Hei,
suoritimme vuoden vaihteessa laitesukelluskurssit ja olisimme kiinnostuneita kuulemaan kokemuksia, kuinka yllämainitut lajit on onnistuttu yhdistämään lomareissuilla. Erityisesti kiinnostaisi kuulla sukelluskohteista joihin pääsee omalla veneellä ja paineilmapullojen täyttöpaikoista eteläisillä vesialueilla.
t. Raimo
Matkapurjehdus ja laitesukeltaminen
Matkapurjehdus ja laitesukeltaminen
Raimo Puustinen (WAFI)
FE-741
S/Y Chara
L-7414
FE-741
S/Y Chara
L-7414
Mm. Kasnäsissä pullojen täyttö onnistuu,
http://www.rib-safari.fi/sukellusjaurheilu.html
Hangossa taas
http://hankodiving.fi/
Sääli että sukelluskohteet.com on alhaalla, mutta pitää vähän katsoa onko noita paikkoja seivattu minnekään. Hylyt.net on tietenkin myös yksi lähtöpiste, hylkysukellusta kun ainakin itse voin suositella ulkomaan kokemusten pohjalta mutta Suomen vesissä ja näkyvyydessä...
http://www.rib-safari.fi/sukellusjaurheilu.html
Hangossa taas
http://hankodiving.fi/
Sääli että sukelluskohteet.com on alhaalla, mutta pitää vähän katsoa onko noita paikkoja seivattu minnekään. Hylyt.net on tietenkin myös yksi lähtöpiste, hylkysukellusta kun ainakin itse voin suositella ulkomaan kokemusten pohjalta mutta Suomen vesissä ja näkyvyydessä...
-
Guest
Moi,
hylyt.net on oivallinen paikka etsiä itselle sopivia sukelluskohteita, jos on kiinostunut uponneista aluksista.
Yksi mukava on ns. keulakuvahylky (upposi joskus 1800 luvun alkupuolella, ja on vielä hyvin tunnistettavissa alukseksi)Hankoniemen länsipuolella. Syvyyttäkin on vain n. 15m ja usein hyvä näkyväisyys. (koordinaatit löytyy hylyt.net)
Olen suorittanut muutamia sukelluksia purjeveneestä ja ongelmia on ollut hieman.
- pukeutuminen (ahtaus)
- ahtaat tilat pyöriä painavan pullopaketin kanssa
- veteen meno
- vedestä nouseminen
- laitteiden kuivatus
No kyllä se sukeltaminen onnistuu, kun ei pidä kiirettä ja suunnittelee kaikki tarkasti etukäteen.
Itse mieluimmin käyn erikseen sukeltamassa.
Jussi
hylyt.net on oivallinen paikka etsiä itselle sopivia sukelluskohteita, jos on kiinostunut uponneista aluksista.
Yksi mukava on ns. keulakuvahylky (upposi joskus 1800 luvun alkupuolella, ja on vielä hyvin tunnistettavissa alukseksi)Hankoniemen länsipuolella. Syvyyttäkin on vain n. 15m ja usein hyvä näkyväisyys. (koordinaatit löytyy hylyt.net)
Olen suorittanut muutamia sukelluksia purjeveneestä ja ongelmia on ollut hieman.
- pukeutuminen (ahtaus)
- ahtaat tilat pyöriä painavan pullopaketin kanssa
- veteen meno
- vedestä nouseminen
- laitteiden kuivatus
No kyllä se sukeltaminen onnistuu, kun ei pidä kiirettä ja suunnittelee kaikki tarkasti etukäteen.
Itse mieluimmin käyn erikseen sukeltamassa.
Jussi
Mun kokemukset purjeveneestä sukeltamisesta rajoittuu yhteen kertaan tukialuksena:
Yksi sukeltaja kyllä mahtui vaihtamaan kamansa FEneessä. Kamojen säilöminenkin onnistunee jossain anopinlaatikon uumenissa, mahtuuhan sinne uskomaton määrä lastenvaunuja ym. hilppeitäkin. Valuva vesikään ei siellä niin haitanne, mutta kuivuminen voi olla hidasta.
