Finn Express • Re: köliin sinkit

HansO
, 14/01/2021 | Source: FE83.org Forum

Moi kaikki!
Osaisiko joku neuvoa miten olette hoitaneet maadoitukset veneessä. Omassa veneessä köli, peräsin ja kone (ilmeisesti koneen kautta yhteys potkuriin) on yhdistetty sähköjohdolla. Asensin veneeseen sisälle maasähköpistorasian, josta tulee maadoitus galvaanisen eristeen kautta nyt tuohon koneen kylkeen. Ajatuksena on, että tuo galvaaninen eriste sitten estäisi laiturissa ollessa, akkulaturilla ladattaessa hupiakkuja, naapurin ja minun veneen väliset sähkövirrat. Onkos tämä teistä toimiva tapa vai pitäisikö tässä ottaa jotain muuta huomioon? Vai onko tämä meidän oloissa asia, jota ei edes huomaa kesän aikana, jos jotain vuotovirtoja pääsee syntymään?
Veneen maadoitukset.png

Statistics: Posted by HansO — Thu Jan 14, 2021 13:18 pm


Cruising • Re: Erotteleva kuiva-WC eli huussi veneeseen

Cage
, 07/01/2021 | Source: FE83.org Forum

Tätä projektia seuraan mielenkiinnolla. Laita kuvia galleriaan ja kerro täällä miten etenee.

Statistics: Posted by Cage — Thu Jan 07, 2021 23:36 pm


Cruising • Erotteleva kuiva-WC eli huussi veneeseen

korf
, 07/01/2021 | Source: FE83.org Forum

No ei sitä todellakaan ankkariboksiin kannata viedä. Joku oli asentanut aurinkokennotuulettimen kannelle ja vielä backuppina normin sähkökäyttöisen tuulettimen.

Kiinteän tavaran säiliö otetaan kantoon (kansi päälle) ja jaa-a, sit en tarkkaan tiedä minne se viedään. Istuttaa siihen yrttitarhan ja tomaatit kasvamaan istumalaatikkoon? :lol:
Meinasin vastata edelliseen ketjuun, mutta ehkäpä tämä ansaitsee omansa, ei suoranaisesti liity WC:n huuhteluveteen (etenkin kun tällaisessa ratkaisussa sitä ei olisi lainkaan)

WC-puolen päivitys vaikuttaisi myös ajankohtaiselta, ja aikani nettiä selattuani tuollainen erotteleva kompostoiva on alkanut vaikuttaa ainakin kokeilemisen arvoiselta, kokonaiskustannukset tuntuisivat jäävän maltillisiksi (130-140e siinä missä 40l septitankki vessan takaseinälle letkuineen ja läpivienteineen nykyisen pöntön kaveriksi kustantaisi n. 270e - seinälle sopiva 60l 222e vs 114e), ja jos systeemi toimii odotetusti niin saisi helpommin siivottavan vessanurkkauksen, isomman istuimen, jossa ei käytännössä ole kuluvia osia (pl. kuivike jos päätyy sellaista ostamaan, esim. K-Raudasta Biolanin versio on n. 0,04e/käyntikerta). Puoleen hintaan saisi siis järjestelmän, jonka tyhjennysväli on moninkertainen 40l septitankkiin nähden, eikä tyhjennyksen takia tarvitsisi hakeutua erikseen septintyhjennyspisteeseen.

