Purjemateriaalit

[Marko]

Panulla: Upean näköinen tuo Matrix G3. Tuollainen olisi siisti jo pelkästään ulkonäön takia. Mitä dacronia sun iso on ja millä säädöillä levanki ja skuutti on tuollaisessa +10 m/s tuulessa? Kryssistäkö puhutaan?

[Panu]

Panulla: Upean näköinen tuo Matrix G3. Tuollainen olisi siisti jo pelkästään ulkonäön takia. Mitä dacronia sun iso on ja millä säädöillä levanki ja skuutti on tuollaisessa +10 m/s tuulessa? Kryssistäkö puhutaan?

Tervehdys

Meidän iso on kimppatilauksestamme WB:ltä hankittu ns. OD leikattu dacron purje. Se on tehty alaosaltaan radiaalisesti 1. reivin tasalle ja loppu on vaakaleikattua. Ylin latta on ns. läpilatta. Kangas on luokkaa 6 - 6.5 unssia painoltaan.

Levanki on meillä kuta kuin keskellä, niin kauan kun vene pysyy pystyssä ja kantaa purjeensa. Puuskassa saa sitten nostettua korkeammalle tuuleen. Ja kyllä kryssistä puhuttiin.

[Marko]

Olen ostamassa kovan tuulen st-fokkaa. Purjeelle tulee neliöitä vain 9 ja materiaalina dacron. Saako tämän kokoluokan purjeessa enää vastaavaa hyötyä OD-leikkauksesta vaakaleikkaukseen verrattuna? Hirveästi ei viitsisi tuosta purjeesta maksaa, kun käyttöä ei varmasti tule yhtä paljon verrattuna muihin keulapurjeisiin.

[harald]

Ei varmaan kannata tuossa kokoluokassa. Etenkin jos se speksataan kovan tuulen fokaksi ja kangas on riittävän paksua. Paljonko tulisi olemaan hintaero? UIkonäöstä voisi tosin maksaa muutaman kympin.

[Marko]

Hintaero on 170 e, mikä on paljon rahaa. 120 e:lla saan tuohon vaakaleikattuun reivin, joten se taitaa olla paras tapa käyttää rahani tällä kertaa. Kiitos mielipiteestä.

[Panu]

Olen ostamassa kovan tuulen st-fokkaa. Purjeelle tulee neliöitä vain 9 ja materiaalina dacron. Saako tämän kokoluokan purjeessa enää vastaavaa hyötyä OD-leikkauksesta vaakaleikkaukseen verrattuna? Hirveästi ei viitsisi tuosta purjeesta maksaa, kun käyttöä ei varmasti tule yhtä paljon verrattuna muihin keulapurjeisiin.

Tervehdys

Käsitykseni mukaan purjeen materiaali, mitat, muoto, koko, veneen jäykkyys ja käyttöolosuhteet vaikuttavat suositeltavaan leikkaukseen. On huomattava, että siinä missä Dacron st-fokka on vaakaleikattu, niin Dacron G3 onkin jo monesti näissä veneissä OD-leikattu. Miksi näin, kun eroa ei paljoa ole?

Keulapurjeessa voimat jakautuvat hyvin eri lailla riippuen purjeen muodosta. Mitä korkeampi ja kapeampi purje on sitä enemmän päävoimat ovat takaliikin suuntaiset ja sitä paremmalla mielellä voi käyttää vaakaleikkausta. Heti kun purje levenee kasvaa samalla rasituksen vaakakomponentti ja silloin skuutin rasitus jakautuu suurena leveämmälle sektorille lisäten diagonaalisen rasituksen osuutta kankaassa. Tällöin OD-leikauksen radiaalinen alaosa puolustaa paikkaansa, kun kankaan kuidut ovat rasitusten suuntaiset.

Onko harkinnassa oleva kovantuulen st-fokka ns. täyskorkea vai onko se matala? Matalan purjeen kallistavan momentin vaikutuspisteen on alempana kuin korkean purjeen ja näin veneen kallistus vähenee, mutta purjeessa on silti voimaa puskea aallokossa. Kuinka kovaan keliin olet tuota purjetta suunnitellut speksaavasi? Muistathan, ettei st-fokan levankikisko kestä ihan mitä vaan, varsinkin jos trimmisyistä (skuuttauskulma) päätystopparit on asetettu pari naksua sisemmälle. Kiskohan on tuettu mastonjalan kohdalta ja päädyistä. Jos stopparit on asetettu sisempään tulee skuutin veto keskeltä tukematonta kiskon osaa ja a'vot puuskassa voi käydä ohrasesti kiskon antaessa myöden tai katketessa. Näin on joskus käynytkin ja älä kysy mistä tiedän .

