Tämän päivän kisa käy kyllä kauden avajaisesta... varsinainen avaus olikin.
Kippari on koko päivän määrätietoisesti värkännyt venettä kisakuntoon (roudannut kamaa, hakenut purjeet Webalta, tarkistuttanut palosammuttimet, korjannut pilssipumpun, porannut uusiin kaidetolppiin kiinnitysreiät, laittanut puomin ja siihen purjeen + spinnupussin, tehnyt elektroniikka-asennuksia ja ehti jopa vielä saada veneen katsastettua). Sen verran kiire tuli, ettei lounasta ehtinyt syömään, yksi miehistön jäsen sai hurauttaa taksilla rantaan kun kippari ei ehtinyt hakea ja toinen sai nakin hakea kisan jälkeiset bisset kaupasta. Miehistön tullessa rantaan sovittuun klo 17, niin kippari vielä asensi akkuja ja viritti plotteri-PC:tä ja vene oli kuin räjähdyksen jäljiltä remppakamaa. Siitä sitten ahkera miehistö roudasi purjeita autosta veneeseen ja remppakamat autoon. Oli jo sovittu, että jollei kisaan ehditä, niin mennään vähän treenaan. Kello 17:25 päätettiin lähteä moottorilla Haukilahden suuntaan ja kiinnittää viimeiset blokit ja vetää spinnuskuutit yms. Matkalla huomattiin, ettei plotteri-PC anna luettavaa kuvaa kuin 2-3 sek kun nappasee USB-piuhan veke ja kytkee takaisin. Eli varsin käyttökelvoton, merikortin varassa siis oltaisiin. Alueelle ehdittin ja alkoi keulapurjeen arvonta, päädyttiin G1:een. 10 min ennen lähtöä kun piti nostaa purjeet, niin huomasin, että olin unohtanut laittaa latat isoon. Nopea sukellus keulaan hakeen ja kun 7 min ennen lähtöä nostettiin kesän ensimmäistä kertaa purjeet, niin huomasin että purjeeseen olisi pitänyt tulla 4 lattaa, ei pelkästään 3... oh well, näillä mennään.Lähtö itsessään oli katastrofi, mutta lopputulos oli aika hyvä. Vedeltiin kipparin huonosti asentamaa spinnuskuuttia uusiksi ja häsellyksessä ei paljoa ehtinyt starttipositiota hakea. Pakko oli tehdä vendä kun fleetti tuli styralla vastaan poukamasta kovaa vauhtia starttia kohti. Tämän seurauksena oltiin ihan liian ajoissa ja lähellä linjaa. Eipä oikein muuta voinut kun nostaa linjaa pitkin melkein tuulta vasten ja vauhti tyssäsi täysin. Paukun jälkeen keula kohti ekaa vihreetä aluksi hitaalla vauhdilla, mutta kuitenkin toisena feneenä. Ekalla vihreällä kuuluikin takanatulevista veneistä jotain kylkien pauketta, tästä olisi kiva saada lisätietoa.
Ihan kivasti meni tokalle vihreälle saakka, pysyttiin tokana feneenä ei nyt niin kaukana Charlotasta perässä. Sitten tulikin aika nostaa spinnu. Tällä miehistökonstellaatiolla ei oltu aikaisemmin purjehdittu. Keulagasti oli ensimmäistä kertaa keulassa ja trimmaaja ensimmäistä kertaa meidän veneessä kisassa. Nosto meni kuitenkin hyvin ja saatiin spinnu vetään, kunnes... spinnufallin hakanen aukesi (joku ongelma tuon lukon ja meidän uuden spinnun kanssa). Eipä siinä muuta kuin jenni takas ylös ja vaakatasossa lepattava spinnu alas. Eipä tuossa paljoa kuitenkaan hävitty, oli sen verran tiukka spinnulegi. Enemmän hävittiin siinä, että ilman plotteria ja tuntematta vesiä kierrettiin väylää pitkin portista läpi muiden feneiden ajaessa suoraan. Nostettiin takaisin Lilién ja Olgan lähetyville ja oltiin vieläkin toinen fene. Lilié kuitenkin ajoi tarkemmin ja pääsi luikahtamaan ohi. Meidän huomio kiinnittyi tämän jälkeen enemmän Adastran ja White Ladyn väliseen kamppailuun meidän leen puolella ja siihen, ettei saatais Hai 2000:n terävää keulaa paaran puolen uuden lasikuidun läpi. Jääpoijulle tultaessa Olga nostatti Adastraa ja White Ladya, mutta joutui antamaan meille tilaa merkille. Rundattiin Olgan edellä ja Olga teki vendan heti poijun jälkeen meidän jatkaessa kryssiä styyralla.
Kryssivauhtia ei tänään löytynyt. Sen verran kovaa tuuli ja skabaamisessa oli taas totuteltavaa, ettei oikein ehtinyt kovin paljoa purjetrimmien optimointia katsoa. Iso oli löysällä heti lähdöstä ja sitä oli vähän huono kiristää näin kovassa tuulessa. Lisäksi jouduttiin vielä tekeen iso väistöliike sille mikälie galeaasille. Pitää vain todeta, että kryssi ei kulkenut ja pitäis varmaan vähän treenata...
Loppu ei sitten ollutkaan niin jännää enää. Rönnkobbenin rundaamisen yhteydessä tiputettiin jenni ja nostettiin spinnu jennifalliin. Isoimman jännityksen antoi kaksi niistä kolmesta, joiden olisi pitänyt olla neljä lattaa, jotka huomattiin kurkkaavan sellaisen 10-15cm taskuistaan. Onneksi ei tarvinnut kovin montaa vendaa enää tehdä ja ei tarvitse lähteä lattakaupoille.
Sellainen avaus meiltä tänään. Hienoa oli taas päästä purjehtiin omaa venettä pitkästä aikaa. Samalla tuli todettua, että lupaava(?) alku on ottanut jonkin verran takapakkia kun viime kesä meni täysin plörinäksi. Katsotaan saadaanko kauden aikana paatti vauhtiin.