Jonkin verran keskustelua aiheesta löytyy eri foorumeilta, lähinnä rapakon takaa, mutta yleisesti kaikki tällaiseen investoineet tuntuvat kehuvan omaansa, ja kriittiset näkemykset tuntuivat olevan lähinnä sellaisilta, joilla ei ole mitään omakohtaista kosketuspintaa tällaisen käyttäjään saati systeemiin.
Suomessakin joku on 2015 rakentanut tällaisen veneeseen, mutta viesti on blogin kolmas ja toistaiseksi viimeinen joten kokemukset jäävät mysteeriksi.
Karavaanari-, minikoti- ja muussa vastaavantyyppisessä vedettömässä asumisessa tällaisia (pitkälti myöhemmin mainittuja ns. merkkilaitteita, osin toki myös itsetehtyjä) on etenkin rapakon takana jossa käyttäjät ovat niihin ilmeisen tyytyväisiä.
Yleisesti omat kokemukset huusseista ovat pääosin hyviä, etenkin ns. "oikein" tehdyistä joissa ylimääräinen suotoneste valuu pois säiliöstä.

Kenties suurimpana haasteena olisi tuuletus: Septitankin tuuletusletkuun nähden olisi suotavaa saada huomattavasti isompi putki (50-75mm), ja käytännössä sille ei oikein ole hyvää paikkaa: Kannella olisi toki paras vesitiiviyden ja tuulettuvuuden kannalta, mutta alkaa tulla ahdasta sovittaa ruffikatolle kolmatta sientä (normaalia 20cm versiota pienempiä ei oikein tunnu olevan tai ainakaan en sellaisia ole löytänyt). Siellä melkein ainoa mieleen tuleva paikka olisi siirtää nykyistä keulahytin tuuletinta sivuun ja laittaa rinnalle toinen (sinänsä työmäärä olisi kohtuullinen kun mastonjalan korjauksen myötä tuolla alueella joutuu laminoimaan joka tapauksessa).
Kakkosvaihtoehtona olisi ruffin kylki, mahdollisimman ylhäällä, jossa joutunee käyttämään jotain tämän tyyppistä roiskesuojaa suuaukko perään päin, sillä todennäköisimmin vesi tullee tuohon ylhäältä, alhaalta tai edestä, ei ainakaan takaviistosta. Kompostin kastumisen estämiseksi voisi toki tehdä putken alapäähän haaran, josta vesi jatkaisi matkaa pilssiin (tosin eipä veden päätyminen kannelta pilssiin ole milloinkaan hyvä, vaikka vessan puolesta olisikin parempi näin). Jos haluaa ilman kulkevan vähänkään painovoimaisesti, ei tuohon voi kovin kummoista joutsenkaulaa laittaa sikäli kun sellaiselle olisi tilaakaan. Kovalla kelillä läpiviennin voi toki tulpata tilapäisesti jos veden päätyminen sisään alkaa näyttää turhan todennäköiseltä.

Ideana on karkeasti se, että kiintoaines ja paperit karikkeen/turpeen/tms seassa alkavat kuivua/kompostoitua ja samalla säiliön sisältö tiivistyy. Virtsan ammoniakin puute reaktiosta ilmeisesti ehkäisee huomattavassa määrin jätteen hajua sen lisäksi että luonnollisesti säiliö täyttyy hitaammin kun sinne ei mene minkäänlaisia nesteitä. Virtsasäiliötä saa tyhjennellä tiuhempaan, sillä sitä kertyy ilmeisesti 1-1½l/henkilö/vrk. Pienet virtsamäärät kiintoainessäiliössä eivät ole ongelma, ja ne voi hoitaa hiukan reilummalla kuivikkeenkäytöllä. Ylipäänsä jos minkäänlaisesta huussista haluaa hajuttoman, pitää sen olla kuiva - joko riittävällä tuuletuksella, kuivikkeen määrällä tai johtamalla pohjalta suotonesteet muualle.

