Kevyt tuuli puhalteli idästä eli lähtö oli sivutuuleen. Löydettiin fleetin keskeltä yllättävän hyvin tilaa, spinnu ylös sopivasti ennen paukkua ja menoksi.
Kivenlahtea etelään sitten lilluskeltiin olemattomassa tuulessa, muiden tietysti mennessä hiljalleen ohi vasemmalta ja oikealta. Tällaisella tuulella kertakaikkiaan emme pärjää emmekä osaa, joten asennoiduttiinkin sen mukaan. Sitten takaa alkoi kuulua ihmeellisiä ääniä: 'fläpfläpfläpfläp...'. Katsottiin taakse ja näky oli kerrassaan outo: viimeiset veneet alle 100 m takanamme broutsailivat, kun fleetin muut veneet seisoivat jokseenkin paikallaan.
Tässä vaiheessa meillä oli löysät spinnuskuutit käsissämme, joten kietaistiin ne viinssien ympäri ja kun tuuli saavutti meidät, sai ilta ihan toisen luonteen. Loppukisa sitten purjehdittiin arviolta 5-7 m/s koillistuulessa.
Laurinlahden kapeikkoon asti päästiin spinnulla, missä tuuli kääntyi eteen ja jatkettiin genoalla Laurinlahden poijulle asti. Fleetti oli ihan yhdessä nipussa vielä, säänmuutos oli yllättänyt muutkin eikä LYS1 veneet olleet vielä päässeet karkuun. Poijua lähestyttäessä olin virittänyt spinnupuomin valmiiksi, mutta kun poijulla olimme kolmesta veneestä sisin, piti meidän jiipata heti poijun jälkeen. Siis spinnupuomi pois, jiippi, puomin uusi viritys paikalleen, spinnu ylös, G1 alas, spinnu vetoon... Tähän jumppaan kun lisää isompien veneiden sotkeman tuulen niin oltin jo kaukana merkistä ennenkuin spinnu taas veti nätisti.
Pentalan kääntömerkillä edempi vene merkkiä kiertäessään käänsi eteemme, yrittäen sulkea meiltä reitin. En nähnyt tilannetta ihan alusta asti, mutta pakkohan meillä oli peitto olla, jos toinen vene on melkein poikittain edessämme? No he päästivät meidät kyllä, protestoiden (huutamalla), joten tilanne päättyi niinkuin ymmärtääkseni pitikin.
Kryssillä kohti Laurinlahden poijulla olevaa maalia vauhti oli kunnossa, nousu ihan ei. Twistiä tuulessa oli paljon, Windexin mielestä mentiin paaran halssilla suoraan vastatuuleen. Ja vasta tätä kirjoittaessani hoksaan, että skuuttipisteet ja alaliikki unohdettiin ennen lähtöä aseteltuihin, kevyen tuulen säätöihin.
Maaliin oli tunkua, tuomarivene oli ankkuroinut kovin lähelle poijua ja sinne väliin änkesi melkein samanaikaisesti maaliintulevat LYS2 veneet sekä kolme tai neljä toiselle kierrokselle lähtevää LYS1 venettä. Lähellä rantaa kun oltiin, tuulta sai tuskin ohjailuvauhdin verran. Tunnelma oli kuin joskus hississä ('vieläkö toikin meinaa mahtua tänne'). Siitä kuitenkin selvittiin ilman kylkikosketuksia.
Tuloksena lopulta 1. sija yllättävän suurella marginaalilla
Illan opetus oli siinä, että edes muutaman tunnin ikäiseen tuuliennusteeseen ei nähtävästi voi luottaa.http://www.kivenlahdenvenekerho.fi/kilp ... itulos.htm
