http://www.h-vene.net/h-vene/gpsar2/loa ... .php?id=77
Allekirjoittanut, Pone ja Jeppe. Rata 3, puuskaista 40°, luoteesta-pohjoisesta 4-8 m/s, aurinkoa.
Tulin veneelle jo neljän maissa, ja siivosin sitä sekä laitoin kaiken valmiiksi. Hinku radalle oli kova.
Lähtö sitten oli aika hyvä, joskin spinnulähdössä hyvä lähtö ei ole niin tärkeä kun takaa tulevat imaisevat kiinni joka tapauksessa. Anneli otti tosi hyvän lähdön rannempana, ja Antin/Toxin Northern Lights sekä Olga joutuivat styyralla tulevan Charlottan jälkeen jäämään vähän kauemmaksi, ja AB otti alemman spoorin tosin jiippailen siinä slöörillä? Tuo FF31 Mary oli tullut mukaan, ja he nyt lähtivät niin että ottivat meitä tosi pikkuhiljaa kiinni peittäen meidän tuulen pahasti lähtösuoralla. Annelin takana Falken.
Tämä johti sitten siihen että vihreän kiersi ekana AB, Anneli Falken takalistossa ja hyvän spoorin valinnut Tyyne. Tämän jälkeen sitten me ja miten siinä nyt sitten meni. Paljon veneitä kiersi yhtaikaa.
AB jatkoi kohti etelää, sen pikkuisen poijun etsinnässä. Kierron jälkeen Falken ja Anneli jotenkin tappelivat, Tyyne seurassaan niin että me pääsimme tuulen puolelle ja saimme kuin saimmekin jonkinlaisen uran ajettavaksemme.
Nopeasti kuitenkin Falken halusi sinne ulkokurville, mutta kun puuskat aina käänsivät myötäpäivään he eivät päässeet siitä ohitsemme. Tyyne ajeli kertaluokkaa kovempaa kaikkien alapuolella.
Kun se piskuisen pieni ja tumma merkki sitten pikkuhiljaa löytyi, kiersi sen ekana AB pienoisten voimistelujen spinnunsa kera, jonka jälkeen Tyyne (pirullisen nopeana!), me ja Falken aivan takalistossamme.
Meillekin tuli aika paljon voimisteltavaa, ja broutsailtiin koko ajan sellaisia pehmeitä pikkubroutseja. Trackista katsottuna vauhti ei tästä jostain syystä kovin paljon tippunut ainakaan meriapinoihin verrattuna mutta ohitsemme pääsi edellisten AB:n, Tyynen lisäksi vielä Mary ja Falken. Ida Maria oli jo tässä vaiheessa ottamassa kiinni ja kun tuntui siltä että ei tämä tästä helpotu ja nostimme genoan niin jatkoimme samaa vauhtia kohti punaista käärmesaarten kaakkoispuolella.
Punaisen kierron lähestyessä Tyyne oli hiukan nostatellut Falkenia, johon Marykin vähän lankesi ja olimme taas geimeissä mukana. Kierto suoritettiin matalikkoa hipoen =| ja edessä oleva Falken näytti mallia miten höjdiä ajetaan. Melkein pystyimme ajamaan samaan ultrakorkeaa, joskin aina tuulen tyyntyessä lipuimme alaspäin. AB oli meidän leen puolellamme, hiukan vähemmän terävän kierron suorittaneena ja edessä Mary ja Tyyne ajoivat selvästi alempaa. Takana Ida Maria hengitti tuulen puoleiseen korvaamme, joten otimme varoiksi pikku tikin ylöspäin ja tämä osoittautui olevan aika kuningasveto!
Vaikutti siltä että mitä lännempänä oli, sitä enemmän sai höjdiä. Muu fleetti tippui tällä lyhyellä pätkällä aika paljon, ja kun Falken ei heittänyt päällemme kiersimme sitten fleetin tokana poijun käärmesaarten p-puolella. Ei huonoa noin lyhyen kryssin jälkeen!
