Kolmosen valinta keulaan oli selviö ja näin olivat tehneet muutkin Feneet.
Lähtölaskennan aikana lautakunta vene ja poiju siirtyivät ja linja oli vähän mitä sattuu ja hienosti lautakunnalla oli kanttia ampua AP ylös ja korjata tilanne. No, se on toki sanottava että ratavalinnasta tiedottaminen ehkä jäi vähän hätäiseksi

Lähtöjen välissä olimme niin monesti broachin kynnyksellä että päätimme reivata isoa, päätös joka koitui virheelliseksi kahteen kertaan.
Lähdössä otin varman päälle ja hain vapaan aukon linjan keskellä, jonne pystyi ajamaan turvallisesti ja ilman pelkoa muista veneistä. Startin jälkeen ajoimmekin hetken styyralla, mutta meno oli hieman tukkoista ehkä alla mutta hieman edellä olevan Sea Monkeyn takia. Venda olikin helppo heittää kun veneen luota lähtenyt fleetti oli jo sopivasti altapois. Jo tässä vaiheessa kävi ilmi, että emme pysyneet (taaskaan) Charlottan ja Lisbethin vauhdissa. Oikea laita kaikenlisäksi taisi vielä vetää huonommin ja sitten vielä jäädyin vendan kanssa liian pitkäksi aikaa ja jouduimme sitten tekemään vendan pakotettuna Vindungenin ja Sans Rivalin heittäessä meidän eteemme styyralla. Emme kuitenkaan jääneet junan perällä pitkäksi aikaa, vaan otimme nopeasti korjaustikin että pääsimme vapaisiin tuuliin. No, ylämerkille mennessä olimme kuitenkin jo parisataa metriä muita feneitä jäljessä, myös startissa meitä jäljessä ollut Sea Monkey oli ottanut 100m kaulan.
Merkillä en kiirehtinyt spinnunoston kanssa, koska Hoolla 746? oli selvästi ongelmia ajokulman kanssa ja Lisbethin spinnukin lepatteli holtittomasti. Kun kuitenkin kurssi vakiintui ja oli selvää, että spinnu kantaa, otimme spinnun ylös ja aloimme etenemään varsin rivakastikin kohti vihreää keppiä samalla miettien miten saada reivi pois isosta. Spinnu veti hyvin ja nopeasti olimme ohitse/rinnalla monesta veneestä.
Virhe 2 tuli sitten siinä, kun en muistanut että reiviä ei pysty purkamaan kunnolla styyran halssilla kun lattataskujen lukot jumittavat vantin ja maston väliin, eikä tuossa tuulessa isoa saanut millään keskelle venettä.
No, siinä sitten reiviä purkaessa lattatasku jumittui vantin ja maston väliin, jonka seurauksena yritimme kaikenlaista saadaksemme sen pois sieltä välistä ja samalla oli pakko ajaa hieman alaspäin ja lopulta ajauduimme kauas pois merkiltä ja lopulta päätin tiputtaa spinnun alas ja heittää nopean tikin piihin ison nostamiseksi.
Merkin kierrosta alkoikin sitten pitkä kryssi kohti punaista kepukkaa. Merkinkierrossa kuittasimme Ainon, joka veti kierron pitkäksi ja nousimme nopeasti sen rinnalle ja aloimme ottamaan kiinni Sea Monkeyta...en olisi uskonut sen päivän tulevan kohdalle kun H-vene ei pääse kryssillä pakenemaan horisonttiin

Emme kuitenkaan tahtoneet ajaa fleetin perässä koko matkaa ja kun näytti siltä että sillä kurssilla emme ole nuolemassa Ådholmenin punaista, niin otimme korjaustikin ja pääsimme ajamaan vapaisiin.
Kryssi menikin paljolti Sea Monkeyn kanssa leikkimiseksi ja Ådholmenin luona heitimme vendan vähän heidän yläpuolelleen ja hetken päästä olimme jo heidän perässään kiinni, en mielestäni pystynyt ajamaan ylemmäksi mutta vauhtimme oli selvästi Sea Monkeytä parempi vaikka kulma ehkä heikompi. No, pakkituulesta oli päästävä pois ja heitimme vendan ja sitten taas Rönnkobbenin luona toisen ja kas vain hetken päästä Sea Monkey ajoi styyralla puoli veneenmittaa takaamme, eli parinsadan metrin kryssillä se oli jäänyt kolmisen veneenmittaa.
Tästä ero ei kryssillä olennaisesti kasvanut, joutuivatpa raukat vielä vetämään paniikkivendan meidän eteemme/allemme kun arvioivat väärin ehtivätkö eteemme (johtuen siitä että mä varmaan aluksi ajoin ihan liian alas).
Muutenkin kryssillä oli todella vaikea ajaa, kun vene oli jatkuvasti broachin rajamailla ja kolmosgenua trimmaus oli kaikilta vielä hakusessa ja purje oli usein aivan liian löysänä.
Merkillä spinnu taas rauhallisesti ylös ja kryssivien isojen veneitten seasta jiipin kautta kohti kotia. Keulagasti taisteli kyllä jiipissä ihan asenteella puomin ja liukkaan kannen kanssa, mutta lopulta homma onnistui ja vaaratilanteilta vältyttiin vaikka vene välillä vähän heijailikin kiinalaista odotellessa...
Spinnutellessa vauhtihuiput olivat lähemmäs 9 solmua ja meno maittoi, jopa niin että tuntui etteivät ison luokan veneet saaneet meitä juurikaan kiinni ja spinnuttomana vetävä Sea Monkey jäi kauas taakse...tosin yrittivät kai sitten kokeilla spinnua, hieman heikommin seurauksin (itse en taakse katsonut koko lenssin aikana, mutta keulagastin naurusta pystyi päättelemään paljon).
Vihreällä kepillä spinnu alas tyylillä (tosin samalla huomattiin että toisen skuuttikulman lähellä on pieni nirhama...se siitä uudenkarheasta spinnusta...kaikki paikat ovat kyllä teipattuja joten tiedä sitten mistä on tullut) ja kohti kotia.
Kryssi oli vaikeaa, mutta loppupeleissä kisa meni aika hyvin, taisi olla ensimmäinen kerta ikinä kun Tyynekin taisi jäädä suorassa ajassa taaksemme (jos en nyt ihan väärin huomannut missä Tyyne meni).
Ehkä sitä olisi sen yhden Hoon voinut tiputtaa, jos ei ison kanssa olisi tullut ongelmia, mutta aina ei voi voittaa.
Miehistö hoiti hommansa mallikkaasti ja rutiinia alkaa kyllä jo olemaan vaikka kuinka.
Tracki
http://www.h-vene.net/h-vene/gpsar2/loa ... .php?id=52
Huoh, taas ovat kulmat paljon Charlottaa ja Lisbethiä huonompia, kai se on vain todettava etten osaa ajaa venettä enää kun eivät nuo ajokulmat olleet noin paljon huonompia esim. EspooGP:ssä.