Kaupallisia venekäyttöön suunnattuja on ilmeisesti neljä; Nature's Head, C-Head , mainittu Air Head (kaikilla hintaa yli $1000 + verot, toimitus yms) ja Simple Loo (n. 450e); minkä lisäksi Separett Villa 9000 (ovh 600e, Torissa yksi 135e) vaikutti myös sellaiselta, jonka voisi ainakin teoriassa mahduttaa veneeseen - tosin toisin kuin kolmessa edellisessä virtsalle on vain letku, joten aparaatin lisäksi sen alapuolelle pitäisi myös mahduttaa säiliö. Air Headin 15l kiintoainesäiliön luvataan kestävän kahden hengen jokapäiväistä käyttöä noin kuukauden - 9l (tai mitä gallonoita tossa nyt onkaan kaksi) säiliö kestänee n. 6 henkilövuorokautta. Muutkin lähteet tukevat näitä lukuja, joten oletettavasti näillä ei mene pahasti metsään.
Kaikissa on pieni sähkötuuletin (1,5W) varmistamassa että ilma liikkuu oikeaan suuntaan kun 1-1½m tuuletusputkeen ei taida kummoista vetoa syntyä

Kiintojätteen jatkojalostukseen on kolme tapaa:
  • jenkkipuolella yleisehkö "tyhjennä jätesäkkiin ja laita roskiin, rinnastuu vaippoihin", joka saattaa täällä olla luvaton/laiton (ainakin Huussi-seuran materiaaleissa, jotka tosin käsittelevät lähinnä tavallisia huusseja, se kielletään suoraan. Näissä tosin puhutaan järjestään tavallisista ei-erottelevista huusseista, mutta paha sanoa tarkemmin tietämättä vaikuttaako erottelevuus asiaan.)
  • merityhjennys: avomerellä siis suoraan mereen, samoin rajoittein kuin muussakin septin merityhjennyksessä
  • jatkokompostointi: Suomen oloissa vuoden päästä avokompostissa olisi kukkamultaa, lähteestä riippuen 2-3v päästä perunamaalle kelvollista tavaraa.
  • maahan hautaaminen: Maanomistajan luvalla kuoppa, johon säiliö tyhjennetään ja peitetään väh. 30cm maakerroksella
Separettin systeemi pohjautuu kolmen säiliön kiertoon - kun yksi säiliö täyttyy, tilalle vaihdetaan tyhjä ja täysi säiliö saa kypsyä kannen alla vuoden minkä jälkeen sen voi jatkosijoittaa avokompostiin (tai jatkaa toisen vuoden / kunnes säiliötä tarvitaan, jonka jälkeen käsissä on kukkamultaa).

Mainittakoon, että "kompostoi vuosi" tulee ilmeisesti siitä, että näin varmistetaan riittävä aika kompostoitumiseen - kesällä lyhyempikin riittäisi, mutta yllättäen pakkasessa reaktio saattaa tyssätä, joten suosittelemalla ympärivuotista kompostointia varmistetaan riittävän pitkä aika riittävän lämpimässä.
Jos mitään kompostointimahdollisuutta ei esim. kerrostaloasujalla ole, niin kypsän raakakompostin voinee viedä paikalliselle maankaatopaikalle tms., kaiketi biojätekin lienee kelvollinen vaihtoehto - olennaista on kypsyttää kompostia riittävän kauan että bakteerit ja virukset kuolevat. Periaatteessahan laatikko varmaan säilyy talven veneen alla, ja kesän pukin vieressä ellei säilytyspaikalla ole liian tiukkoja sääntöjä.
Laatikossa kompostoitumista tosin taitaisi edesauttaa, jos kanteen liittäisi tuuletustorven (sen verran että putken pään saa tukkoon jottei kompostiin päädy vettä, mutta kärpäsverkotetut sivuaukot antavat kompostin mikrobeille ilmaa).

