Kohteesta FEWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Purjeveneiden suorituskyvyn kannalta on tärkeää, että veneen evät, köli ja peräsin ovat profiililtaan oikeat ja symmetriset. Kölin epäsymmetrisyys muuttaa veneen tuuleen nousukykyä halssien välillä. Samalla voi muuttua veneen lateraalitasapaino luovikärkkään ja laskevan välillä riippuen kölin virtauksista. Tilanne on varsinkin kilpapurjehdusta vakavammin harrastavan kannalta harmillinen ja suorituskykyä heikentävä. Normaali perhepurjehtija ei eroja veneen käytöksessä välttämättä huomaa, muttei myöskään kärsi jos tilanne korjataan.

Taustaa

Tehtyämme köliprofiilin tarkastelun kuudelle FE-83 kölille voimme sanoa miltei 100% varmuudella, että köli on vasemmalta puoleltaan pulleampi kuin oikealta ja lisäksi kölin etureuna on selkeästi liian kapea ja terävä suhteessa optimaaliseen profiiliin. Terävä etureuna toimii hyvin vai tarkalla veneen sortokulmalla. Jos sorto ei ole optimaalinen romahtaa kölin hydrodynaaminen noste selkeästi. Pyöreämpi etureuna toimii laajemmalla sortokulmien alueella, mutta ei häviä tehokkuudessa terävälle. Näin pyöreämpi kölin etureuna antaa purjehtijalle kokonaisuudessa paremman tehokkuuden sen ollessa myös helpompi purjehtia.

Etureunan pyöreys on tärkeä asia

Lisäksi kannattaa huomioida remonttia arvioidessa, että veneen käyttäytyminen moottorilla ajettaessa rauhoittuu. Veneen vikurointi, eli voimakas taipumus kääntyä jompaankumpaan suuntaan vähenee oleellisesti. Tällä seikalla on suuri merkitys perhepurjehtijalle kesän tuulettomina päivinä, kun edetään moottorilla ajaen.

Homma ja miten se tehdään

Köliremontti aloitetaan aina tutkimalla kyseessä olevan veneen köliprofiilia suhteessa mallikaariin. FE-83 veneelle on eräiden purjehtijoiden ja asiantuntijoiden työn tuloksena tehty kölin mallikaaret. Kaaria on kolme vastaten kölin ¼, ½ ja ¾ vaakaleikkauksia. Ensimmäinen tarkastelun tarkoituksena on arvioida muotovirheen suuruutta, työn ja mahdollisien täyteaineiden määrää.

Työvälineet

Porakone hiomalaikkoineen, tasohiomakone, kulmahiomakone, pakkelilastat 150, 350 ja 500mm, kölin mallikaaret 3 kpl, spriitussi. Lisäksi tarvitaan liuottimia työvälineiden puhdistukseen ja erilaisia sekoitusastioita täytteille.

Muut materiaalit

Epoksihartsia, mikropalloja ja piituhkaa (estää täytteen valumista), joista sekoittamalla saadaan vettä hyvin kestävä täyte muotovirheiden peittämiseen. Markkinoilla on myös valmiita (kevyt) epoksikittejä, joita voi myös hyvin käyttää. Valmiit kitit ovat kustannuksiltaan selkeästi ammattiliikkeistä ostettuja raaka-aineita kalliimpia. Täytteen määrän arvio tapauksesta riippuen vaihtelee välillä 6-10 kg epoksia + täyteaineet (tai valmista epoksikittiä). Koska epoksipohjaiset täytöt ovat hankalia hiottavia voi olla suositeltua käyttää pinnan silottamiseen polyesteri hienotäytettä (arvio 3-4 kg). Lisäksi kölin päälle tarvitaan normaali pohjamaali esim. epoksi primeria n. 2-3L. Muotoon hiontaa helpottaa loppuvaiheessa, jos kölin pintaan maalataan esim. mustalla spray merkkivärillä. Koska köliprofiilin muuttaminen on iso työ ja kölin pinta tulee puhdistettua on suositeltavaa samalla laminoida kölisauman päälle lasikuiturainaa. Tarve on esim. noin 10 m 10cm leveää 165g/m2 nauhaa. Laminointi parantaa kölisauman vedenpitävyyttä ja lisäksi se helpottaa myöhemmin kevätkunnostuksia pitämällä sauman ehjänä ja ruosteettomana talven jäljiltä.

Työaika-arvio

Työaikaa saa lähtökohdasta riippuen tärvätty vaikka kuinka. Kohtuullinen tulos saavutetaan 30 - 40 tunnin tehokkaalla työllä ja perfektionisti kittaa ja hio 70 – 100 tuntia. Charlottan kippari Harald vietti lomaviikon veneen alla keväällä 2004.

Työn kulku

Myrkyt pois kölin päältä

Myrkkymaalit poistetaan kölin päältä. Hommaan käy hiomalaikat, teräsharjat yms. tarvikkeet asennettuna kulmahiomakoneeseen tai porakoneeseen. Jos kölissä on ruostetta niin teräsharjalla puhtaaksi ja maalaa köli epoksi pohjamaalilla pariin kertaan.

