2-katsastusluokka näkyy vaativan VHF:n, joten edessä on sellaisen hankinta ja tietysti opiskelu & tentti.
Maailmalla näkyy edullisia (l. suomalaisten kauppojen hintoja halvempia) tarjouksia kiinteästi asennettavista VHF-puhelimista. Suosituksia malleista ja ostopaikoista (ja muista huomion arvoisista seikoista!) otetaan vastaan, mutta entäs nuo kanavat? Esim. ruåtsalaisissa näkyy olevan L1 ja L2, muttei L3:sta. Onko tuolla käytännön väliä?
VHF - Suomesta, Ruotsista, mistä? Entäs kanavat?
Useissa malleissa kanavat voi valita itse. Joissain taas joudut käyttämään puhelimen huoltoliikkeessä, jolloin varmasti menetät kaiken hintaedun. Katso manuaalista tai kysy valmistajalta/myyjältä.
Mutta saahan noita Suomestakin ~150:stä alkaen.
L3 on käytöltään sama kuin L1 (ja pari ei-L-kanavaa). L3:n puuttuminen ei ole kovin haitallista, mutta huviveneiden vaihtoehtoisen kutsukanavan L2:n puuttuminen sitten jo ehkä on.
Tässä tietoa kanavien käyttötarkoituksista, jotka joudut opiskelemaan (ja sitten unohtomaan, koska VHF:n käyttö on olematonta).
http://www.pbk-pvk.fi/loki/1997/1/merivhf.htm
Joakim
Mutta saahan noita Suomestakin ~150:stä alkaen.
L3 on käytöltään sama kuin L1 (ja pari ei-L-kanavaa). L3:n puuttuminen ei ole kovin haitallista, mutta huviveneiden vaihtoehtoisen kutsukanavan L2:n puuttuminen sitten jo ehkä on.
Tässä tietoa kanavien käyttötarkoituksista, jotka joudut opiskelemaan (ja sitten unohtomaan, koska VHF:n käyttö on olematonta).
http://www.pbk-pvk.fi/loki/1997/1/merivhf.htm
Joakim
Kuulemma joistain ulkoimaisista kaupoistakin voi tilatessa pyytää ohjelmoimaan valmiiksi L1-L3 kanavat. Tai sitten siitä joutuu muutaman kympin maksamaan kun käyttää liikkeessä.
Omasta mielestäni nuo L kanavat ovat hyvät olemassa, koska jos nyt sillä puhelimella joskus huvikseen haluaisi puhua, niin mieluiten käyttäisin huviveneiden L kanavia etten sotke "oikeiden" kanavien liikennettä epäolennaisilla höpöjutuilla. Turvallisuusmielessä mitään todellista tarvetta noille L kanaville ei kyllä ole, koska alusten väliseen liikenteeseen on muitakin kanavia, jotka ovat huvialuksille sallittuja.
Muista hankintoja tehdessäsi antennipuoli myös. Antenni, piuhat, liittimet ja muut varusteet maksaa about toisen mokoman siihen nettikaupasta ostetun laitteen päälle. Varo valmiita antennikaapeleita, yleisimmin tyrkytetty RG58 tason kaapeli hukkaa mastoasennuksessa muistaakseni jo puolet tehosta kaapeliin eikä periaatteessa täytä kansainvälisten mitkänenytolikaan avomerivarustussääntöjen vaatimuksia.
Itse kun asensin viime keväänä, löysin hyvän kaapelin, joka on yhtä ohut ja kevyt kuin RG58, mutta vaimennuksen suhteen paljon laadukkaampi. Kaapeliin sopivat tavalliset RG58 liittimet. http://www.paratronic.fi/aircell.shtml
Itse laitoin Aircell 7 kaapelia mastoon (pitkä veto) ja asennuksen helpottamiseksi (pienempi taivutussäde nurkissa) Aircell 5 kaapelia kansiläpiviennistä puhelimelle. Aircell 7 kaapeli vaati omat spesiaali liittimensä. Ei ole olennaisesi kalliimpaa kuin "tavallinen" kaapeli. Suosittelen.