Nestejätteelle on myös muutama vaihtoehto:
  • Jos vessa tms on saatavilla, suoraan sinne ja viemärien kautta paikalliseen jätevedenkäsittelylaitokseen
  • Ainakin periaatteessa kai septityhjennyspisteeseen (tämän käytännöllisyys on sitten ihan oma juttunsa - mikäänhän ei tosin estä käyttämästä pientä septitankkia vain tähän, jolloin imutyhjennyskin käy sutjakasti)
  • Lannoitteeksi (kukkapenkkiin suositellaan Suomessa 1kk säilytystä vähien bakteerien kuoleman varmistamiseksi, jossain oli jopa 12kk)
  • (avo)kompostin tehosteeksi
  • laidan yli mereen (samoin rajoittein kuin merityhjennys yleensäkin)
  • Sopivassa paikassa riittävän pienissä erissä suoraan maastoon - ilmeisesti tässä on kahta koulukuntaa ja tietyllä tapaa rajanvetoa missä kohtaa tilanne rinnastuu kuusen juurella käymiseen (monta kertaa päivässä vrt kerralla). Joka tapauksessa riittävän kaukana vesistöistä ja kaivoista tms - virtsan typpi ja fosfori ovat omiaan rehevöittämään vesistöjä. Laimentamattomana ei myöskään sovi kaataa liikaa samaan paikkaan, jottei paikallinen kasvillisuus kuole yliannostukseen. Omalle maalle voi myös tehdä pienimuotoisen suodatuskentän kivipesällä, jonka kautta se suodattuu lähimaaston läpi kulkiessaan. Tässäkin määrät vaikuttavat olennaisesti siihen, millainen ratkaisu vaaditaan (muutamalle litralle ei kummoista, ympärivuotiselle ja täysiaikaisella kuormituksella aikamoinen)
Näiden pohjalta on syntynyt seuraavanlainen suunnitelma, joka pohjautuu vahvasti perinteisen huussin ja Separettin menetelmän yhdistelmään:
  • Normaali huussirunko
    • pysty etuseinä vanerista, vaakataso koko matkalta, jolloin wc-komerossa ei enää ole paljasta lattiapintaa. Samalla myös muutama hankalasti siivottava kolo katoaa
    • Normaalikokoinen reikä sopivalla huussinistuimella varustettuna (kannelle täytyy kehittää joku ratkaisu, jolla se pysyy kiinni myös veneen keikkuessa)
  • Säiliöt Tässä onkin vähän enemmän optimoitavaa jotta sekä kanisteri(t) että laatikko mahtuisivat käytössä olevaan tilaan - käytännössä kokoa tulee olemaan joka tapauksessa ns. riittävästi, mutta toisaalta eipä sille tilalle juuri parempaakaan käyttöä olisi kuin kapasiteetin kasvattaminen, ja korkeampi laatikko pienentää riskiä siitä, että veneen keikahdellessa jotain päätyisi pois laatikosta.
    Kuvien ja joidenkin aiempien omien mittailujen perusteella tehtyjen valistuneiden arvioiden mukaan tuo pöntönalushyllyn tasainen osa olisi n. 29-45 x 58cm (keulan puolella kapenee, n. 5cm korkeudella tasainen 45x58 lienee mahdollinen. Korkeammalla alkaa luonnollisesti tulla lisätilaa myös pullistuvasta kyljestä).
    Koska nuo lupaavimmat kanisterit ovat laatikoita matalampia ja laatikoiden levein osa on yläreunassa, tuollainen 31l laatikko saattaisi hyvinkin mahtua naftisti kanisterien kanssa tuolle hyllylle ilman että sitä tarvitsee ainakaan merkittävästi nostaa tai siirtää etureunaa keskemmäs venettä.
    Tämänkorkuisilla laatikoilla pysyttäisiin myös varsin likellä nykyistä istuinkorkeutta, jolloin pää tuskin kolisee vielä kattoon pidemmälläkään käyttäjällä.
Näin ollen lopputuloksena olisi oletettavasti huussi, jonka kiintoainessäiliötä ei tarvitse kauden aikana tyhjentää (periaatteessahan täyttyneen ja kannella suljetun laatikon voisi laittaa vaikka anopinlaatikkoon kypsymään jos olisi oikeasti pitkällä reissulla jolla tuota ei saisi tyhjennettyä) maltillisin kustannuksin.
Laatikon aikanaan täytyttyä sen voi siirtää jonnekin sopivaan paikkaan (ilmeisesti osa Separettin käyttäjistä on ihan menestyksellisesti ja hajuttomasti kypsyttänyt näitä myös lämpimässä autotallissa tms ennen avokompostointia) kypsymään ja vaihtaa toisen tilalle.