[Marko]

Onko harkinnassa oleva kovantuulen st-fokka ns. täyskorkea vai onko se matala? Matalan purjeen kallistavan momentin vaikutuspisteen on alempana kuin korkean purjeen ja näin veneen kallistus vähenee, mutta purjeessa on silti voimaa puskea aallokossa. Kuinka kovaan keliin olet tuota purjetta suunnitellut speksaavasi? Muistathan, ettei st-fokan levankikisko kestä ihan mitä vaan, varsinkin jos trimmisyistä (skuuttauskulma) päätystopparit on asetettu pari naksua sisemmälle. Kiskohan on tuettu mastonjalan kohdalta ja päädyistä. Jos stopparit on asetettu sisempään tulee skuutin veto keskeltä tukematonta kiskon osaa ja a'vot puuskassa voi käydä ohrasesti kiskon antaessa myöden tai katketessa. Näin on joskus käynytkin ja älä kysy mistä tiedän .

Selvennykseksi mulla ei ole FE83:a vaan FF27, mutta ovat saman suunnittelijan veneitä ja samaa kokoluokkaa joten siksi täällä kyselen asiantuntijoiden neuvoja. Tämä kovan tuulen fokan on tarkoitus tulla +12 m/s tuulille. Ja koska siihen tulee tuo reivausmahdollisuus, niin luulisi tuulirajan olevan korkeammalla mitä miehistöllä on kanttia. Varsinainen st-fokka on 3 neliötä suurempi (12 m2) ja sillä pärjäsin yksinpurjehduksella tuohon 12 m/s asti (kryssiä). Hyvä tieto tuo kiskon vääntyminen. Pitää välttää tuota aluetta kovemmilla tuulilla. Tuossa näkyy mun kisko:

http://tinyurl.com/ntrb4dp

[Marko]

Onko harkinnassa oleva kovantuulen st-fokka ns. täyskorkea vai onko se matala?

Tähän unohtui vastata. Eli etuliikki ei tule täysimittaisena. Sellaisen huomion olen tehnyt, että varsinkin aallokossa voima kannattaa ottaa fokasta. Ts. se pyöreänä ja iso reiville ja levyksi. Ts. lähinnä ohjaavaksi siiveksi.

[Panu]

...Selvennykseksi mulla ei ole FE83:a vaan FF27, mutta ovat saman suunnittelijan veneitä ja samaa kokoluokkaa joten siksi täällä kyselen asiantuntijoiden neuvoja. Tämä kovan tuulen fokan on tarkoitus tulla +12 m/s tuulille. Ja koska siihen tulee tuo reivausmahdollisuus, niin luulisi tuulirajan olevan korkeammalla mitä miehistöllä on kanttia. Varsinainen st-fokka on 3 neliötä suurempi (12 m2) ja sillä pärjäsin yksinpurjehduksella tuohon 12 m/s asti (kryssiä). Hyvä tieto tuo kiskon vääntyminen. Pitää välttää tuota aluetta kovemmilla tuulilla. Tuossa näkyy mun kisko:

http://tinyurl.com/ntrb4dp

Tervehdys

Meillä tuo on hoidettu niin, että kovantuulen kisat ajetaan G3:lla (jonnekin 18 m/s asti merenkäynnistä riippuen), suvihuvi purjehdukset st-fokalla sen helppouden vuoksi ja ulvovat tuulet sitten myrskyfokalla (~5-6m2). Meillä tuon myrskypurjeen saan hyvin skuutatua st-fokan levangille, jolloin käyttö on vaivatonta ja helppoa. Vielä ei ole tullut keliä vastaan, johon ei olisi voinut lähteä. Enemmän kyse on ollut halusta (lue: haluttomuudesta) lähteä leikkimään survival olosuhteisiin.

[Marko]

Meillä tuo on hoidettu niin, että kovantuulen kisat ajetaan G3:lla (jonnekin 18 m/s asti merenkäynnistä riippuen), suvihuvi purjehdukset st-fokalla sen helppouden vuoksi ja ulvovat tuulet sitten myrskyfokalla (~5-6m2).

