Kohteesta FEWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Miksi vaihtaa ikkunat

Pari vuosikymmentä auringossa kylpenyt pleksi on yleensä säröillä ja ruman näköinen. 80-luvulla käytetty sinitarraa muistuttava elastinen tiivisteaine valuu pitkin laseja, ja usein vesivuotoja on epätoivoisesti paikattu ulkopuolelta Sikaflexillä tai silikonilla.

Vuotavat ikkunat joutuu joka tapauksessa irrottamaan, mikäli ne haluaa kunnolla tiiviiksi. Samalla on hyvä tilaisuus kohentaa ulkonäköä ja tehdä salongista valoisampi.

Aikaa uusien ikkunoiden tekoon kunnon työkaluilla palaa pari tuntia.

Mitä materiaalia

Akryyli (pleksi) on hyvä materiaali ikkunoihin. Akryyli murtuu helpommin kuin polykarbonaatti, mutta ei ole yhtä herkkä naarmuuntumaan. Eri sävyistä pleksilasia löytyy mm. Teollisuus-Etolasta.

Menekki FE83:n ikkunoihin on n. 120*50 cm, paksuus 6 mm.

Pleksin suojakalvo on hyvä pitää paikallaan asennukseen asti.

Vanhojen ikkunoiden irrotus

Vanhat ikkunat, tai ainakin toinen niistä on syytä saada ehjänä irti, koska sitä on hyvä käyttää mallina uusia tehdessä. Pleksi murtuu helposti, joten irrotuksessa kannattaa olla varovainen. Lasia voi raottaa esimerkiksi pienellä sorkkaraudalla, ja samalla yrittää leikata puukolla tahmaista kiinnitysmassaa.

Uusien ikkunoiden leikkaus

Vanhan ikkunan mukaan piirretään ääriviivat uuden pleksin suojamuoviin. Ikkuna sahataan irti pistosahalla, niin että se on joka suuntaan pari milliä liian iso.

Ikkuna jyrsitään oikeaan mittaan yläjyrsimellä käyttäen suoraa terää. Uusi ikkuna asetellaan vanhan päälle, ja puristetaan yhteen. Koska vanhan ikkunan reuna on terävä, voi väliin laittaa vaikka kovaa pahvia, jotta jyrsintapin laakeri osuu sopivasti tähän terävään reunaan. Tässä on hyvä muistaa, että myös kaikki vanhan ikkunan virheet kopioituvat uuteen.

Kun koko reuna on jyrsitty, uusi ikkuna on täsmälleen vanhan muotoinen. Toisen puolen ikkunan voi tehdä käyttäen mallina joko vanhaa, tai juuri jyrsittyä uutta ikkunaa.

Viisteen teko

Osa viisteestä valmiina.
Ikkunan reunan viisteen saa helpoiten tehtyä yläjyrsimen viisteterällä. Uudet lasit asetellaan vastakkain, ja puristetaan yhteen. Terä säädetään niin, että se ei haukkaa ihan koko kanttia, vaan ruffia vastaan jäävään reunaan jää millin verran suoraa osaa. Molempien ikkunoiden reunat jyrsitään viistoiksi, toisen puolen ikkuna toimii aina vasteena jyrsimen laakeria vasten.

Viimeistelyn voi tehdä vesihiomapaperilla kapulan kanssa.

Reikien poraus

Rei'ät voi porata vanhan ikkunan mukaan. Paras tulos saadaan pylväsporalla, mutta käsiporakin kelpaa. Joidenkin ohjeiden mukaan rei'istä kannattaa tehdä soikeat, jotta akryylin lämpölaajenemiselle jää varaa, eikä ikkuna halkea.

Ikkunan voi asentaa myös ilman ruuveja pelkällä Sikaflexillä, tällöin ei tietenkään reikiä porata. Ruuveilla on kuitenkin näppärä puristaa lasi paikalleen, ruuviton asennus vaatii jonkun toisen puristusmenetelmän.

Asennus

Vanhat massat poistetaan huolella, pinnat hiotaan ja puhdistetaan Sikan ohjeen mukaan. Pinnat käsitellään primerilla ja liimataan Sikaflex-295UV:lla. Jotta Sikaflexiä tulee riittävä kerros, kun lasi puristetaan paikalleen, tarvitaan väliin jotain korotusta.

Sikan sivuilta löytyy lasien liimaukseen tällainen ohje: http://www.sika.fi/bonding_and_sealing_organic_glass_windows.pdf

Lisbethin ikkunoiden asennus

Tämä ei ole varsinainen työohje, koska menetelmän toimivuus todetaan vasta, jos sauma pitää kymmenen vuoden päästä. Vaikka kaiken näköistä remppaa on tullut tehtyä, tämä homma oli vaikea. Aikaa meni vanhojen massojen poistoon, hiontaan, puhdistukeen, primerointiin ja liimaukseen n. 4 tuntia / ikkuna. Toisesta ikkunasta tuli jo ihan hyvä, kolmas voisi olla jo hieno, jos FE:ssä sellainen olisi.