Semmonen nyt vaan tulee mistään tietämättömänä mieleen, että eikös veneessä pitäisi olla joku väijymässä, jos on vaimon kanssa veden alla? Ainakin Cousteaun ohjelmissa oli aina osa laivassa kun muut sukelsivat
Yhteisten sukellusten tekeminen voi siis olla hankalaa, ellei ota lomareissulle kolmatta pyörää.
FE74:ssä taitaa olla samanlaiset tikkaat kuin FE83:ssakin. Niitä on hankala kiivetä ilman räpylöitä ja vehkeitäkin, eli veneessä olisi ehkä syytä olla joku jolla on voimaa auttaa tarvittaessa. En nyt muista miten tuon kuvan tilanteen jälkeen sukeltaja kiskottiin veneeseen, mutta pullot taidettiin kyllä nostaa erikseen ylös. Peräjatke olisi varmaan tuohon touhuun kätevä varuste.
Yksi sukeltaja kyllä mahtui vaihtamaan kamansa FEneessä. Kamojen säilöminenkin onnistunee jossain anopinlaatikon uumenissa, mahtuuhan sinne uskomaton määrä lastenvaunuja ym. hilppeitäkin. Valuva vesikään ei siellä niin haitanne, mutta kuivuminen voi olla hidasta.
Semmonen nyt vaan tulee mistään tietämättömänä mieleen, että eikös veneessä pitäisi olla joku väijymässä, jos on vaimon kanssa veden alla? Ainakin Cousteaun ohjelmissa oli aina osa laivassa kun muut sukelsivat
Yhteisten sukellusten tekeminen voi siis olla hankalaa, ellei ota lomareissulle kolmatta pyörää.FE74:ssä taitaa olla samanlaiset tikkaat kuin FE83:ssakin. Niitä on hankala kiivetä ilman räpylöitä ja vehkeitäkin, eli veneessä olisi ehkä syytä olla joku jolla on voimaa auttaa tarvittaessa. En nyt muista miten tuon kuvan tilanteen jälkeen sukeltaja kiskottiin veneeseen, mutta pullot taidettiin kyllä nostaa erikseen ylös. Peräjatke olisi varmaan tuohon touhuun kätevä varuste.
Olli Niemi
Toisaalta harva viitsii sukeltaa yksin ilman paria (lähinnä ehkä Upinniemessä koulutuksensa saaneet...) eli kyllä sitä kai mieluummin jättäisi veneen ns. hunningolle pinnalle ja sukeltaisi pareittain, kuin että (etenkin jonkin hylyn tapauksessa) toinen odottelisi pinnalla ja toinen olisi sitten yksin pilkkopimeässä.Olli wrote: Semmonen nyt vaan tulee mistään tietämättömänä mieleen, että eikös veneessä pitäisi olla joku väijymässä, jos on vaimon kanssa veden alla? Ainakin Cousteaun ohjelmissa oli aina osa laivassa kun muut sukelsivat
Mutta suuressa maailmassa on varsin tavallista nähdä ribi tms. ankkurissa sukeltajalippu ylhäällä ilman ristin sielua.
Mutta sitten jos nyt puhutaan esim. hylyistä, niin niitten lähellehän ei todellakaan kannata kiinnittyä ankkurilla, tai muuten hiljalleen hylky on entinen kun kymmenet Brucet ovat raadelleet sen palasiksi
En tiedä miten hylyt on Suomessa merkattu tai onko niitä merkattu/onko hylyillä kiinteät poijut joihin voi kiinnittäytyä, mutta asiaa kannattaa tosiaan selvitellä ihan sukellusseuroilta. Mutta tietenkin jos ajattelee fenettä enemmänkin vain sukellusvarusteitten kuljetusvälineenä ja kaikki sukellukset sitten tehdään rannasta käsin niin ongelmaa ei toki ole.
Yleensä tosiaan tasapainotusliivi+pullo-paketti ja painot otetaan pois venesukelluksissa ennen veneeseen nousua, liivi kelluu (kun se on täynnä ilmaa) joten käytännössä painavat asiat päällä ei tarvitse nousta ylös.FE74:ssä taitaa olla samanlaiset tikkaat kuin FE83:ssakin. Niitä on hankala kiivetä ilman räpylöitä ja vehkeitäkin, eli veneessä olisi ehkä syytä olla joku jolla on voimaa auttaa tarvittaessa. En nyt muista miten tuon kuvan tilanteen jälkeen sukeltaja kiskottiin veneeseen, mutta pullot taidettiin kyllä nostaa erikseen ylös. Peräjatke olisi varmaan tuohon touhuun kätevä varuste.
