Kohteesta FEWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Charlotta hangossa 2006

Perusteet

Spinnumies tuijottaa purjetta ja säätää jatkuvasti leen skuuttia, päästäen sitä vähäsen kunnes purje pakkaa hiukan etuliikistä ja sitten rauhallisella mutta määrätietoisella vedolla saa purjeen taas auki, jonka jälkeen skuuttia taas löysätään. Samaan aikaan pyritään tuomaan luuvartin skuutti, eli gaija mahdollisimman ulos, tai niin että se on kohtisuorassa kulmassa tuuleen nähden. Sekä skuuttia että gaijaa säädetään jatkuvasti, yhdessä. Jos jompikumpi skuutti pitää laittaa lukkoon, tai säätää harvemmin, on se gaija.

Tätä jatketaan kunnes trimmaaja ei jaksa enää, jolloin vaihdetaan tuore mies skuutteihin. Tuore mies jatkaa kunnes päätrimmaaja on taas voimissaan.

Ponen trimmitekniikka

Itse pyrin pitämään kumpaakin skuuttia kädessä (jos vain voimat riittävät). Täten saa spinnun pitämään muotonsa esim voimakkaassa shiftissä. Eli periaatteessa päästää toisesta yhtä paljon kun vetää toisesta. Vältän myös voimakkaita nykäisyjä (varsinkin kevyessä tuulessa), koska muuten virtaus irtoaa spinnusta, joka ei ole hyvä asia. Eli mahdollisimman rauhallisia liikkeitä (Voivat joissain tapauksissa olla nopeita - mutta tasaisia ja rauhallisia..)

Puomin korkeus

Puomin korkeudella säädetään sekä pussin sijainti leveyssuunnassa, twisti eli kierto sekä etuliikin kireyttä. Mikäli ylhäällä pakkaa ensin on puomi alhaalla. Päinvastaisesti tietenkin myös, mutta muisti tekee tepposia, joten ei kerrota sitä tätä. Eli jos ylhäällä pakkaa ensin, on puomi liian alhaalla.

Pääsääntöisesti tulee (WB-sailsin) spinnulla ajaa niin, että puomi mahdollisimman suorassa kulmassa mastoon nähden. Tämä pätee tietenkin vain silloin, kun on riittävästi tuulta että spinnu nousee riittävän ylös. Mikälin skuuttikulma alkaa tippua, on puomia myös laskettava alaspäin. Mikäli skuuttikulma kovemmassa tuulessa nousee puomin tasan yläpuolelle tulee ennemmin kuristaa takaliikki leen barberilla kuin nostamalla puomia entisestään.

Mikäli leikataan tulee puomin pään olla selvästi skuuttikulman alapuolella. Tämä lisää purjeen kiertoa, latistaa takaliikkiä ja helpottaa veneen hallintaa. Luuvartin barberi on aina pohjassa.

kommunikointi

  • Tähystäjä ilmoittelee muiden veneiden liikkeistä (varsinkin takana olevien) ja puuskista, jotta pinnamies ja skuuttaaja voivat valmistautua ja reagoida ajoissa. Tämä tähystäjä on yleensä keulagasti, joka seisoo ison puomia pitelemässä ruffikatolla.
  • Skuuttaaja kertoo pinnamiehelle jos spinnussa on painetta (sen tuntee skuutista hyvin). Jos paine vähenee, pinnamies nostaa vähän ja kun taas tulee painetta, pinnamies voi hissukseen ajaa vähän alemmas.
  • Skuuttaaja myös sitten käskyttää pianistia nostamaan tai laskemaan puomia, sekä säätämään barbereita.
  • Pinnamies taas varoittaa pianistia ja skuuttaajaa hyvissä ajoin että meinaa tehdä nostoliikkeen (esim estääkseen takaa tulevan veneen pääsemään luuhun peittämään tuulta).
  • Pinnamies kertoo ajoissa miten lasku tulee suorittaa. Vieraalla tai harjoittamattomalla miehistöllä kertomiseen saattaa mennä koko alamäki, kun taas esim. Charlottassa sanotaan vain jiippi-alas-venda sata metriä ennen alamerkkiä, tämä on pitkän yhdessäpurjehtimisen tulos.
  • Pianisti tähystää muita veneitä väistöjä ajatellen ja tiedottaa pinnamiehelle muista veneistä, etenkin vastaantulevista sekä styyralla saavuttavia jos ollaan paaralla.
  • Koska pinnamies istuu parhaimmalla näköalapaikalla voi hän antaa neuvoja spinnun skuuttaajalle esimerkiksi keskisauman vinoudesta tai etuliikin kallistumisesta, asioita joita on vaikeampi nähdä spinnun alta.

Miehistön paino

Tunnetusti kaikkia veneitä pystyy ohjailemaan kallistamalla venettä ulospäin karteeseen. Mikäli purjeitten säätö ja miehistön sijainti eivät ole sopusoinnussa pyrkii vene kääntymään joko styyrpuurille tai paapuurille. Mikäli halutaan että vene kulkee suoraan, on suoritettava vastaohjausta peräsimellä. Peräsimen käytön haittoja on veden virtauksen poikeuttaminen veneen alla. Koska virtauksen poikeuttaminen vaatii energiaa, ja tämä otetaan veneen liikeenergiasta on peräsimen toinen nimi käsijarru!

Veneen kääntymistä painonsiirrolla on parempi käyttää hyväkseen niin, että jos vene pyrkii nousemaan, siirretään miehistönjäseniä yksi kerrallaan luuvartin puolelle, kunnes vene on tasapainossa ja kulkee suoraan nollapaineella. Tämä on paljon nopeampi tapa edetä kuin peräsin vinossa, etenkin lenssillä. Vastuu tämän hoitamisesta kuuluu pinnamiehelle, ainoastaan hän tuntee peräsimen paineen.

Kun vene on tasapainossa, se automaattisesti pyrkii laskemaan suuntaa puuskissa. Tämä on juuri oikein, sillä kovemmassa tuulessa voi yleensä ajaa alemmas, ja näin lähemmäs seuraavaa merkkiä.

Huomaa että tämä koskee vain lenssiä, jos slöörataan tulee vene pitää mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman pystyssä, ja mahdollisesti siirretään painoa taaksepäin tuulen koventuessa, jotta peräsin pysyy kunnolla vedessä.

Ominaisuutta voi käyttää myös vastakäännöksessä niin kutsutussa rullavendassa.

Katso myös