Kaikenlaisia näkemyksiä ja mielipiteitä aiheen tiimoilta otetaan vastaan, etenkin tuuletuksen toteuttamisen suhteen. Projektin etenemisen suhteen on onneksi vielä mietintäaikaa (etenkin jos päätyy Separettin erottajaan jonka saa suoraan kaupasta vs. postitus Briteistä), kun tässä välissä pitäisi vielä saada viimeiset vinyylimatonpalat ja niiden jättämä liima irti kyljistä puhumattakaan uusien liimauksesta ja katon maalaamisesta.

Statistics: Posted by korf — Thu Jan 07, 2021 17:20 pm


Finn Express • Re: Poikittainen punkka ja kaasuliesi

HansO
, 28/12/2020 | Source: FE83.org Forum

Moi kaikki ja hyvää joulua. Kiitos vastauksista. Ostin viime kesälle veneeseen häkävaroittimen, jonka laitoin pentterin puolen punkan seinävalon viereen. Meillä jos luukut (kansi ja kulku) eivät ole auki niin häkävaroitin alkaa huutaa. Olen käyttänyt ihan tavallista marinolia tuossa. Alunperin hommasin tämän, kun en luottanut veneen lämmittimeen, mutta sieltä ei ole tullut mitään hajuja tai häkää.

Tuo pentterin pistopunkka tosiaan on lyhyt, ja lisäksi patjat ovat paksut joten jalat eivät mahdu tuonne alle. Ajatuksena olisi, että sen pitäisi olla helposti purettava, jotta salongin saa aina päiväkäyttöön. Tuollainen kasettimainen tai taittuva runko olisi hyvä, jotta sen ja patjanvoisi säilyttää vaikka perän pistopunkassa päivät.

Statistics: Posted by HansO — Mon Dec 28, 2020 15:30 pm


Finn Express • Re: Poikittainen punkka ja kaasuliesi

Cage
, 22/12/2020 | Source: FE83.org Forum

Millä olet tuon hään havainnut? Meillä Origon liedestä syntyvät palokaasut joskus kirvelevät silmissä, mutta en ole saanut selville johtuuko se käytetystä polttoaineesta vai mistä?
Olen siirtynyt käyttämään Origon omaa polttoainetta, sillä se näyttää palavan puhtaammin kuin ainakin Marinol. Marinolia käytettäessä tulee paljon pahempi katku. Muista vastaavista aineista mulla ei ole kokemusta.

Statistics: Posted by Cage — Tue Dec 22, 2020 09:41 am


Finn Express • Re: Poikittainen punkka ja kaasuliesi

Panu
, 21/12/2020 | Source: FE83.org Forum

Meillä tuo on pentterin alla oleva punkka liian lyhyt. Siten jos saisi poikittaisen punkan oven eteen niin saisi yhden makuupaikan lisää käyttöön.
Tervehdys

Onnea aloittevalle feneilijälle. Tuo pentterin puoleisen punkan pituus vaihetelee Feneissä vuosimallin ja pentterin laatikkojen mukaan. Meillä vm -81 on tuon punkan pituus täysi 2m, mutta olen kerran yrittänyt nukkua vm -82 veneessä ja törmäsin siinä tuohon punkan lyhyyteen, mihin en yli 190cm pituisena mahdunut nukkumaan lainkaan. Toinen seikka, mikä rajoittaa joissain vuosimalleissa tuon punkan käytettävyyttä on tila korkeus suunnassa patjan ja pentterin alapinna välissä, joka myös vaihtelee pentterin mallin ja patjan paksuuden mukaan. Meidän veneessä pystyn olemaan kyljiltäni kys. punkassa ilman, että ahdistaa, patja tosin meillä on turhan ohut.