Ole tarkka myös antennia ostaessasi. Siellä on myynnissä esim. semmosia "pikaliitoksia" antennin päässä, joihin ei sitten voikaan vaihtaa kaapelia haluamakseen, vaan on sen käyttökelvottoman RG58 valmiskaapelin varassa. Oli yllättävän hankalaa löytää kiireessä antenni, jossa oli standardi UHF liitin ja muut speksit haluamallani tavalla. Usein noita liittimien speksejä ei edes kerrota venetarvikeliikkeiden luettelossa, yhden erikseen tilaamani antennin jouduin palauttamaan kauppaan, kun esitteen tiedot oli harhaanjohtavat.
T.
Ville
Omasta mielestäni nuo L kanavat ovat hyvät olemassa, koska jos nyt sillä puhelimella joskus huvikseen haluaisi puhua, niin mieluiten käyttäisin huviveneiden L kanavia etten sotke "oikeiden" kanavien liikennettä epäolennaisilla höpöjutuilla. Turvallisuusmielessä mitään todellista tarvetta noille L kanaville ei kyllä ole, koska alusten väliseen liikenteeseen on muitakin kanavia, jotka ovat huvialuksille sallittuja.
Muista hankintoja tehdessäsi antennipuoli myös. Antenni, piuhat, liittimet ja muut varusteet maksaa about toisen mokoman siihen nettikaupasta ostetun laitteen päälle. Varo valmiita antennikaapeleita, yleisimmin tyrkytetty RG58 tason kaapeli hukkaa mastoasennuksessa muistaakseni jo puolet tehosta kaapeliin eikä periaatteessa täytä kansainvälisten mitkänenytolikaan avomerivarustussääntöjen vaatimuksia.
Itse kun asensin viime keväänä, löysin hyvän kaapelin, joka on yhtä ohut ja kevyt kuin RG58, mutta vaimennuksen suhteen paljon laadukkaampi. Kaapeliin sopivat tavalliset RG58 liittimet. http://www.paratronic.fi/aircell.shtml
Itse laitoin Aircell 7 kaapelia mastoon (pitkä veto) ja asennuksen helpottamiseksi (pienempi taivutussäde nurkissa) Aircell 5 kaapelia kansiläpiviennistä puhelimelle. Aircell 7 kaapeli vaati omat spesiaali liittimensä. Ei ole olennaisesi kalliimpaa kuin "tavallinen" kaapeli. Suosittelen.
Ole tarkka myös antennia ostaessasi. Siellä on myynnissä esim. semmosia "pikaliitoksia" antennin päässä, joihin ei sitten voikaan vaihtaa kaapelia haluamakseen, vaan on sen käyttökelvottoman RG58 valmiskaapelin varassa. Oli yllättävän hankalaa löytää kiireessä antenni, jossa oli standardi UHF liitin ja muut speksit haluamallani tavalla. Usein noita liittimien speksejä ei edes kerrota venetarvikeliikkeiden luettelossa, yhden erikseen tilaamani antennin jouduin palauttamaan kauppaan, kun esitteen tiedot oli harhaanjohtavat.
T.
Ville
Antenni on tosiaan tärkeä, mutta vielä paljon tärkeämpi taitaa olla paikka. Itsekin selvittelin näitä asioita kohtuu tarkkaan ennen ostopäätöstä ja tulin lopulta siihen tulokseen, että teho ja tehohukka ei ole mitenkään hirveän oleellisia, sillä VHF kantaa kuitenkin vain näköyhteytensä verran ja se ei ole tehon kannalta vielä kamala ongelma.vvoltti wrote: Muista hankintoja tehdessäsi antennipuoli myös. Antenni, piuhat, liittimet ja muut varusteet maksaa about toisen mokoman siihen nettikaupasta ostetun laitteen päälle. Varo valmiita antennikaapeleita, yleisimmin tyrkytetty RG58 tason kaapeli hukkaa mastoasennuksessa muistaakseni jo puolet tehosta kaapeliin eikä periaatteessa täytä kansainvälisten mitkänenytolikaan avomerivarustussääntöjen vaatimuksia.
Paljon miettimistä aiheuttaa myös antennityyppi ja vara-antenni. Pitkä antennin vahvistaa voimakkaammin suuntaamalla tehon vaakasuuntaiseksi "munkiksi". Mitä pidempi antenni, sitä suurempi vahvistus, MUTTA myös sitä litteämpi munkki. Kun antenni on sitten vinossa veneen mukana tai muuten vaan, suurivahvistuksinen antenni onkin täysi susi kun tehot menee väärään suuntaan.
