Lämmittimen asennus FE-83:een

Lähtökohta

Wallas 1600

Veneessämme oli ostettaessa Wallas 1600 lämmitin, se pystymallinen. Lämmitin oli asennettu päälaipioon etupuolelle, vessapöntön yläpuolelle. Wallas-lämmittimistä löytyy hyvin paljon keskusteluja sfnet.harrastus.veneet ryhmässä tyyliin "ei lähde käyntiin, sammuu jne". Koimme samanlaisia ongelmia sen kanssa joten käsityksemme em lämmittimen toimintavarmuudesta ei ollut kovin korkea.

Hyvä puoli lämmittimestä, tai pikemmin sen ongelmista oli että sen oppi tuntemaan kunnolla, 10 kertaa pura-ja-kokoa sulkeiset kesäloman aikana opetti paljon lämmittimen rakenteesta. Opin parin kauden jälkeen tekemään tuon rumban 10 minuutissa.

Ongelmia

Lämmitin oli siis keulapiikin, veneen pienemmän tilan puolella, ja puhalsi pienen reiän kautta jokseenkin lämmintä ilmaa pää-kajuuttaan. Reikä oli noin 40 cm katon alapuolella joten pää oli kuuma, ja jalat kylmiä. Keulassa oli lämmintä ja pistopunkassa kylmä. Vessassa käynnit olivat hiukan jännittäviä sekä hikisempiä kuin yleensä johtunen lämmittimen läheisyydestä. Lämmitin varasti osansa jo ahtaasta "vessakopista". Lämmittimen sijainti oli siis aivan muuta kuin mainio.

Veneemme purjehduskausi on pitkä, vapusta marraskuuhun asti. Tämän takia lämmittimen kuivatuskyky sekä toimintavarmuus ovat elintärkeitä ominaisuuksia meidän viihtyvyydelle ja samalla koko purjehtimisen jatkuvuudelle. Sitä jaksaa kryssiä vaikka missä loskakelissä jos vain tietää että purjehduksen jälkeen pääsee lämpimään ja kuivaan kajuuttaan.

Veneessämme oli dieselkone, spriikeitin, valopetroli myrskylyhty sekä valopetroolilämmitin Wallas. Puuttui enää kaasugrillin kaasupullo sekä jollan perämoottorin tai pienen generaattorin bensat niin valikoima olisi ydinpolttoainetta mukaan lukematta varsin täydellinen. Wallaksen käyttämä Esso Blue on älyttömän kalllista, välillä 2.5 EUR/l. Pyrkimyksemme uutta lämmitintä valitessa oli että voitaisiin vähentää erilaisten polttoaineitten valikoimaa veneessä sekä käyttökustannuksia.

Kaasulämmittimet ovat aika halpoja mutta henkilökohtaisista peloista ym syistä kaasua ei kelpuutettu meidän veneeseen. Spriikeitin toimii pomminvarmasti ja kunhan sen tankkaa ulkona melko vaaraton. Vaihtoehtoja jäljellä lämmittimen polttoaineeksi oli siis joko diesel tai sprii, joista diesel halvimpana ja turvallisena loppujen lopuksi "voitti vertailun". En ole varma jos spriilämmittimiä edes saa mistään.

Wallaksen asennuksen kanssa yhtenä ongelmana oli että se otti lämmitettävän ilman sisältä. Lämmön nuostessa ilman absoluuttisen kosteuden määrä kasvaa veneessä. Wallaksen ilmanvaihtokyky ei riittänyt työntämään tuota kosteutta ulos veneestä joten vaikka veneessä oli lämmintä oli sisällä myös kosteaa. Kosteus sitten kondensoituu jossain vaiheessa johonkin, ennemmin tai myöhemmin. Kokemukseni mukaan kosteus tiivistyy juuri makuupussin ympärille ja sisäpuolelle niin ettei aamulla haluta nousta yhtään.

Edessä oli siis ainakin lämmittimen siirto, ellei jopa uuden lämmittimen hankinta. Päädyimme sitten hankkimaan upouuden Webasto AT2000D lämmittimen. Wallaksen ohjeissa sanotaan että sen ilmanvaihtokyky on kokoluokkaa 8m³/h, eli suurinpiirtein poltetun ilmamäärän verran. Jos Webasto-lämmitin asennetaan kuten vahvasti suosittelen, eli se ottaa lämmitettävän ilman ulkoa (ilman absoluuttinen kosteus alempi) niin sen ilmanvaihtokyky on 70-110m³/h.

Osa 2 tulossa lähiaikoina, stay tuned