vielä maalia kohti.
Ja se on vielä hiton hauskaakin vetää lähes kryssiä spinnullaOlli wrote: FE:n spinnulla kryssii hyvin...

Mites tuolla muuten tehdään venda? Emäsalossa näin version jossa ylös juuttunut spinnu vendataan kierrättämällä se veneen takaa, onko muita versioita?