En tiedä mikä on optimi, mutta menin ostamaan 15 cm "kilpa-antennin" kiinteällä RG58-kaapelilla ajatuksella, että siitä tulee sitten vara-antenni, jos ei toimi. Asennus maston päässä ja kaapelia lienee n. 15 m. Lisäksi tuli vielä yksi liitos, jonka tein BNC:llä (ei enempää häviöitä, kuin paljon isommissa "VHF-liittimissä").
Kaikesta tästä huolimatta Espooseen kuuluu Viron rannikkoasema, todella kauas Ruotsin puolelle kuului Turku Radio ja kahden veneen välillä kokeiltaessa 10 M etäisyydellä kuului kohtuullisesti jo 1 W teholla, vaikka välissä oli mastoja korkeampia saaria.
Taitaa siis jäädä tuo lopulliseksi asennukseksi.
Joakim
Samoja pohdin minäkin kuin Joakim.
Laadukkaan kaapelin puolesta on mielestäni kaksi pointtia, jotka Joakimin viestissä jää ehkä huomiotta.
1) Kun nyt kuitenkin joutuu itse vähintään yhden liittimen rakentamaan, niin laadukkaan kaapelin laitto ei ole käytännössä yhtään sen hankalampaa eikä hintaerokaan ole kuin nimellinen, niin miksi laittaa sinne mastoon sutta sekaan.
2) Joakim mainitsi, että Turku radio kuului pitkälle Ruotsiin asti. Mutta olisiko Turku radio kuullut sinut? Nimenomaan rannikkoradioiden kanssa (=korkeat mastot) viestittäessä se teho voi muodostua rajoittavaksi tekijäksi, ei veneiden välisessä viestinnässä, jossa kantavuuden ratkaisee käytännössä antennien korkeus.
Minäkin pohdin tuota munkin litteyttä, mutta jäin siihen luuloon että se normaali puoliaallon mittanen noin metrin piiska on tämän vahvistus/suuntaus aspektin kannalta purjeveneeseen optimaalinen. Niinpä laitoin normaalin teräspiiskan.
Minä taisin käyttää läpiviennissä N-liitintä ja antennissa ja puhelimessa on tietysti ne tavalliset "VHF-liittimet". Liittimiäkin on hirmu eri laatuisia, kannattaa yrittää ostaa joku laadukkaampi, ovat yleensä helpompia rakentaakin.
Ville
Laadukkaan kaapelin puolesta on mielestäni kaksi pointtia, jotka Joakimin viestissä jää ehkä huomiotta.
1) Kun nyt kuitenkin joutuu itse vähintään yhden liittimen rakentamaan, niin laadukkaan kaapelin laitto ei ole käytännössä yhtään sen hankalampaa eikä hintaerokaan ole kuin nimellinen, niin miksi laittaa sinne mastoon sutta sekaan.
2) Joakim mainitsi, että Turku radio kuului pitkälle Ruotsiin asti. Mutta olisiko Turku radio kuullut sinut? Nimenomaan rannikkoradioiden kanssa (=korkeat mastot) viestittäessä se teho voi muodostua rajoittavaksi tekijäksi, ei veneiden välisessä viestinnässä, jossa kantavuuden ratkaisee käytännössä antennien korkeus.
Minäkin pohdin tuota munkin litteyttä, mutta jäin siihen luuloon että se normaali puoliaallon mittanen noin metrin piiska on tämän vahvistus/suuntaus aspektin kannalta purjeveneeseen optimaalinen. Niinpä laitoin normaalin teräspiiskan.
Minä taisin käyttää läpiviennissä N-liitintä ja antennissa ja puhelimessa on tietysti ne tavalliset "VHF-liittimet". Liittimiäkin on hirmu eri laatuisia, kannattaa yrittää ostaa joku laadukkaampi, ovat yleensä helpompia rakentaakin.
Ville
1) Mun tapauksessa siis kaapeli oli suoraan kiinni antennissa ilman liitintä ja liitin tuli kansiläpiviennin yhteyteeen mastonjalan viereen. Varmasti kannattaa ostaa saman tien laatukaapelia, jos kaapelin ostaa erikseen.vvoltti wrote: 1) Kun nyt kuitenkin joutuu itse vähintään yhden liittimen rakentamaan, niin laadukkaan kaapelin laitto ei ole käytännössä yhtään sen hankalampaa eikä hintaerokaan ole kuin nimellinen, niin miksi laittaa sinne mastoon sutta sekaan.