Mietin vähän saisiko spinnupuomista (tai ison puomista) viritettyä jonkinlaisen nostokurjen esim. siten että ensin puomin laittaa vaakasuoraan ylägaijan avulla ja sitten pujottaa spinnu/fokkafallin puomihelan läpi jolloin sitten kun puomin heittää suoraan sivulle niin siinähän on sitten ulottuvuutta sopivan matkaa veneen ulkopuolelle ja pullot yms. painavat asiat saa vinssattua kevyesti ylös veneeseen.
Eivät nuo kamat kuitenkaan paina kuin 10-20 kiloa joten kaitpa kaikkien osasten pitäisi kestää sellaista.
Eli jos ennen sukellusta askartelee kuvatunkaltaisen nosturin ja laittaa sen redille (ts. puomi sivulle ja kiinni esim. vantteihin ja falliin sen verran löysää että se on melkein vedessä) niin pinnalle tullessa sitä vain ottaisi kamapaketin irti, kiinnittäisi ko. falliin, nousisi veneeseen pelkässä kuiva/märkäpuvussa ja sitten vinssaisi rauhassa kamat ylös.
Olen edellisten kirjoittajien kanssa enimmäkseen samaa mieltä. Laitesukeltaminen, purjeveneet ja lomapurjehdukset eivät ole mielestäni mitenkään kovin onnistunut yhdistelmä. Alla vähän hajanaisia mietteitäni aiheesta.
En ole itse onnistunut yhdistämään laitesukeltamista purjehduksiin. Osin syynä on se, että olen talouden ainoa sukeltava henkilö. Sukellusparia ei siis ole, eivätkä pintanarun kanssa tehdyt sukellukset oikein innosta. Vaikka pari löytyisikin samasta veneestä, ei venettä mielestäni saisi jättää yksin pinnalle. Pinta-avustajasta on suuri apu esimerkiksi kamppeiden pukemisessa ja pienehköissä ongelmatilanteissa, kuten hukassa olevien varusteiden etsimisessä. Toimintamalli sukellusonnettomuusdessa tai muun isomman ongelman ilmetessä vain kahden henkilön läsnäollessa on myös mielenkiintoinen ajatusleikki.
Helppo ratkaisu parin puutteeseen olisivat satamapäivät paikoissa, jossa voi mennä kaupallisen toimijan kyydillä sukeltamaan. Toisaalta pakollisia satamapäiviä tulee säiden vuoksi muutenkin, ja minusta hyvien kelien vallitessa on mukava jatkaa matkaa eikä jäädä olelemaan esimerkiksi Hankoon tai Kasnäsiin.
Sukellusvarusteet vievät paljon tilaa veneestä. Yhden hengen kamat ovat minimissään yksi iso ja painava kassillinen tavaraa. Lisäksi on paineilmapullo, joka pitäisi saada turvallisesti jonnekin talteen. Pullo on mielestäni polttoainekanisteriiin verrattava turvallisuusriski, koska täysi pullo painaa viitisentoista kiloa ja sisältää pari kuutiota ilmaa. Vaikkei mitään suurta katastrofia syntyisikään, matkan aikana raolleen avautunut venttiili ja siten tyhjentynyt pullo on aikamoinen harmi, kun sukellusta ollaan aloittamassa.
Kamppeiden kuivaaminen on myös aikamoinen ongelma. Materiaalista riippuen kuivapuvun ulkopuoli kuivuu kotioloissa sukellusreissun jälkeen noin 12 tunnissa. Sisäpuolen kosteuden häviämiseen menee pidempään. Märkäpuvun kuivumiseen kunnolla menee monta päivää.
Täyttöpaikkoina saaristosta voisi edellisten lisäksi mainita Maarianhaminan. http://www.divealand.com/ sijaitsee melko lähellä länsisatamaa (vaikka tuolla webbisivulla ei osoitetta olekaan).
Ruotsin puolella ainakin Nynäshamnissa on sukellusliike ihan vierassataman lähellä.
Ahvenanmaalla sukeltaminen vaatii luvan maakuntahallitukselta. Jos siellä haluaa sukeltaa, pitää joko hankkia luvat tai suorittaa sukellukset vaikkapa yllämainitun toimijan avustuksella.
