Moni on tänä keväänä havahtunut voimakkaaseen home esiintymiin veneen sisätiloissa .
Mitä asialle voi tehdä? Seuraavassa pari konstia:
- Otsonointi hapettaa orgaanisia aineita ja hävittää homeitiöitä sekä raikastaa ilmaa.
- Vetyperoksidi käsittelyssä hienojakoista vetyperoksidi mikrosumulla ruiskutetaan kaikki veneen sisätilat ja tavarat.
- Starbriten homeen poistaja perustuu klooripitoisen pesuaineen käyttöön. Pesee ja poistaa pinttymiä, mutta mitä tapahtuu itiöille ei ole tiedossani.
Kahden ensimmäisen menetelmän teho perustuu molekyylirakenteen sitoutuneen ylimääräisen hapen desinfioivaan vaikutukseen. Homeen poistaja perustuu taas kloorin ominaisuksiin .
Jos kuitenkin lähdetään liikkeelle homekasvuston estämisetstä. Eli riittävästi räppänöitä kattoon ja pistopunkkaan. Toiseksi veneen kunnollinen pesu tolulla aika ajoin.
Höyrypesuri vois olla kova sana, ei kokemuksia.
Eipä noilla kahdella ensiksi mainituilla ohjeilla hometta ole muodostunut.
Otsonoinnista joku asiasta muka tietävä varoitteli, että se on huomattavan väkivaltainen joillekin muoveille ja kumeille (viittasi ikkunatiivisteisiin ym). Tiedä häntä onko perää. Harald voisi tehdä empiiristä tutkimusta ennen ja jälkeen käsittelyn ja raportoida jos raportoitavaa ilmenee.
Lykkäsin syksyllä marraskuun alussa kosteudenpoistajan "mallia K-rauta" veneen sisälle ja kuinka ollakaan säiliö oli melkein puolillaan nestettä keväällä eikä hometta löytynyt kuin muutaman neliösentin alueelta luukun ympäriltä. Olettaisin että hoitaa tehtävänsä ennen pakkasen tuloa ja ilman kuivumista. Ennaltaehkäisy paras keino, mutta joskushan kikkakolmosetkaan ei toimi.
Hannu wrote:Lykkäsin syksyllä marraskuun alussa kosteudenpoistajan "mallia K-rauta" veneen sisälle ja kuinka ollakaan säiliö oli melkein puolillaan nestettä keväällä eikä hometta löytynyt kuin muutaman neliösentin alueelta luukun ympäriltä. Olettaisin että hoitaa tehtävänsä ennen pakkasen tuloa ja ilman kuivumista.
Valitettavasti päinvastaisiakin kokemuksia löytyy. Minulla oli kaksi kosteudenpoistajaa: toinen Martimistä mallia pussi, toinen Biltemasta mallia säiliö, johon jopa vaihdoin uuden patruunan keskellä 'talvea'. Hometta silti oli kertynyt aika lailla
Kalevi_Harkonen wrote:
Valitettavasti päinvastaisiakin kokemuksia löytyy. Minulla oli kaksi kosteudenpoistajaa: toinen Martimistä mallia pussi, toinen Biltemasta mallia säiliö, johon jopa vaihdoin uuden patruunan keskellä 'talvea'. Hometta silti oli kertynyt aika lailla
Itse huomasin, että osasyy kosteuteen ja pieneen homeeseenkin johtui siitä että pilssiin oli jäänyt aika paljonkin vettä ja veneen asento pukeilla on sellainen ettei "etupilssistä" vesi valu siihen osaa pilssiä missä pumppu on. Ts. aina pumpatessa innoissaan pilssiä tyhjäksi ei oikeastaan tyhjentänytkään koko pilssiä.
Ensi talvena nappaan kaikki pohjalevyt irti ja kuivaan pilssikotelot jollain sienellä tms.
Kloritee ja vettä 1/1 sillä pyyhkii syksyllä kaikki pinnat niin aika vähän on hometta keväällä,toiminut meilllä tosi hyvin ja tietysti pilssi tyhjäksi.
Mulla oli kanssa viimetalvena homeongelmia. Oli pilssi kuiva ja bilteman kosteuden imiät oli "asennettu".
Syy oli ilmeisesti vajavainen tuuletus. Eli veneen pressu oli liian iso, joten vene oli niin tiukasti paketissa ettei ilma päässyt kiertämään tarpeeksi.
Veneen huolellinen sisäpesu kloriitilla ja sitten etikalla teki ihmeitä.
jaskas wrote:Mulla oli kanssa viimetalvena homeongelmia. Oli pilssi kuiva ja bilteman kosteuden imiät oli "asennettu".
Syy oli ilmeisesti vajavainen tuuletus. Eli veneen pressu oli liian iso, joten vene oli niin tiukasti paketissa ettei ilma päässyt kiertämään tarpeeksi.
Veneen huolellinen sisäpesu kloriitilla ja sitten etikalla teki ihmeitä.
Tervehdys
Meillä oli kosteudenpoistaja käytössä ja tuuletusräppänät auki eikä edes pressua. Synkkä oli näky, kun veneen kajuuttaan menin keväällä ensi kertaa...
jaskas wrote:On ollut ilmeisesti sitten huono talvi, kun kaikilla on päässyt paikat homeeseen.