Mallikaarien sovittaminen ja mittaviivojen teko

Hennulin köli ja mallikaaret

Koska mallikaaret ovat pitkiä ja köli varsin suuri on eduksi jos tässä vaiheessa olisi käytettävänä ainakin kaksi apulaista. Tarkastele kölilinjaa suhteessa veneen linjaan. Jos linjat eivät ole samansuuntaiset on tämä syytä huomioida kölin muotoa muutettaessa.


Sovita mallikaaret kölin ¼, ½ ja ¾ leikkausten kohdille ja piirrä tussilla kohtaan vaakaviiva etureunasta takareunaan. Ole huolellinen sovittaessasi kaaren etureunaa kölin keskilinjalle, kun arvioit pakkelitäytön määrää. Kirjoita arvioitu täytön määrä muotoviivan yläpuolella tussilla. Normaalisti täyttöä tarvitaan välillä 1 – 15 mm kölistä ja sen profiilista riippuen.

Mittaa alimman ja ylimmän mallikaaren keski-, neljännes- ja kolmeneljänneskohdat. Yhdistä nämä ylä- ja alakohdat suorilla tussiviivoilla. Näin sivusta katsottuna näet viuhkamaisen kuvion. Näiden viuhkamaisten viivojen tarkoitus on kertoa ne kohdat kölistä jotka ovat suoria. Eli jos em. viivan päälle laittaa viivottimen niin kölin tulisi olla suora tästä kohtaa.

Referenssi muodon tekeminen

Kittaa polyesteri fillerillä muotoviivojen päälle ohut kittitäyttö (soiro), joka vastaa ainakin tussi merkintöjen korkeutta. Muotoviivojen kovettumisen jälkeen hio koneella kittisoirot mallikaariin sopiviksi. Vaihtoehtoisesti voit käyttää tuorekelmua kitin ja muotokaaren välissä painaessasi soiroa muotokaarella oikeaan muotoon.

Täytön tekeminen

Sekoita epoksikitti ja käytä pitkää pakkelilastaa täytön tekemiseksi ottamalla ohjauksen kitatuista muotokaarista. Muista, että kölin pystyleikkaukset ovat viivotinpintoja, jolloin pakkelilastaa tulee kallistaa edessä kölin etureunan suuntaisesti ja kääntää pystyyn takareunaa lähestyttäessä.


Täytön paikkaaminen

Epoksin jämähdettyä tarkista pitkällä lastalla, että pinnat eivät ole täytetty yli kittisoirojen määrittelemää verhopinnan. Jos ylitäyttöä havaitaan, niin se hiotaan oikealle tasolle. Mahdolliset suuremmat kuopat täytetään epoksitäytteellä. Pienemmät pinnan muodot on helpointa täyttää polyesterikitillä, joka kuivuu jopa alta tunnissa hiottavaksi.

Pinnan tasoittaminen

Hio ensin koneella käsivaralta pahimmat patit pois ja maalaa mustalla sprayllä pintaan ”huntu”. Vaihda tasohiomakoneeseen ja hio pintaa kunnes se on tasainen. Musta huntu auttaa arvioimaan pinnan tasaisuutta ja näyttää hionnan jälkeen ne kohdat mustana jotka ovat muuta pintaa alempana. Tarvittaessa tee lisäkittausta, jotta hiomalla saadaan köli muotoonsa. Tarkista syntynyt pinta mallikaaria vastaan pitkällä pakkelilastalla. Tarvittaessa kannattaa mallikaaria sovittaa välillä kölin päälle ja siten tarkistaa, että ohjauksena olevat kittisoirot ovat edelleen oikean muotoiset. Kittausta ja hiontaa yleensä joudutaan tekemään vuorotellen muutaman iteraatiokierroksen. Kölin profiilin ensimmäinen kolmannes etureunasta on virtauksien kannalta tärkein alue, jolloin sen pinnankarheuden laatuun kannatta paneutua erityisen tarkasti.

Pinnan maalaaminen

Maalaa köli epoksi primerillä ainakin neljään kertaan, jotta riittävä vedenkesto saavutettaisiin. Vesihio maalauksessa syntyneet pinnankarheudet ja valumat pois hellällä kädellä. Muista ylimaalausajat. Maalaa myrkkymaali ja homma alkaa olla mahdollista loppuhiontaa vaille valmis.

Charlottan köli 2006

Maalauksessa on huomattavaa että kalvonpaksuus on tärkeä asia. Charlottan kokemukset kertovat että mahdollisesta paras tapa saavuttaa paksu, ja etenkin tasapaksu kalvo ilman kuoppia on hyvälaatuisen pensselin käyttäminen. Huopatelalla käy helposti niin että tela jättää pieniä kuoppia missä kalvonpaksuus on huomattavan paljon ohuempi. Tämän ei välttämättä ole niin huono asia mutta siinä vaiheessa kun halutaan hieno tasainen pinta on kaikki maali kuoppien pohjien yläpuolella hiottava pois. Tämä on puuduttavaa työtä ja maalin haaskausta. Eli; pensselillä maalataan primerit köliin, välihioen.