2) Joakim mainitsi, että Turku radio kuului pitkälle Ruotsiin asti. Mutta olisiko Turku radio kuullut sinut? Nimenomaan rannikkoradioiden kanssa (=korkeat mastot) viestittäessä se teho voi muodostua rajoittavaksi tekijäksi, ei veneiden välisessä viestinnässä, jossa kantavuuden ratkaisee käytännössä antennien korkeus.
2) En ole kokeillut, mutta se rannikkoradion korkea antenni vahvistaa myös vastaanotettavaa signaalia, joten saattaisi toimiakin aivan hyvin. Periaaatteessa tehotarve kasvaa etäisyyden neliössä, joten onnistunut yhteys 1 W teholla 10 M etäysyydellä pitäisi tarkoittaa, että 50 M yhteys onnistuu 25 W teholla, jos antennit ovat tarpeeksi korkealla.
Joakim
Mä tilasin viime keväänä UK:sta tuon:
http://www.force4.co.uk/5130/Nexus-NX2000-DSC-VHF.html
Hintaa tuli postikuluineen pauttiarallaa 150 euroa. Suomessa listahinta oli ainakin silloin karvan alle 300 euroa. Oletuksena L-kanavat eivät olleet aktivoituina, mutta ne sai itse boottimenusta kytkettyä päälle. Ja asiakaspalvelukin oli tuolla vimpan päälle toimivaa.
Mikko
http://www.force4.co.uk/5130/Nexus-NX2000-DSC-VHF.html
Hintaa tuli postikuluineen pauttiarallaa 150 euroa. Suomessa listahinta oli ainakin silloin karvan alle 300 euroa. Oletuksena L-kanavat eivät olleet aktivoituina, mutta ne sai itse boottimenusta kytkettyä päälle. Ja asiakaspalvelukin oli tuolla vimpan päälle toimivaa.
Mikko
-
Guest
Mun pointti yrittikin olla juuri, että valmiiksi antennissa kiinni olevat kaapelit tai muutenvaan antennin mukana tulevat "pakettikaapelit" eivät ole laatukaapelia. Eli jos kunnon kaapelin haluaa, silloin ei osta sitä valmispakettia.1) Mun tapauksessa siis kaapeli oli suoraan kiinni antennissa ilman liitintä ja liitin tuli kansiläpiviennin yhteyteeen mastonjalan viereen. Varmasti kannattaa ostaa saman tien laatukaapelia, jos kaapelin ostaa erikseen.
Mun pointti taas oli se, että toimii se tuollakin. Tässä muuten laskuri kaapelihäviöille:
http://www.ocarc.ca/coax.htm
Sen mukaan 15 m RG58 tiputtaa tehon 25W->14W. Vastaava kaapeli RG-213:lla (vastaa Villen kaapelia keskimäärin) tiputta 25W->19W.
Teho/pinta-ala vähenee 1/r^2, joten 19W teholla on sama vaikutus 16% kauemmaksi kuin 14W, jos häviöitä ei huomioda.
Täältä löytyy sitten vielä laskentatapa kantamalle, joka kai huomio kaiken oleellisen (teho, korkeus, häviöt matkalla, vastaanottoherkkyys, kaapelihäviöt molemmissa päissä):
http://web.arundale.co.uk/docs/ais/AppN ... F_Calc.pdf
Sen mukaan tuo 19/14 W vaikuttaa kantamaan n. 8%. Kamalan suuresta asiasta ei siis ole kysymys.
Vertailun vuoksi maston nostaminen 3 m korkeudesta 14 m korkeuteen pidentää kantomatkan 90 m mastoon 2,1-kertaiseksi 14 W teholla.
Tuo kaava antoi 14 W teholla 14 ja 90 m antennien väliseksi kuuluvuudeksi 30 M käyttäen ko. artikkelin arvoja herkkyydelle ja pelivaralle (99% reliable data link). Vastaavasti kaksi 14 m mastoa kuuluisivat 12 M. 1 W teholla pitäisi kuulua vain 6 M, mutta tosiaan 10 M onnistui, joten pelivaraa on nähtävästi yli tarpeen arvoissa.