Käytin Sikan ohjetta soveltuvin osin, tosin ratkaisevin vihje oli Pasin kommentti foorumilla: "Laiton itse 3 mm paksun solukuminauhan kiinnitysruuvien reunaan ja tiivistemassaa nauhan viereen ulkopuolelle. Ikkuna jää nyt 2-3 mm lasikuidusta ilmaan ja pääsee joustamaan paremmin."

Lisbethin ikkunoissa käytin solukuminauhan paikalla K-profiilista ikkunatiivistettä, jonka leikkasin pituussuunnassa halki U-profiiliksi. Näin sain nauhasta kapeampaa, jolloin se ei peitä ruuvin reikiä, vaan niiden kohdalle tulee Sikaa. Veneet ovat tässä kohtaa yksilöitä, toisissa rei'ät voivat olla kauempana ikkuna-aukon reunasta. Itseliimautuvana tuon nauhan käyttö on helppoa.

Nauhan käyttö ajaa parikin asiaa: Sillä saadaan lasin ja ruffin väliin riittävä paksuus Sikaa, ja lisäksi se estää täysin Sikaflexin leviämisen ikkunan sisäpuolelle. Se on siis paljon kätevämpi kuin jotkut erilliset korotuspalat, jotka joutuu poistamaan välistä.

Primerit vedetty. Teipit eivät juuri näy, koska ovat läpinäkyviä.

Primerointia varten teippasin sekä lasin että veneen kyljen. Lasin teippaus on kriittinen vaihe, koska virheet tässä jäävät näkyviin. Käytin ensin maalarinteippiä, mutta ensimmäisestä ikkunasta tuli susi, kun teippi vuoti reunasta. Toisessa lasissa käytin läpinäkyvää pakkausteippiä, joka piti, mutta haittapuolena on tarra-aineen jääminen lasiin. Johannes Kankare antoi vinkin, että ainakin Muuttopalvelu Niemi myy sellaista pakkausteippiä, joka soveltuu hyvin tilapäiseen teippaukseen, koska liima-aine ei irtoa teipistä. Teipin reuna on myös siistimpi kuin maalarinteipissä.

Teippaus kannattaa tehdä lasiin niin, että primer ulottuu joka paikassa ikkuna-aukon reunan yli. Primer on mustaa, ja peittää nätisti ulkoa katsottuna ikkuna-aukon reunan, sikaflexit ja tiivistenauhat, jos se vain ulottuu riittävän pitkälle. Ensimmäisessä ikkunassani primeri ei ulotu kunnolla käyttämäni valkoisen tiivistenauhan päälle, ja tämä näkyy rumasti.

Ruffin kyljessä vanhat "rusketusraidat" olivat hyvä apu teippausta sihtaillessa.

Akryylille käytin Sikan ohjeen mukaan Sikaprimer 209:ä ja ikkuna-aukon ympärille 206:tta. Primerin maalauksessa paras väline oli vaahtomuovityyny, sellainen pieni teräväkärkinen varrellinen. Myös Sikaprimerin mukana tullut pensseli toimi, mutta kaikki välineet ovat kertakäyttöisiä. Primeria pitää saada kerralla paksu kerros, se jämähtää nopeasti, eli jo maalattujen kohtien paikkailu ei ole suositeltavaa. Lasin läpi musta primeri näyttää kiiltävältä ja hienolta vaikka maalausjälki olisi rujo, mutta yhtään läpinäkyvää raitaa ei saa jäädä.

Ikkuna valmiina. Itse Sika on valkoista, musta reuna on primeria, joka näkyy lasin läpi. Teippien liimajäljet vielä poistamatta.

Sikaflexiä levitin tiivistenauhan ympärille, ja painoin lasin kiinni. Ruuvit kevyesti kiinni, niin, että Sikaa pursui joka puoleta. Tiivistenauhan ansiosta tippaakaan ei pursunut sisäpuolelle. Sitten vaan äheltämään Sikaflex-saumaa edes jotenkin siistiksi ikkunan ympärillä. Tämän saaminen siistiksi on juuri yhtä vaikeaa kuin Sikan levittäminen aina. Se pirun mähnä kun tarttuu aina juuri sinne minne ei pitäisi, ja putsaaminen on tuskaa.

Lopputulos oli styyran puolella kelvollinen, paaran puolesta ei puhuta, mutta ei se varmaan laiturille asti näytä hirveältä. Lasi on melkoisesti vaaleampi kuin vanha, sisään näkee ehkä vähän, mutta ainakin ulos näkee hyvin, ja valoa tulee enemmän.

Katso myös

FE83.org keskustelut aiheesta:

http://www.fe83.org/forum/viewtopic.php?t=485

http://www.fe83.org/forum/viewtopic.php?t=331

http://www.fe83.org/forum/viewtopic.php?t=1355

Hyvä kuvasarja erään Ohlson 29:n ikkunaremontista:

http://www.koivuneva.com/favolag.htm

S/y Marikon ikkunoiden tiivistäminen butyylinauhalla:

http://www.fe83.org/gallery/view_album.php?set_albumName=album586