Lopputulos

Lopputuloksena on veneen käyttäytymisen merkittävä parannus. Vastatuulella vene nousee tuuleen molemmilla halsseilla symmetrisesti. Lisäksi kölin parantunut muoto vähentää pyörteilyä kölinalueella ja siten vähentää veneen kulkuvastusta, millä on venevauhtia parantava vaikutus. Lisäksi moottorilla ajettaessa veneen kykyä kulkea suoraan paranee oleellisesti.

Projektikokemuksia: Mariko

Havaintoja ja kokemuksia yhdestä projektista.

  • Rautapintainen köli kannattaa hioa huolella, jotta valuraudan pintaan ei jää ympäröivästä alueesta koholla olevia kohtia, jotka sitten kittausta hioessa saattavat tulla näkyviin maalin ja kittauksen alta.
  • Kölin etureuna sekä jättöreuna kannattaa myös hioa sileäksi kun köli on paljaana. Ainakin Marikon kölissä etureuna oli valun jäljiltä epätasainen. Jos rautapinta on suora ja sileä, kittaaminen/hiominen on paljon helpompaa.
  • Raudan päälle tulevissa primerikerroksissa kannattaa käyttää erilaisia värejä. En tiedä miten kirjavissa väreissä primereita saa, mutta olisi hyvä, että esimerkiksi toinen primerikerros olisi hyvin erottuvaa väriä. Ensinnäkin kerrosten maalaaminen on kontrastin vuoksi helpompaa ja toisaalta on hyvä, jos kölissä selvästi erottuva maalikerros varoittamassa liian syvälle menevästä hionnasta.
  • Käytin halvinta löytämääni kittiä. Eli, epoksihartsia + mikropalloja. Tämä sopii huonosti ohuiden pintojen täyttöön ja valuu helposti paksuissa pinnoissa. Viimeisten silausten tekemiseen käytin Hempelin Epoksi Filleriä. Kunnon kittiin investoiminen ei varmaan ole huono ajatus. Jos kuitenkin käyttää mikropallokittiä, siihen kannattanee sekoittaa piituhkaa valumisen estämiseksi.
  • Nauhahiomakone on tehokas työkalu suurimpien kittausvirheiden oikomiseen. Halpoja koneita saa marketista muutamalla kympillä, suosittelen.
  • West Systems sivuilta löytyy hyviä oppaita. Esimerkiksi Final Fairing and Finnishing kannattaa lukea ennen köliprojektiin ryhtymistä. Jos nyt tekisin kittauksen uudelleen, tekisin ensimmäisen paksun kittauksen ja tasoituksen tuossa opuksessa kerrotulla tavalla. Eli, aavistuksen ylipaksu kittaus ohjurien väliin, tämän jälkeen kittauksen päälle asetetaan irrotuskalvo, jonka jälkeen muoto mankeloidaan paikoilleen jäykällä muoviputkella (kalvoon voi etukäteen piirtää "viuhkakuvion" jolloin mankeliputken asennon arvioiminen on helppoa). Irrotuskalvo saa tämän jälkeen olla paikoillaan kunnes kittaus on kuivunut. Pitkillä lastoilla kittaaminen on vaikeaa - luultavasti mankeloimalla muodon saisi hyvin lähelle tavoitetta heti ensimmäisellä kerroksella
  • Aloita valmistelut jo syksyllä. Laita veneen noston yhteydessä kölin alle pieni mutta vahva vaneripalikka. Palikkaan sen verran paksuutta, että kölin alareunaa/pohjaa on helppo työstää. Tai sitten venettä voi tietenkin välillä nostaa työn edetessä.
  • Mikäli mahdollista tee tämä projekti sisällä. Keväällä yöt ovat monesti kylmiä ja Epoksi kovettuu hitaasti. Kittaus ei siis välttämättä ole kunnolla hiottavissa vielä vuorokauden jälkeen. Vaihtoehtoisesti voi rakentaa lämmitetyn teltan.
  • Homma ei sovi perfektionisteille, joilla ei ole käytössä rajattomasti aikaa. Kölin muotoilu on "melkein mahdotonta" tehdä hyvin, joten jossain välissä on vain lopetettava. Muuten hiomista ja kittaamista voi jatkaa loputtomiin.
  • Jos intoa riittää kannattaa mallikaarien muotoa miettiä itse. NACA profiilien taulukointi Excelissä on helppoa ja profiilin piirtäminen/siirtäminen kaareen ei ole mitenkään hankalaa. Netistä löytyy myös useita ohjelmia NACA profiilien piirtelyyn.
  • Ja ehkä tärkeimpänä. Epoksi on hajutonta, mutta erittäin epäterveellistä. Epoksia ei saisi päästää iholle (mielellään edes hiontapölyn muodossa, mikäli epoksi ei ole täysin kovettunut). Käytä suojahanskoja ja hanki vaihdettavilla patruunoilla varustettu puolinaamari hengityssuojaimeksi.

Katso myös