Suomen saaristossa tunnetuimmat ja useimmin sukelletut hylyt voivat olla poijutettuja. Tämä tarkoittaa yleensä epämääräistä hylylle johtavaa polypropyleeniköyttä ja kanisteria pinnalla. Sellaiseen voi ehkä kiinnittyä tai sitten ei. Tuntematta köyttä ja sen kiinnitystä pohjaan (ts. hylkyyn) en jättäisi 2,5 - 3 tonnin painoista venettä tällaisen varaan.
Jukka
En ole itse onnistunut yhdistämään laitesukeltamista purjehduksiin. Osin syynä on se, että olen talouden ainoa sukeltava henkilö. Sukellusparia ei siis ole, eivätkä pintanarun kanssa tehdyt sukellukset oikein innosta. Vaikka pari löytyisikin samasta veneestä, ei venettä mielestäni saisi jättää yksin pinnalle. Pinta-avustajasta on suuri apu esimerkiksi kamppeiden pukemisessa ja pienehköissä ongelmatilanteissa, kuten hukassa olevien varusteiden etsimisessä. Toimintamalli sukellusonnettomuusdessa tai muun isomman ongelman ilmetessä vain kahden henkilön läsnäollessa on myös mielenkiintoinen ajatusleikki.
Helppo ratkaisu parin puutteeseen olisivat satamapäivät paikoissa, jossa voi mennä kaupallisen toimijan kyydillä sukeltamaan. Toisaalta pakollisia satamapäiviä tulee säiden vuoksi muutenkin, ja minusta hyvien kelien vallitessa on mukava jatkaa matkaa eikä jäädä olelemaan esimerkiksi Hankoon tai Kasnäsiin.
Sukellusvarusteet vievät paljon tilaa veneestä. Yhden hengen kamat ovat minimissään yksi iso ja painava kassillinen tavaraa. Lisäksi on paineilmapullo, joka pitäisi saada turvallisesti jonnekin talteen. Pullo on mielestäni polttoainekanisteriiin verrattava turvallisuusriski, koska täysi pullo painaa viitisentoista kiloa ja sisältää pari kuutiota ilmaa. Vaikkei mitään suurta katastrofia syntyisikään, matkan aikana raolleen avautunut venttiili ja siten tyhjentynyt pullo on aikamoinen harmi, kun sukellusta ollaan aloittamassa.
Kamppeiden kuivaaminen on myös aikamoinen ongelma. Materiaalista riippuen kuivapuvun ulkopuoli kuivuu kotioloissa sukellusreissun jälkeen noin 12 tunnissa. Sisäpuolen kosteuden häviämiseen menee pidempään. Märkäpuvun kuivumiseen kunnolla menee monta päivää.
Täyttöpaikkoina saaristosta voisi edellisten lisäksi mainita Maarianhaminan. http://www.divealand.com/ sijaitsee melko lähellä länsisatamaa (vaikka tuolla webbisivulla ei osoitetta olekaan).
Ruotsin puolella ainakin Nynäshamnissa on sukellusliike ihan vierassataman lähellä.
Ahvenanmaalla sukeltaminen vaatii luvan maakuntahallitukselta. Jos siellä haluaa sukeltaa, pitää joko hankkia luvat tai suorittaa sukellukset vaikkapa yllämainitun toimijan avustuksella.
Suomen saaristossa tunnetuimmat ja useimmin sukelletut hylyt voivat olla poijutettuja. Tämä tarkoittaa yleensä epämääräistä hylylle johtavaa polypropyleeniköyttä ja kanisteria pinnalla. Sellaiseen voi ehkä kiinnittyä tai sitten ei. Tuntematta köyttä ja sen kiinnitystä pohjaan (ts. hylkyyn) en jättäisi 2,5 - 3 tonnin painoista venettä tällaisen varaan.
Jukka
Hei,
ja kiitos kommenteista. Paljon arvokkaita näkökulmia aiheeseen. Näinhän se menee asian kuin asian kanssa, että ensiksi ei edes tiedä mitä kysyä ja sitten joskus aikanaan saattaa jopa ymmärtää asiasta jotakin.
