Purjemateriaalit
TervehdysMarko wrote:Panulla: Upean näköinen tuo Matrix G3. Tuollainen olisi siisti jo pelkästään ulkonäön takia. Mitä dacronia sun iso on ja millä säädöillä levanki ja skuutti on tuollaisessa +10 m/s tuulessa? Kryssistäkö puhutaan?
Meidän iso on kimppatilauksestamme WB:ltä hankittu ns. OD leikattu dacron purje. Se on tehty alaosaltaan radiaalisesti 1. reivin tasalle ja loppu on vaakaleikattua. Ylin latta on ns. läpilatta. Kangas on luokkaa 6 - 6.5 unssia painoltaan.
Levanki on meillä kuta kuin keskellä, niin kauan kun vene pysyy pystyssä ja kantaa purjeensa. Puuskassa saa sitten nostettua korkeammalle tuuleen. Ja kyllä kryssistä puhuttiin.
Ystävällisin veneily terveisin PR
Olen ostamassa kovan tuulen st-fokkaa. Purjeelle tulee neliöitä vain 9 ja materiaalina dacron. Saako tämän kokoluokan purjeessa enää vastaavaa hyötyä OD-leikkauksesta vaakaleikkaukseen verrattuna? Hirveästi ei viitsisi tuosta purjeesta maksaa, kun käyttöä ei varmasti tule yhtä paljon verrattuna muihin keulapurjeisiin.
TervehdysMarko wrote:Olen ostamassa kovan tuulen st-fokkaa. Purjeelle tulee neliöitä vain 9 ja materiaalina dacron. Saako tämän kokoluokan purjeessa enää vastaavaa hyötyä OD-leikkauksesta vaakaleikkaukseen verrattuna? Hirveästi ei viitsisi tuosta purjeesta maksaa, kun käyttöä ei varmasti tule yhtä paljon verrattuna muihin keulapurjeisiin.
Käsitykseni mukaan purjeen materiaali, mitat, muoto, koko, veneen jäykkyys ja käyttöolosuhteet vaikuttavat suositeltavaan leikkaukseen. On huomattava, että siinä missä Dacron st-fokka on vaakaleikattu, niin Dacron G3 onkin jo monesti näissä veneissä OD-leikattu. Miksi näin, kun eroa ei paljoa ole?
Keulapurjeessa voimat jakautuvat hyvin eri lailla riippuen purjeen muodosta. Mitä korkeampi ja kapeampi purje on sitä enemmän päävoimat ovat takaliikin suuntaiset ja sitä paremmalla mielellä voi käyttää vaakaleikkausta. Heti kun purje levenee kasvaa samalla rasituksen vaakakomponentti ja silloin skuutin rasitus jakautuu suurena leveämmälle sektorille lisäten diagonaalisen rasituksen osuutta kankaassa. Tällöin OD-leikauksen radiaalinen alaosa puolustaa paikkaansa, kun kankaan kuidut ovat rasitusten suuntaiset.
Onko harkinnassa oleva kovantuulen st-fokka ns. täyskorkea vai onko se matala? Matalan purjeen kallistavan momentin vaikutuspisteen on alempana kuin korkean purjeen ja näin veneen kallistus vähenee, mutta purjeessa on silti voimaa puskea aallokossa. Kuinka kovaan keliin olet tuota purjetta suunnitellut speksaavasi? Muistathan, ettei st-fokan levankikisko kestä ihan mitä vaan, varsinkin jos trimmisyistä (skuuttauskulma) päätystopparit on asetettu pari naksua sisemmälle. Kiskohan on tuettu mastonjalan kohdalta ja päädyistä. Jos stopparit on asetettu sisempään tulee skuutin veto keskeltä tukematonta kiskon osaa ja a'vot puuskassa voi käydä ohrasesti kiskon antaessa myöden tai katketessa. Näin on joskus käynytkin ja älä kysy mistä tiedän


Ystävällisin veneily terveisin PR