Sen tästä tosiaan voi vetää johtopäätöksenä. Kosteaa oli. Yksi paikka mikä oli toissatalvena meillä homeessa, oli sitloodan iso laatikko (fe741). Laitoin sinne viimetalveksi oman kosteudenpoistajan hytin kahden palleron lisäksi. Oma kosteudenpoistojutska on sukkahousuniksi, maatiesuolaa tennispallon kokoinen pallo ja roikkumaan ämpärin päälle. Jonkin verran vettä kertyy, olen sitä sitten tyhjennellyt pitkin talvea ja uudet pallot piti laittaa helmikuussa. Koitin välttää liikaa tuuletusta, eihän pallojen tarkoitus ole imeä koko maailman kosteutta itseensä. Mutta olihan tuota homepilkkua siellä täällä, onneksi lähtee helposti pois öljytystä puupinnasta (jossa on edellisen kevään Hempels öljyä, sitä jossa on tekstin mukaan homeenesto )
Okei, ehkä öljy ei homehdu vaan jokin siinä päällä. Voisi kokeilla ensi syksynä perusteellista pesua ennen talvea. Saisi ehkä home pitkän nenän kun ei olisikaan ravinnetta kasvualustaksi. Sitähän se vaatii kosteuden ja lämmön lisäksi.
FE-Sillanpää wrote:...Mutta olihan tuota homepilkkua siellä täällä, onneksi lähtee helposti pois öljytystä puupinnasta (jossa on edellisen kevään Hempels öljyä, sitä jossa on tekstin mukaan homeenesto )...
...Okei, ehkä öljy ei homehdu vaan jokin siinä päällä.
Tervehdys
Valitettavasti täytyy tuottaa sinulle pettymys. Mikrobit, homeet mukaan lukien voivat metaboloida öljyjä. Hyvinä esimerkkeinä: käytetäänhän öljyntorjunnassakin joskus biologisia menetelmiä (lue mikrobeja) ja toisaalta metallien lastuavassa työstössä käytettvät lastuamisnesteet ovat ainainen pilaantumisen kohde (taas mikrobeja).
FE-Sillanpää wrote: Voisi kokeilla ensi syksynä perusteellista pesua ennen talvea. Saisi ehkä home pitkän nenän kun ei olisikaan ravinnetta kasvualustaksi. Sitähän se vaatii kosteuden ja lämmön lisäksi.
Tässä on jo paljonkin totuuden perää. Pesemällä pinnat puhtaiksi pahan makuisella (myrkyllisellä?) pesuaineelle on pinnoilla huomattavasti vähemmän "ruokaa" kasvualustaksi. Voisipa jopa kokeilla ihan levittää sopivia säilöntäaineita (biosiidejä) vaikka ruiskulla. Saattaisipa säilöntäaineella ryyditetty teak öljykin tehdä tehtävän...
Tänään otin auki ruffin katon molemmat tuuletusventtiilit. Näky oli sanoin kuvaamaton . Rosteri kuvun alla oli kuin kasa linnun kuonaa (lue: kuivunutta biomassaa). Ei siis ihme mistä homeitiöt ovat veneeseen tiensä löytäneet. Saa nähdä kuinka sisäilma tästä vielä raikastuu...
Tuo otsoni on Charlottassa toiminut todella loistavasti. Pelkästään sillä
veneestä tuli aivan ilmeetön hajumaailmaltaan. Innostuttiin sitten vielä
oyyhkimään kaikki pinnat 50/50 kloriini/vesi-liuoksella. Tämän jälkeen
innostuttiin käsittelemään puupinnat vielä, joten nyt veneessä haisee
teaköljy. No, se haju loppuu aikanaan, tunkkaisuus lisääntyy.
Mutta mikäli vene tuntuu tunkkaiselta suosittelen vahvasti otsoonikäsittelyä.
Sivuilmiöitä ei ole ilmennyt, vielä ainakaan.
google löytää "otsonointi vuokraus" haulla aika monta toimijaa, keneltä
laitteen voisi vuokrata.
Kommenttina homeiluun: Jos käytetään kosteudenpoistajia(=maantiesuolaa), täytyy muistaa, että kaikki luukut täytyy pitää kiinni ja räppänät teipata umpeen. Kuten jossain kommentissa todettiin: tarkoitus ei ole poistaa kosteutta koko maailmasta! Minulla on 34 jalkainen purjevene, jota säilytetään kylmässä peltihallissa ja 15 vuotta sitten minulla tuli hometta paatin sisäpinnoille. Siitä lähtien olen käyttänyt kuivapalloja yht. 6 kpl ja lisäksi parissa sukkahousupussissa on maantiesuolaa ämpärin päällä. Tämän 15 vuoden aikana minulla ei ole koskaan ollut hometta veneessä. Kuivapalloihin on vaihdettava panokset noin kaksi kertaa talvessa. Ei siis voi käyttää kahta keinoa =tuuletusta ja kuivapalloja yhtäaikaa! Lisätietona, että vene sijaitsee länsirannikolla.
.
.
)
. Rosteri kuvun alla oli kuin kasa linnun kuonaa 
(lue: kuivunutta biomassaa). Ei siis ihme mistä homeitiöt ovat veneeseen tiensä löytäneet. Saa nähdä kuinka sisäilma tästä vielä raikastuu... 