Sen verran pakko sanoa, että tässäkään lajissa tarkoituksemme ei ole leikkiä turvallisuutemme kanssa.
t. Raimo
ja kiitos kommenteista. Paljon arvokkaita näkökulmia aiheeseen. Näinhän se menee asian kuin asian kanssa, että ensiksi ei edes tiedä mitä kysyä ja sitten joskus aikanaan saattaa jopa ymmärtää asiasta jotakin.
Sen verran pakko sanoa, että tässäkään lajissa tarkoituksemme ei ole leikkiä turvallisuutemme kanssa.
t. Raimo
Raimo Puustinen (WAFI)
FE-741
S/Y Chara
L-7414
FE-741
S/Y Chara
L-7414
-
Guest
Kyllä rannaltakin voi lähteä sukeltamaan. Jos löytää mukavan luonnonsataman niin mikäs sen hienompaa. Yhden sukelluskerran kokemuksella voin todeta että kaikkein hienointa on alle 5m syvyydessä.
Syvemmällä ei oikeastaan näe mitään ilman lamppua. Tietenkin jos hylyt kiinnostaa enemmän kuin kalat ja kasvillisuus niin se on sitten eri asia.
Syvemmällä ei oikeastaan näe mitään ilman lamppua. Tietenkin jos hylyt kiinnostaa enemmän kuin kalat ja kasvillisuus niin se on sitten eri asia.
-
typpinarkoosi
Helppoa yhdistäminen ei ole ja homma kannattaa suunnitella huolella. Jos mahdollista, niin sukeltakaa hyvällä ilmalla luonnonsatamassa. Kamojen kuivaamisesta ei ole huolta jos saatte ne kuivattua maissa. Taivaalta tulevan valon määrä vaikuttaa huomattavasti myös siihen, miltä pinnan alla näyttää. Tämän huomaa todella hyvin ainakin jos aurinko alkaa paistamaan kesken sukelluksen.
Miltä pinnan alla näyttää riippuu myös siitä, millainen näkyvyys on ja onko siellä hyvässäkään näkyvyydessä mitään nähtävää.
Jos mahdollista, niin valitkaa sukelluspaikkanne mahdollisimman kaukana rannikosta + sukeltakaa sellaiseen aikaa kesästä, että vesi on mahd. kirkasta. Itse olen sukeltanut Itämeressä jopa yli 20 m. näkyvyydessä. Huonoimmillaan näkyvyyttä on ollut sama sentteinä. -- tämä tapahtui tietenkin P3-kurssin syväsukelluksella. Edes sukellusparin lamppua ei näkynyt panssarisiimalevämössössä noin metrin päästä. Lähellä rannikkoa näkyvyys on keskimäärin selkeästi huonompi kuin ulompana.
Lisäksi nähtävää on yleensä enemmän ulkosaarilla. Jos mahdollista kannattaa sukeltaa rannalla, joka on yleisimmillä tuulen suunnilla avoimempi --> nähtävää on (yleensä) enemmän, rakkoleväiköt ym. ovat runsaampia ja puhtaampia --> rakkolevän seassa on katkoja, siiroja, sinisimpukoita, kotiloita, kaloja jne enemmän.
Kovin syvälle ei kannata hinkua, kuten tässä aiemmin jo mainittiin. Toki syvemmällä voi nähdä joitain kalalajeja, joita ei pinnan tuntumassa näe. (kivinilkka, elaska, rasvakala ym.) Yleisesti kuitenkin hylkyjä lukuunottamatta kaikki nähtävä on alle 10 m. syvyydessä.
Hyvässä paikassa hyvänä päivänä Itämeri on aika lailla aliarvostettu sukelluskohde. Erilaiset levät, kivilajit, kotilot, simpukat kalat ym. saavat aikan hyvinkin värikkään näkymän, jossa on kaikenlaista seurattavaa. Elämä ja kauneus eivät hyppää samalla tavalla silmille kuin vaikka koralliriutoille, mutta etsivä löytää... Jopa merirokkoihin saa uuden näkökulman kun katselee kun 1000 merirokkoa viuhtoo pyydystysraajoillaan. Toivottavasti näky ei tule vastaan oman veneen pohjaa tutkiessa...
