Katsotaan saanko aikaiseksi minkäänlaista kimppahankintaa tässä asiassa. Jäsenpalstalla jatketaan siitä.

Webaston polttoaineletku meni tukkoon, sain sen auki ja lämmitin käynnistyi muutaman yrityksen jälkeen. Muutaman tunnin kuluttua sama juttu mutta Webasto ei enää käynnistynyt. Luultavasti letkussa oli ilmaa. Savua tuli kyllä runsaasti. Otin tankin (irtotankki) irti ja puhdistin, mutta nyt täytyisi saada systeemi ilmattua. Jos irroitan polttoaineletkun lämmittimestä ja pistän käyntiin, pumppaako polttoainepumppu letkusta ilmat pois vai olisko jotain muita konsteja?

Varjo wrote:Jos irroitan polttoaineletkun lämmittimestä ja pistän käyntiin, pumppaako polttoainepumppu letkusta ilmat pois vai olisko jotain muita konsteja?

Kyllä se vähän aikaa pumppaa. Tuli tätä harjoiteltua talvella, kun kesälaatu tukki röörit. Vehje pumppaa jonkin aikaa, kunnes huomaa ettei syty. Sitten se alkaa vilkuttaa vikakoodia, ja jää puhaltamaan. Kun se lopettaa puhaltamisen, voit taas lypsää vähän lisää löpöä rööristä yrittämällä uutta "käynnistystä". Jos teet tätä riittävän monta kertaa, vehje lukitsee itsensä, ja joudut nyppäämään sulakkeen irti ja käynnistämään, jotta toipuu. Tässä oli joku kompa, jota en ihan varmuudella muista, mutta taisi olla niin, että laite pitää laittaa ensin päälle, ja nypätä sulake irti lennosta, muuten ei resetoitunut...

Olli wrote: Kyllä se vähän aikaa pumppaa. Tuli tätä harjoiteltua talvella, kun kesälaatu tukki röörit. Vehje pumppaa jonkin aikaa, kunnes huomaa ettei syty. Sitten se alkaa vilkuttaa vikakoodia, ja jää puhaltamaan. Kun se lopettaa puhaltamisen, voit taas lypsää vähän lisää löpöä rööristä yrittämällä uutta "käynnistystä". Jos teet tätä riittävän monta kertaa, vehje lukitsee itsensä, ja joudut nyppäämään sulakkeen irti ja käynnistämään, jotta toipuu.

Näinhän se onnistui helposti. Löysin vielä sähkösyötöstä yhden huonon liitoksen ja liian ohuen johdon joka kuumeni. Joskus herjasi alijännitettä.. Nyt tuntuisi toimivan.

mode edit(hh): alkava quote alkoi /-merkillä

No Per.. ei onnistunut Ollilta lainaaminen, mikä meni pieleen?

Tuosta löytyy erittäin paljon Webasto-tietoa;

http://techwebasto.com/heater_main.htm

Sattuneista syistä olen joutunut tutustumaan vähän lähemmin noitten lämmittimien, ja etenkin vesi-sellaisten toimintaan ja sielunelämään. Nyt näyttää siltä että minulla on mahdollisesti diagnostikka-kaapeli jolla pääsisi Webasto Thermo Test testiohjelmalla kiinni ainakin AT2000D (diagnose) ja uudempiin, sekä Thermo Top malleihin.

Tuo Thermo Test löytyy tuolta;

http://techwebasto.com/heater_thermo_test.htm

Esimerkkejä jne manuaalista;

http://techwebasto.com/heater_main/ther ... _V2.11.pdf

No niin, obd.fi kaverin avustuksella sainkin VAG-COM adapterini toimimaan myös Webasto-adapterina (pitäisi toimia Eberspächerin kanssa myös);

Tiedoksi vielä miten tuo kytketään. OBD-liitin kuvataan tuossa;

http://www.obd.fi/index.php?option=com_ ... 7&Itemid=2

Huomaa että tuo kuvastaa auton päätä, eli kun kytkette johtoja on järjestys peili tuosta.

Pinniin 4 ja 5 kytketään akun maa. Tähän käytin normaalia naaras latta-abiko-liitintä jota puristin hiukan kasaan, pinnit sopii sivujen "tunneleihin". Pinniin 16 tulee akun +-napa, tähän käytin punaista abiko-jatkoholkkia josta leikkasin tyhjän osuuden suojamuovista pois, ja puristin pään varovaisesti. Pinniin 7 tulee varsinainen k-linja eli diagnostiikkapiuha webastolta, liitin sama kuin +-navassa.

Johtimina käytin itse pätkän cat-5 ethernet-johtoa. Autossani oli naaras kapea "spade-connector" webaston päässä, tähän tein pinnin leikkaamalla punaisesta abiko haaruukka-liittimestä toisen piikin pois. Maa- ja virtapiuhaan hauenleuat, mutta veneessä tupakansytytinadapteri olisi varmaan helpompi.