Selvennykseksi mulla ei ole FE83:a vaan FF27, mutta ovat saman suunnittelijan veneitä ja samaa kokoluokkaa joten siksi täällä kyselen asiantuntijoiden neuvoja. Tämä kovan tuulen fokan on tarkoitus tulla +12 m/s tuulille. Ja koska siihen tulee tuo reivausmahdollisuus, niin luulisi tuulirajan olevan korkeammalla mitä miehistöllä on kanttia. Varsinainen st-fokka on 3 neliötä suurempi (12 m2) ja sillä pärjäsin yksinpurjehduksella tuohon 12 m/s asti (kryssiä). Hyvä tieto tuo kiskon vääntyminen. Pitää välttää tuota aluetta kovemmilla tuulilla. Tuossa näkyy mun kisko:Panu wrote: Onko harkinnassa oleva kovantuulen st-fokka ns. täyskorkea vai onko se matala? Matalan purjeen kallistavan momentin vaikutuspisteen on alempana kuin korkean purjeen ja näin veneen kallistus vähenee, mutta purjeessa on silti voimaa puskea aallokossa. Kuinka kovaan keliin olet tuota purjetta suunnitellut speksaavasi? Muistathan, ettei st-fokan levankikisko kestä ihan mitä vaan, varsinkin jos trimmisyistä (skuuttauskulma) päätystopparit on asetettu pari naksua sisemmälle. Kiskohan on tuettu mastonjalan kohdalta ja päädyistä. Jos stopparit on asetettu sisempään tulee skuutin veto keskeltä tukematonta kiskon osaa ja a'vot puuskassa voi käydä ohrasesti kiskon antaessa myöden tai katketessa. Näin on joskus käynytkin ja älä kysy mistä tiedän![]()
.
http://tinyurl.com/ntrb4dp
Tähän unohtui vastata. Eli etuliikki ei tule täysimittaisena. Sellaisen huomion olen tehnyt, että varsinkin aallokossa voima kannattaa ottaa fokasta. Ts. se pyöreänä ja iso reiville ja levyksi. Ts. lähinnä ohjaavaksi siiveksi.Panu wrote:Onko harkinnassa oleva kovantuulen st-fokka ns. täyskorkea vai onko se matala?
TervehdysMarko wrote:...Selvennykseksi mulla ei ole FE83:a vaan FF27, mutta ovat saman suunnittelijan veneitä ja samaa kokoluokkaa joten siksi täällä kyselen asiantuntijoiden neuvoja. Tämä kovan tuulen fokan on tarkoitus tulla +12 m/s tuulille. Ja koska siihen tulee tuo reivausmahdollisuus, niin luulisi tuulirajan olevan korkeammalla mitä miehistöllä on kanttia. Varsinainen st-fokka on 3 neliötä suurempi (12 m2) ja sillä pärjäsin yksinpurjehduksella tuohon 12 m/s asti (kryssiä). Hyvä tieto tuo kiskon vääntyminen. Pitää välttää tuota aluetta kovemmilla tuulilla. Tuossa näkyy mun kisko:
http://tinyurl.com/ntrb4dp
Meillä tuo on hoidettu niin, että kovantuulen kisat ajetaan G3:lla (jonnekin 18 m/s asti merenkäynnistä riippuen), suvihuvi purjehdukset st-fokalla sen helppouden vuoksi ja ulvovat tuulet sitten myrskyfokalla (~5-6m2). Meillä tuon myrskypurjeen saan hyvin skuutatua st-fokan levangille, jolloin käyttö on vaivatonta ja helppoa. Vielä ei ole tullut keliä vastaan, johon ei olisi voinut lähteä. Enemmän kyse on ollut halusta (lue: haluttomuudesta) lähteä leikkimään survival olosuhteisiin.
Ystävällisin veneily terveisin PR
Tuliko tuohon joku näppäilyvirhe? 18 m/s on jo ihan järkyttävän kova tuuli ja puuskat ylittävät todennäköisesti myrskyn rajan. OD-leikatussa st-fokassa mulla on 14 m/s tuuliraja, mutta sekin vaatisi isoon jo kakkosreivin ilman laitaläskejä ja tuulitasapainon kannalta en näe tuota mielekkäänä. Mieluiten pidän veneen hiukan nousevana ja pinnapainetta hiukan. G3 on mulla 13 neliötä ja on parhaimmillaan 6 - 9 m/s tuulilla täyden ison kanssa.Panu wrote: Meillä tuo on hoidettu niin, että kovantuulen kisat ajetaan G3:lla (jonnekin 18 m/s asti merenkäynnistä riippuen), suvihuvi purjehdukset st-fokalla sen helppouden vuoksi ja ulvovat tuulet sitten myrskyfokalla (~5-6m2).