Edes pieni sukelluslamppu olisi myös hyvä olla. Jos ei muuta, niin sillä voi kurkkia kivien koloihin ja alle ja löytää vaikkapa mustatokkoja tai muita kaloja, joita moni ei tiedä siellä olevankaan tai Kaspianmereltä tulleita kirkkaanpunaisia Hemimysis-katkoja tms.
Jos varaa on kunnolliseen lamppuun, niin kannattaa ehdottomasti kokeilla yösukellusta --> kaloja näkee matalassa vedessä huomattavasti enemmän kuin päivällä. Ahvenia, kuhia, haukia jne. Lisäksi ne kai nukkuvat, ainakin kalat päästävät hyvin lähelle. Päivällä esim. meriajokasniityillä voi nähdä silo- ja särmäneuloja, jotka ovat kauniita ja muutenkin aika veikeitä otuksia (30 cm siloneula painaa 1,5 g, koiraat tulevat raskaaksi ym...)
Olen sukeltanut Iytämeressä noin 400 sukellusta, lisäksi Irlannissa, Norjassa, Kaliforniassa ja Punaisella merellä.
Ulkomailla on ollut upeita sukelluksia, mutta silti väittäisin, että mieleenpainuvimmat sukellusreissut olen tehnyt Suomessa. Toki niin hyvässä kuin pahassakin...
Esim. Yösukellus Kotkan edustalla ulkomerellä (Ulkotammio) ja paluu sieltä elokuisen uskomattoman tähtitaivaan alla pintauiden veneelle oli suorastaan huikea kokemus. Ennen tuota sukellusta olin vieläpä epävarma jaksanko enää tehdä päivän kolmatta sukellusta, kun arvelin ettei keikasta tule kummoinen. Suomessa sukeltaessa parhaat keikat tuntuvat useinkin tulevan aika puskista.
Myös näkyvyys vaihtelee huikeasti: ensin 0,5 m heinäkuussa Hangossa ja 2 päivää myöhemmin Helsingin edustalla Gustav Adolfilla noin 15 metriä --- tosin kirkastuminen johtui kylmän veden voimakkaasta kumpuamisesta ja vesi oli yli 4 m syvyydessä 3,8 asteista. Olis märkkärin kanssa voinut tulla vilu...
Mutta tälläisiä. Bengtskär on muuten yksi paikka, missä olen tehnyt mahtavan sukelluksen. En kuitenkaan sanoisi, että se automaattisesti on hyvä paikka sukeltaa... Sillä kertaa vaan kaikki natsasi...
Miltä pinnan alla näyttää riippuu myös siitä, millainen näkyvyys on ja onko siellä hyvässäkään näkyvyydessä mitään nähtävää.
Jos mahdollista, niin valitkaa sukelluspaikkanne mahdollisimman kaukana rannikosta + sukeltakaa sellaiseen aikaa kesästä, että vesi on mahd. kirkasta. Itse olen sukeltanut Itämeressä jopa yli 20 m. näkyvyydessä. Huonoimmillaan näkyvyyttä on ollut sama sentteinä. -- tämä tapahtui tietenkin P3-kurssin syväsukelluksella. Edes sukellusparin lamppua ei näkynyt panssarisiimalevämössössä noin metrin päästä. Lähellä rannikkoa näkyvyys on keskimäärin selkeästi huonompi kuin ulompana.
Lisäksi nähtävää on yleensä enemmän ulkosaarilla. Jos mahdollista kannattaa sukeltaa rannalla, joka on yleisimmillä tuulen suunnilla avoimempi --> nähtävää on (yleensä) enemmän, rakkoleväiköt ym. ovat runsaampia ja puhtaampia --> rakkolevän seassa on katkoja, siiroja, sinisimpukoita, kotiloita, kaloja jne enemmän.
Kovin syvälle ei kannata hinkua, kuten tässä aiemmin jo mainittiin. Toki syvemmällä voi nähdä joitain kalalajeja, joita ei pinnan tuntumassa näe. (kivinilkka, elaska, rasvakala ym.) Yleisesti kuitenkin hylkyjä lukuunottamatta kaikki nähtävä on alle 10 m. syvyydessä.