Takanamme leikkari oli kuitenkin (taas) Mary, ja toivoimme että kun he ohittavat meidät saisimme kyytiä heidän peräaalloilla Falkenia saavuttaaksemme. Höpsistä, eihän tuossa kapeikossa tuule sen verran että FF31:en lähtisi vielä kuoppaa kaivamaan. Jonkin verran roikuttiin mukana mutta ei toivottua vauhtia. Pitää saada raskaampi ja nopeampi jänis
Miessaaren selän etelämerkkiä hakiessamme plotterista oli apua, siitähän näki jäljestä missä kohtaa se oli ja Mary edessämme ajoi vain vähän alempaa suuntaa kun taas Falken oli tippunut aika paljon alaspäin. Tässä saavutimme kyllä aika paljon Falkenia, 100 metriä ehkä? Harmi ettei Falkenilla ole loggeria.
Käännyttiin paaran kryssihalssille (harmittavan vähän oikeaa kryssiä tänään tällä ratavalinnalla, mutta mikäpä rata olisi kryssi tarjonnut?) sittenkin ekana kiertäneen Falkenin ja Maryn takana. Veneitten väliset erot olivat enää veneenmittoja. Jouduimme kolmantena veneenä ottamaan taas lyhyen tikin ylöspäin, mutta sen jälkeen kulki taas hienosti. Takanamme AB oli taas lähestynyt.
Vihreällä Mary ehti Falkenin leen puolelta ohitettuaan vendaamaan ja kiertämään merkin ekana. Falken vendasi kohta perässä ja päätimme ottaa hiukan varoiksi höjdiä jatkaen vielä pari-kolme veneenmittaa. Tämä osoittautui tuurilla olemaan avain menestykseen sillä Falken joutui Maryn *skoihin ja vendasi paaralle suoralla, joka käytännössä oli leikkari. Kun olimme kohtaamassa huomasivat että eivät ehtisi enää meidän editse vaan heittivät meidän alle. Kun tuuli himmasi hiukan jyräsimme heidät ja saimme kuin saimmekin elintärkeät vapaat tuulet maalisuoran ajamiseen.
Tuuli vaihteli tosi paljon sekä suuntaansa että voimakkutensa, mutta näytti vahvasti siltä että pääsisimme yhdellä halssilla maaliin, toivon kipinä heräsi kun huomasimme että takanamme Tyynellä kääntyi vastaan ja meidän välinen suuntaero oli luokkaa 30-40° välillä.
Falkenin oli vuorostaan keksittävä jotain ja he vendasivat pois kohti rantaa, meidän jatkaessa maalia kohti. Edessä oleva Mary teki myös vendaa, ehkä he eivät vasta-auringossa löytäneet maalilinjan ulkopoijua? Satuimme huomaamaan sen auringon kimellysten keskeltä ja ajoimmekin sitten paukun ottaneen Maryn perässä maaliin.
Takanamme Falken oli jäänyt selvästi ja rupesimmekin jo laskemaan eroa 84 minuutin purjehduksen jälkeen neljän prosentin LYS-erolla Tyyneen (4 * 84 = noin 3 puoli minsaa?). Kävikin sitten niin että Tyyne joutui laskemaan kohti luonasta koko ajan, ja he tekivät lähellä maalia vendaa. Tyynen hyväksi jo katsottu selviö olikin aika jännää seurattavaa kun he tulivat noin 3 min 30 s meidän perässä maaliin, tästähän tuli sekuntipeliä!
Erittäin hyvä purjehdus Tyyneltä / Kallelta + porukalta. Tyyne on kyllä tuossa kelissä erittäin nopea ja fiksusti ajettu. Hatunnosto Falkenille joka teki hyvän suorituksen tuossa puuskikkaassa kelissä kaksistaan.
Edit: Pone tietty
.