Joakim
http://www.ocarc.ca/coax.htm
Sen mukaan 15 m RG58 tiputtaa tehon 25W->14W. Vastaava kaapeli RG-213:lla (vastaa Villen kaapelia keskimäärin) tiputta 25W->19W.
Teho/pinta-ala vähenee 1/r^2, joten 19W teholla on sama vaikutus 16% kauemmaksi kuin 14W, jos häviöitä ei huomioda.
Täältä löytyy sitten vielä laskentatapa kantamalle, joka kai huomio kaiken oleellisen (teho, korkeus, häviöt matkalla, vastaanottoherkkyys, kaapelihäviöt molemmissa päissä):
http://web.arundale.co.uk/docs/ais/AppN ... F_Calc.pdf
Sen mukaan tuo 19/14 W vaikuttaa kantamaan n. 8%. Kamalan suuresta asiasta ei siis ole kysymys.
Vertailun vuoksi maston nostaminen 3 m korkeudesta 14 m korkeuteen pidentää kantomatkan 90 m mastoon 2,1-kertaiseksi 14 W teholla.
Tuo kaava antoi 14 W teholla 14 ja 90 m antennien väliseksi kuuluvuudeksi 30 M käyttäen ko. artikkelin arvoja herkkyydelle ja pelivaralle (99% reliable data link). Vastaavasti kaksi 14 m mastoa kuuluisivat 12 M. 1 W teholla pitäisi kuulua vain 6 M, mutta tosiaan 10 M onnistui, joten pelivaraa on nähtävästi yli tarpeen arvoissa.
Joakim
Kuvittelin tuolla kaapelilla olleen paljon suuremman vaikutuksen, mutta olen varmaan tutkinut jotain desibelejä tms. vaimennusta suoraan miettimättä sen tarkemmin mitä se vaikuttaa käytännön kantamaan. Nähtävästi mun täytyy nyt sompailla itseni jonnekin 30M*1,08=33 mailin päähän lähimmästä rannikkoasemasta ja huudella että kuuluuko kuuluuko. Muutenhan mulla on hienot kaapelit ihan turhaan.
Viimeinen pointtini tässä asiassa olkoon, että ei kannata alkaa Joakimin kanssa tekniikasta kinaamaan.
V.
Viimeinen pointtini tässä asiassa olkoon, että ei kannata alkaa Joakimin kanssa tekniikasta kinaamaan.
V.
-
harald
- Hallitus
- Posts: 11315
- Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
- Location: Sibbo
- Vene: Charlotta
- Contact:
Noh noh, eihän tuo mielestäni kinastelua ole, vaan mielipiteiden ja niitten perusteluiden vaihtamista. Normaali keskustelua minun mielestäni.
Sinänsä harvinaista että joku jaksaa perustella näkemyksiään, niistä perusteluista me ehkä tulemme fiksummiksi sitten joskus kun ymmärrämme miksi tekee tavalla A ja joku toinen tavalla B. Kiitos Joakimille näistä.
Sinänsä harvinaista että joku jaksaa perustella näkemyksiään, niistä perusteluista me ehkä tulemme fiksummiksi sitten joskus kun ymmärrämme miksi tekee tavalla A ja joku toinen tavalla B. Kiitos Joakimille näistä.
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020
Tervehdysvvoltti wrote:...Viimeinen pointtini tässä asiassa olkoon, että ei kannata alkaa Joakimin kanssa tekniikasta kinaamaan.
V.
En tiedä lohduttaako sinua yhtään, mitä filosofi tähän toteaisi: "Kun teesi ja antiteesi yhdistetään, tapahtuu synteesi." Eli sama suomeksi: argumentti ja vastaargumentti yhdessä tuottavat kehitystä ja ymmärrystä, mikä onkin sitten jo hyvä asia, vai mitä?
On tässä myös nähtävissä psykologisesti mielenkiintoinen ilmiö. Kun tunnettu ja saavutuksiltaan tunnustettu hahmo vakuuttavasti esittää jotain, niin suuri yleisö hyväksyy esityksen täysin vastaan laittamatta. Vasta, kun jollain on omaa tietämystä ja kompetenssia prosessoida väittämiä faktojen pohjalta, syntyy kritiikkiä. Ilmiötä kytsutaan Barnum efektiksi.
Ystävällisin veneily terveisin PR