Hyvässä paikassa hyvänä päivänä Itämeri on aika lailla aliarvostettu sukelluskohde. Erilaiset levät, kivilajit, kotilot, simpukat kalat ym. saavat aikan hyvinkin värikkään näkymän, jossa on kaikenlaista seurattavaa. Elämä ja kauneus eivät hyppää samalla tavalla silmille kuin vaikka koralliriutoille, mutta etsivä löytää... Jopa merirokkoihin saa uuden näkökulman kun katselee kun 1000 merirokkoa viuhtoo pyydystysraajoillaan. Toivottavasti näky ei tule vastaan oman veneen pohjaa tutkiessa...
Edes pieni sukelluslamppu olisi myös hyvä olla. Jos ei muuta, niin sillä voi kurkkia kivien koloihin ja alle ja löytää vaikkapa mustatokkoja tai muita kaloja, joita moni ei tiedä siellä olevankaan tai Kaspianmereltä tulleita kirkkaanpunaisia Hemimysis-katkoja tms.
Jos varaa on kunnolliseen lamppuun, niin kannattaa ehdottomasti kokeilla yösukellusta --> kaloja näkee matalassa vedessä huomattavasti enemmän kuin päivällä. Ahvenia, kuhia, haukia jne. Lisäksi ne kai nukkuvat, ainakin kalat päästävät hyvin lähelle. Päivällä esim. meriajokasniityillä voi nähdä silo- ja särmäneuloja, jotka ovat kauniita ja muutenkin aika veikeitä otuksia (30 cm siloneula painaa 1,5 g, koiraat tulevat raskaaksi ym...)
Olen sukeltanut Iytämeressä noin 400 sukellusta, lisäksi Irlannissa, Norjassa, Kaliforniassa ja Punaisella merellä.
Ulkomailla on ollut upeita sukelluksia, mutta silti väittäisin, että mieleenpainuvimmat sukellusreissut olen tehnyt Suomessa. Toki niin hyvässä kuin pahassakin...
Esim. Yösukellus Kotkan edustalla ulkomerellä (Ulkotammio) ja paluu sieltä elokuisen uskomattoman tähtitaivaan alla pintauiden veneelle oli suorastaan huikea kokemus. Ennen tuota sukellusta olin vieläpä epävarma jaksanko enää tehdä päivän kolmatta sukellusta, kun arvelin ettei keikasta tule kummoinen. Suomessa sukeltaessa parhaat keikat tuntuvat useinkin tulevan aika puskista.
Myös näkyvyys vaihtelee huikeasti: ensin 0,5 m heinäkuussa Hangossa ja 2 päivää myöhemmin Helsingin edustalla Gustav Adolfilla noin 15 metriä --- tosin kirkastuminen johtui kylmän veden voimakkaasta kumpuamisesta ja vesi oli yli 4 m syvyydessä 3,8 asteista. Olis märkkärin kanssa voinut tulla vilu...
Mutta tälläisiä. Bengtskär on muuten yksi paikka, missä olen tehnyt mahtavan sukelluksen. En kuitenkaan sanoisi, että se automaattisesti on hyvä paikka sukeltaa... Sillä kertaa vaan kaikki natsasi...
-
typpinarkoosi
Ja rannalta voi sukeltaa loistavasti, kun vaan valitsee rannan huolella. Erityisesti tuulisilla rannoilla ns. Morjens-levä aiheuttaa myös merkittäviä vaikeuksia. (= se musta sinilevävyöhyke vesirajan yläpuolella, joka on H...tin liukas märkänä). Pahimmillaan vedestä nousu on todella hankalaa. Veteen meno onnistuu taas suunniteltuakin helpommin...
Hei,
ja kiitos vinkeistä.
Pystytkö vinkittämään luonnonsatamia ulkosaaristossa, joissa on nähtävää olosuhteiden ollessa otollisia ja joihin lisäksi pääsee purjeveneen syväyksillä? Lisäksi, miten olet hoitanut pullojen täytöt ollessasi etäällä asuttavista paikoista, joissa voisi olettaa löytyvän kompressoreita.
Mitä tulee syvyyksiin, niin vaikka P2 -tason myötä voisimme mennä 30:een metriin niin riittävän tehokkaiden lamppujen puute pitää meidät mitä ilmeisimmin matalammalla. Lisäksi 24 sukelluksen kokemuksella (lue=aloittelijana) ei ole tarkoitus leikkiä omalla terveydellä.
t. Raimo
ja kiitos vinkeistä.