TervehdysMarko wrote:Tuliko tuohon joku näppäilyvirhe? 18 m/s on jo ihan järkyttävän kova tuuli ja puuskat ylittävät todennäköisesti myrskyn rajan. OD-leikatussa st-fokassa mulla on 14 m/s tuuliraja, mutta sekin vaatisi isoon jo kakkosreivin ilman laitaläskejä ja tuulitasapainon kannalta en näe tuota mielekkäänä. Mieluiten pidän veneen hiukan nousevana ja pinnapainetta hiukan. G3 on mulla 13 neliötä ja on parhaimmillaan 6 - 9 m/s tuulilla täyden ison kanssa.
Ei siinä näppäilyvirhettä ollut. Noin 5 vuotta sitten Espoon GP:n ensimmäisenä päivänä tuuli nousi ja nousi ollen viimeisen startin aikoihin luokkaa 18 m/s tasaista + puskat päälle, jotka olivat jo selvästi seuraavalla kympillä. Silloin vedettiin G3:lla ja isossa 1 reivi. Spinnua ei enää nostettu. Silti lenssillä oli useita yli 10 solmun surffeja vaikka aallokko ei tuuleen nähden ollutkaan mitenkään suurta.
Oliha tuo meno hieman hmmm... repivää eikä enää niin kivaakaan, mutta selvittiinhän siitä ehjänä, mutta tosin aika märkänä. Jokaista vastakäännöstä seurasi hetken tuulessa rekaamista sivuttain ennen kuin saatiin uutta vauhtia. Samaan aikaan muistaakseni parista Albin Expressistä meni masto yli laidan.
Ystävällisin veneily terveisin PR
Jep jep
. October-Race muutama vuosi sitten: viimeinen kryssipätkä (pari mailia) maaliin: tuulta app. 21m/s melko tasaisesti. Dacron isossa yksi reivi ja laminaatti G3 sisäskuuteilla. No problem! Noustiin sinä vielä pari sijaa tuloksissa. Kyllä FEne tuulta kestää. Isosta vaan irtosi pari ylintä ratsastajaa!

terv. Artsi/DANIELA
TervehdysOlli wrote:Pakkastakin oli ainakin 45 ja kusi jäätyi kaarelle. Kyllä niitä hylsyjä nyt lentää, kun veneet on maissa. Kerratkaapas nyt kuitenkin mikä luokka jäi rannalle Hangon regatan ekana päivänä vuonna 2007?
Ei ehkä nyt kuitenkaan kaarelle jäätynyt. Espoon GP:ssa oltiin ainut fene joka ajoi tuon kovatuulisen lauantain viimeisen lähdön. Muut lähtivät pois. Oltais mekin lähdetty, mutta kun oltiin jo reivattu ja valmiiksi märkiä, niin mitään oleellista ei enää olisi pois lähdöllä saavutettu.
Rehellisesti on todettava, että jos tuuli olisi ollut tuota luokkaa heti aamusta, niin ei varmaan oltais edes lähdetty kisaamaan, niin kuin kävi mainitsemassasi Hangon kisassa. Silloinkin petti heikoin lenkki eli kantti. Veneellä kyllä olisi tuolloinkin pärjännyt.
Ystävällisin veneily terveisin PR
Joo... kutoset ja Albin Expressit, paitsi että vaikka ensin sovittiin, ettei kisata, lähti lopulta puolet veneistä kuitenkin iltapäivän lähtöön. Seilasin silloin expressiä. Turkulaisten kesken sovittiin, ettei mennä. Harmitti, sillä kelissä ei enää silloin iltapäivällä ollut mitään vikaa
Ainakin hyvää FEneilykeliä.
korjaus: muisti helposti pettää! kolme kutosta osallistui, kuten myös yksi FE! Monissa luokissa näyttää olleen melkoinen kato.
tulokset löytyivät vielä tuolta:
http://www.hsf.fi/Regatta2007/Regattan2007.htm#6mr

korjaus: muisti helposti pettää! kolme kutosta osallistui, kuten myös yksi FE! Monissa luokissa näyttää olleen melkoinen kato.
tulokset löytyivät vielä tuolta:
http://www.hsf.fi/Regatta2007/Regattan2007.htm#6mr
terv. Artsi/DANIELA