Jepjep, olipas huono kisa multa taas, mutta jos ei osaa niin ei pärjää, eli ei siinä mitään uutta.
Kisa-alueella ihmetytti kun jopa Charlotalla oli kolmonen ylhäällä ja pikatsekkaus Harmajan säästä kertoi 9-12 m/s tuulta, mutta Haukilahden edusta oli varsin rauhaisa, joten päätin sitten että mamistelu sikseen, etenkin kun kolmosrata on pääosin aika suojainen pohjoisen puoleisilta tuulilta. Ykkönen ylhäällä siis starttiin ja vaikka ylempi poiju osui aika hyvin kohdalle, niin ajoitus mätti sen verran että piti tehdä pieni vekki poijun kohdalla kun alempana ollut vene nostatti. Kurssi merkille oli tiukkaa strekkiä, mutta ihan ajettavissa spinnulla.
No ei siinä mitään, mutta spinnunosto sitten meni reisille ja rintsikoita selvitellessä (meillä ei selvästikään ole tarpeeksi kokemusta spinnuvirheistä, kun kellään ei oikein ole selvää näkemystä mitä tehdä jos spinnu ei avaudu, yleensä se kun avautuu niin kiltisti) muu fleetti karkasikin kauas.
Kun spinnu sitten saatiin vetämään ja keula kohti vihreää, hyökkäsi Anneli ilman spinnua alhaalta kimppuun, Jani ajoi venettä lähes kryssikulmille että pääsi nostamaan meitä ja lopulta sitten tosiaan nostikin meidät piihin ja pääsi edellä...onneksi ei spinnu revennyt sen paukkuessa häijysti.
No, kun tiesi, ettei yläpuolelta voinut ohittaa nostattelun takia ja alapuolella jäimme aina peittoon tullessamme rinnalle, niin eipä siinä oikein voinut tehdä muuta kuin ajaa jonossa kunnes spinnu ei enää kantanut ja otimme sen pikaisesti alas ennen virheää keppiä jossa sitten taas jiipin jälkeen spinnu ylös...hieman hitaasti kyllä, mutta joskus viesti ei vain kulje eteenpäin veneessä.
Olimme ihan Annelin iholla ja huomasin heidän laittelevan spinnuaan kuntoon, joten päätin kokeilla ohitusta yläpuolelta juuri spinnunoston aikana ja vaikka Jani yritti taas nostaa kovasti, niin pääsimme juuri ja juuri puikkaamaan heidän ohitseen, kun ei se Annelinkaan juuri ja juuri ylösnostettu spinnu kummoisesti vetänyt Janin ajaessa taas vastaiseen
No, tässä olisi pitänyt varmaan taas laskea eteen, mutta päätin lähteä hakemaan parempia leikkauskulmia oikealta laidalta, mutta tämäkin ratkaisu epäonnistui ja Anneli oli meitä ennen merkillä sisäpaikalla ja kun heidän spinnulaskunsa meni käsille, niin mekin ajauduimme kauas pois merkiltä.
Strekki kohti punaista keppiä oli varsin tylsä, Lisbethillä oli jotain isoja ongelmia ja ohitimme heidät alkupätkällä ja köröttelimme kohti merkkiä, kunnes taas jostain takaata Anneli syöksyi nostattamaan meidät molemmat ja lopulta Anneli sitten päätyi jonon ensimmäiseksi ja Lisbeth valui alemmaksi ja tuntui kulkevan meitä hitaammin. Sikäli mielestäni on vähän kyseenalaista alkaa tällaisessa kisassa nostattelemaan kahta venettä kovassa kelissä, missä broachivaara on suuri, mutta toki sääntöjen mukaista kuitenkin.
Heti kun punaiselle kepillä kryssi alkoi jäimme seisomaan, kuten Ville totesi, en vain osaa purjehtia, joten selittelyt sikseen, Lisbeth otti 10 veneenmitan aikana meitä kiinni ehkä 5 veneenmittaa ja kisa oli aikalailla siinä. Luultavasti syy oli väärä skuuttipiste, koska taas kryssiessä kohti viimeistä vihreää merkkiä skuuttipisteen siirto pykälän eteen tuntui tuovan veneen kulkuun jotain järkeä.
Jokatapauksessa siis jäimme kaikille veneille koko loppukisan ajan, joten eipä tuosta nyt jäänyt paljoakaan kerrottavaa jälkipolville, mitä nyt että kovan kelin manööveritkin menivät taas ihan hyvin, eli miehistön rutiini kyllä alkaa olla kunnossa.
Trackit löytyvät tuolta
http://www.h-vene.net/h-vene/gpsar2/loa ... .php?id=53