Tuliko tuohon joku näppäilyvirhe? 18 m/s on jo ihan järkyttävän kova tuuli ja puuskat ylittävät todennäköisesti myrskyn rajan. OD-leikatussa st-fokassa mulla on 14 m/s tuuliraja, mutta sekin vaatisi isoon jo kakkosreivin ilman laitaläskejä ja tuulitasapainon kannalta en näe tuota mielekkäänä. Mieluiten pidän veneen hiukan nousevana ja pinnapainetta hiukan. G3 on mulla 13 neliötä ja on parhaimmillaan 6 - 9 m/s tuulilla täyden ison kanssa.

[Panu]

Tuliko tuohon joku näppäilyvirhe? 18 m/s on jo ihan järkyttävän kova tuuli ja puuskat ylittävät todennäköisesti myrskyn rajan. OD-leikatussa st-fokassa mulla on 14 m/s tuuliraja, mutta sekin vaatisi isoon jo kakkosreivin ilman laitaläskejä ja tuulitasapainon kannalta en näe tuota mielekkäänä. Mieluiten pidän veneen hiukan nousevana ja pinnapainetta hiukan. G3 on mulla 13 neliötä ja on parhaimmillaan 6 - 9 m/s tuulilla täyden ison kanssa.

Tervehdys

Ei siinä näppäilyvirhettä ollut. Noin 5 vuotta sitten Espoon GP:n ensimmäisenä päivänä tuuli nousi ja nousi ollen viimeisen startin aikoihin luokkaa 18 m/s tasaista + puskat päälle, jotka olivat jo selvästi seuraavalla kympillä. Silloin vedettiin G3:lla ja isossa 1 reivi. Spinnua ei enää nostettu. Silti lenssillä oli useita yli 10 solmun surffeja vaikka aallokko ei tuuleen nähden ollutkaan mitenkään suurta.

Oliha tuo meno hieman hmmm... repivää eikä enää niin kivaakaan, mutta selvittiinhän siitä ehjänä, mutta tosin aika märkänä. Jokaista vastakäännöstä seurasi hetken tuulessa rekaamista sivuttain ennen kuin saatiin uutta vauhtia. Samaan aikaan muistaakseni parista Albin Expressistä meni masto yli laidan.

[Artsi]

Jep jep . October-Race muutama vuosi sitten: viimeinen kryssipätkä (pari mailia) maaliin: tuulta app. 21m/s melko tasaisesti. Dacron isossa yksi reivi ja laminaatti G3 sisäskuuteilla. No problem! Noustiin sinä vielä pari sijaa tuloksissa. Kyllä FEne tuulta kestää. Isosta vaan irtosi pari ylintä ratsastajaa!

[Olli]

Pakkastakin oli ainakin 45 ja kusi jäätyi kaarelle. Kyllä niitä hylsyjä nyt lentää, kun veneet on maissa. Kerratkaapas nyt kuitenkin mikä luokka jäi rannalle Hangon regatan ekana päivänä vuonna 2007?

[Panu]

Pakkastakin oli ainakin 45 ja kusi jäätyi kaarelle. Kyllä niitä hylsyjä nyt lentää, kun veneet on maissa. Kerratkaapas nyt kuitenkin mikä luokka jäi rannalle Hangon regatan ekana päivänä vuonna 2007?

Tervehdys

Ei ehkä nyt kuitenkaan kaarelle jäätynyt. Espoon GP:ssa oltiin ainut fene joka ajoi tuon kovatuulisen lauantain viimeisen lähdön. Muut lähtivät pois. Oltais mekin lähdetty, mutta kun oltiin jo reivattu ja valmiiksi märkiä, niin mitään oleellista ei enää olisi pois lähdöllä saavutettu.

Rehellisesti on todettava, että jos tuuli olisi ollut tuota luokkaa heti aamusta, niin ei varmaan oltais edes lähdetty kisaamaan, niin kuin kävi mainitsemassasi Hangon kisassa. Silloinkin petti heikoin lenkki eli kantti. Veneellä kyllä olisi tuolloinkin pärjännyt.

[Artsi]

Joo... kutoset ja Albin Expressit, paitsi että vaikka ensin sovittiin, ettei kisata, lähti lopulta puolet veneistä kuitenkin iltapäivän lähtöön. Seilasin silloin expressiä. Turkulaisten kesken sovittiin, ettei mennä. Harmitti, sillä kelissä ei enää silloin iltapäivällä ollut mitään vikaa Ainakin hyvää FEneilykeliä.

korjaus: muisti helposti pettää! kolme kutosta osallistui, kuten myös yksi FE! Monissa luokissa näyttää olleen melkoinen kato.
tulokset löytyivät vielä tuolta:

http://www.hsf.fi/Regatta2007/Regattan2007.htm#6mr