Pystytkö vinkittämään luonnonsatamia ulkosaaristossa, joissa on nähtävää olosuhteiden ollessa otollisia ja joihin lisäksi pääsee purjeveneen syväyksillä? Lisäksi, miten olet hoitanut pullojen täytöt ollessasi etäällä asuttavista paikoista, joissa voisi olettaa löytyvän kompressoreita.
Mitä tulee syvyyksiin, niin vaikka P2 -tason myötä voisimme mennä 30:een metriin niin riittävän tehokkaiden lamppujen puute pitää meidät mitä ilmeisimmin matalammalla. Lisäksi 24 sukelluksen kokemuksella (lue=aloittelijana) ei ole tarkoitus leikkiä omalla terveydellä.
t. Raimo
Raimo Puustinen (WAFI)
FE-741
S/Y Chara
L-7414
FE-741
S/Y Chara
L-7414
-
typpinarkoosi
Valitettavasti olen pääosin sukelteluni sukeltanut moottoriveneestä ja aika suuri osa sukelluksista on tullut tehtyä myös alueilla, joihin ei kaikilla ole maihin asiaa (=Tvärminnen eläintieteellisen aseman omistamat saaret ympäri Hankoniemen itäpuolta). Segelskäriin Hangon itäpuolella taitaa purkkarilla päästä ja se on erinomainen sukelluskohde, mutta sääherkkä. Isossa aallokossa ei taida olla mitään mahkuja rantautua, vaikka saarten väliin jääkin suojaisa salmi. Samainen salmi on ihan ok. sukellettavakin + saarten itä- ja tai pohjoispuoli. Siellä on pieni hylkykin muistaakseni noin 20 m syvyydessä (kokoluokkaa torpedovene). Söderskäriin Sipoon edustalle saattaisi päästä myös? Hangossa on kohtuullisia sukelluspaikkoja rannalta. Sinänsä missä tahansa ulkosaaristossa saattaa olla hyvä sukeltaa. Siis jos ei ole hylkyjen perässä.
-
Guest
Moi,
tuli mieleen muutama kohde, mihin pääsee veneellä Turun saaristossa.
Bränskär
60°05,20'P 21°57,73'I Enigheten:in hylky n. 15m syvyydessä. Pitäisi olla vastapäisen saaren linjataulun linjalla. Bränskärin rannassa isoja kiven murikoita vedessä. Rantautuessa pitää olla varovainen. Kalliossa lenkkejä kiinnittymistä varten.
Stora Hästö
vedenalainen luontopolku (tehty sukltajille)
Åvensor (Ahvensaari)
60°18,09'P 21°32,31'I vanha kirkasvetinen kalkkikivikaivos
tuli mieleen muutama kohde, mihin pääsee veneellä Turun saaristossa.
Bränskär
60°05,20'P 21°57,73'I Enigheten:in hylky n. 15m syvyydessä. Pitäisi olla vastapäisen saaren linjataulun linjalla. Bränskärin rannassa isoja kiven murikoita vedessä. Rantautuessa pitää olla varovainen. Kalliossa lenkkejä kiinnittymistä varten.
Stora Hästö
vedenalainen luontopolku (tehty sukltajille)
Åvensor (Ahvensaari)
60°18,09'P 21°32,31'I vanha kirkasvetinen kalkkikivikaivos
Hei,
jos aihe sattuu kiinnostamaan muitakin niin tässä muutama linkki kohteisiin:
- http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... fault.aspx --> Muinaisjäännösrekisteri. Museoviraston kattava rekisteri mm. hylyistä tarkoin sijainti- ym. tiedoin.
- www.hylyt.net --> Kartta. Paljon tietoa hylyistä, joissakin kuvia ja kortti, jossa paljon yksityiskohtia.
t. Raimo
jos aihe sattuu kiinnostamaan muitakin niin tässä muutama linkki kohteisiin:
- http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... fault.aspx --> Muinaisjäännösrekisteri. Museoviraston kattava rekisteri mm. hylyistä tarkoin sijainti- ym. tiedoin.
- www.hylyt.net --> Kartta. Paljon tietoa hylyistä, joissakin kuvia ja kortti, jossa paljon yksityiskohtia.
t. Raimo
Raimo Puustinen (WAFI)
FE-741
S/Y Chara
L-7414
FE-741
S/Y Chara
L-7414