Toinen asia joka huomattiin, että tuo alkuperäinen jobo:n spriikeitin tuottaa häkää veneeseen, jos ei kaikki räppänät ole aina auki. Oletteko asennuttanut kaasuliesillemkaasulinjoja veneeseen. Ilmeisesti keulaan ankkuriboxiin mahtuisi hyvin kaasupullo ja sieltä voisi vetää kaasulinjan keittimelle.
Millä olet tuon hään havainnut? Meillä Origon liedestä syntyvät palokaasut joskus kirvelevät silmissä, mutta en ole saanut selville johtuuko se käytetystä polttoaineesta vai mistä?

Statistics: Posted by Panu — Tue Dec 22, 2020 00:48 am


Finn Express • Re: Vinssin varaosa / metallin työstöä?

Panu
, 21/12/2020 | Source: FE83.org Forum

Tarvitsisin vinssiin pääakselin lukkorenkaan vanhan pilalle vääntyneen tilalle. Kyseessä nimetön Lewmar-kopiovinssi tms.

Tarvittava osa olisi yksinkertaisesti aluslevy, jonka paksuus 1.5 mm, ulko-ø 38 mm, sisä-ø 28 mm sahattuna kahteen puolikkaaseen. Alkuperäinen osa on pronssia, mutta varmasti A4-teräs toimisi myös. Mistähän tällaisen osan voisi löytää tai missä sellaisen voisi teettää järkevään hintaan yksittäiskappaleena?
Tervehdys

Jos jotain "varaosaa" ei löydy, niin sitten sellainen pitää teettää jossain konepajassa. Kysypä tuota konetehdas K&K:lta Helsingin Pitäjänmäeltä. Karaslahden Ari kyllä tekee sinulle tuollaisen osan, kunhan vaan osaat kertoa oikeat mitat toleransseineen (pelkkä osan päämitta ei yleensä ole riitävä tieto). Voisi olla asialle eduksi viedä tuon vinssin osat pelipaikalle, jotta Ari voisi mitata oikeat mitat vinssistä ja koe sovittaa osia valmistuksen edetessä.

Yhteystiedot löytyy heidän www sivuilta https://www.konetehdas.fi/

Sano Arille minulta terkkuja

Statistics: Posted by Panu — Tue Dec 22, 2020 00:16 am


Cruising • Re: Ideaali kruisipurje?

jokn
, 21/12/2020 | Source: FE83.org Forum

Kiitos selvennyksestä Harald! Vähän kieltämättä hämäsi tuo ristiriita "non-overlapped" vs. 110% siinä Onesailsin tarjouksessa...

Statistics: Posted by jokn — Mon Dec 21, 2020 21:49 pm


Finn Express • Re: Vinssin varaosa / metallin työstöä?

jil83
, 21/12/2020 | Source: FE83.org Forum

Jos on hyvin kopioitu voisi Lewmar-osa sopia? Oletko selaillut Lewmarin räjäytyskuvia?
Olen katsellut kyllä, mutta en ole tuollaista niistä löytänyt. Ei ole siis täydellinen klooni, mutta rakenteellisesti lähimpänä Lewmaria. Esim. Lewmarin jouset sopivat.

Statistics: Posted by jil83 — Mon Dec 21, 2020 16:48 pm


Finn Express • Re: Vinssin varaosa / metallin työstöä?

harald
, 21/12/2020 | Source: FE83.org Forum

Jos on hyvin kopioitu voisi Lewmar-osa sopia? Oletko selaillut Lewmarin räjäytyskuvia?

Statistics: Posted by harald — Mon Dec 21, 2020 13:02 pm