4,5 = maa
16 = +12VDC
7 = K-linja

En saanut tuota ensin toimimaan, mutta Jari obd.fi:sta neuvoi että kannattaa säätää laitehallinnasta sarjaportin advanced-asetuksista latenssin 1 ms:iin.

Tuossa vielä kuva miltä viritys näyttää;


Hassua että tuo diagnostiikka oli se viimeinen pisara joka sai minut valitsemaan webaston aikanaan, ja vasta nyt on tullut tarvetta. Vähän kuin sateevarjon mukana olo estää sateen tulon.

Hei,

onko kukaan asentanut tässä ketjussa mainittua Webastoa FE-741:een? Kaipaisin vinkkejä mihin asentaa varsinainen lämmitin ja mihin kannattaa vetää suulakkeet?

Mieleen tulee yksikön asentaminen peräboksiin, jossa tilaa riittää, mutta kannattaako asentaa suulakkeet salongin ja perässä olevan "makuuhuoneen" lisäksi myös vessaan ja mahdollisesti muuallekin.

t. Raimo

rpuustin wrote:Webastoa FE-741:een?

Meillä 741:ssä lämmityslaite (se toinen W:llä alkava) on piilotettu ahteriin peräpunkan jalkopään seinän taakse; seinän puolikkaan saa huoltoa varten meillä irti ruuvaamalla. Savupiippu tulee siitä suoraan ylös eli sitloodan paapuurin puolen taaimmaiseen nurkkaan, istuinpinnalle. Hyvä paikka jos laite on yhtä huoltovapaa kuin tuo meidän W on tähän mennessä ollut (6 vuotta koskematta, pian kosketaan ensimmäistä kertaa).

Hei,

muistatko vielä mitä kautta vedit putket keskusyksiköstä ja mihin ja kuinka monta suulaketta laitoit?

t. Raimo

harald wrote: Maritimilla on muuten in-line lämminilmaflekti, jolla voidaan parantaa virtausta mikäli putkivedot ovat pitkiä. Maritim # 9515009210E ja maksaa 196¤.

Onko kellään kokemuksia näistä lisäpuhaltimesta lämppäreissä? Päätyykö Safire tai Wallas sellaisella webastomaiseen ujellukseen? Tässä ketjussa aiemmin todettiinkin, että Safiressa ja Wallakssssa on 2-3 ulostuloa itse lämmitinlaitteesta, jolloin ilmankierron lisäys kanavapuhaltimen avulla ei olisi aivan helppoa, niitä tarvittaisiin jokaiseen putkeen erikseen.

Harald mainitsi Safiren puutteellisesta puhallustehosta. Olen tutustunut yhteen yksilöön kolmella ulostulolla. Tehoa riittää mukavasti jos puhaltaa ilmat metrin päässä laitteesta. Kauemmaksi ei riitä kuin sen lehmän henkäyksen verran, vaikka sulkee tuon metrin päässä olevan ulostulon. Lokakuinen testaus osoitti, että safire sai paatin vain +10 asteen lämpöön, mutta sähköjohdon päähän päästyäni 2kw lämpöpatteri nosti sisätilan lämmön +28 asteeseen. Tuo sähköpatteritesti minusta todistaa, ettei watteja tarvita niin paljoa, mutta ne pitää saada sieltä lämmitinpurkista siirrettyä sisäilmaan, ja se on ilmeisen vaikeaa, tai sitten tässä yksilössä on jotain vikaa.

(vielä myöhäinen vastaus Raimon kysymykseen: 741:ssä Wallas 1800 siis perähytin takalaipion takana, toinen putki suoraan takalaipion läpi 20cm letkumutkalla perähytin jalkopäähän ja toinen punkan ali pentteriin jalkapumppujen yläpuolelle)

Hei,

ja kiitos vinkistä liittyen suuttimien asennuspaikkoihin.

Miten olet saanut puhalluksen tulemaan tasaisesti eri tiloihin kun vedot ovat noinkin eri mittaisia? Vai, haitko ratkaisua juuri tähän "ongelmaan" kysyessäsi lisäpuhaltimista? Ehdottamasi putkien veto tarkoittaa kahta putkea joiden mitat ovat tuo mainitsemasi n. 20 cm ja n. 3 metriä ja veikkaanpa, että 20 cm:n päässä käy melkoinen puhuri salongin ollessa viileähkö.

Minulle on ehdotettu sekä lyhyen putken osittaista sulkemista että lämpöanturin oikeaa sijoittelua. Näillä vinkeillä varmaan pääsee melko pitkälle mutta varmasti joudun kokeilemaan eri vaihtoehtoja.

t. Raimo

rpuustin wrote:Miten olet saanut puhalluksen tulemaan tasaisesti eri tiloihin kun vedot ovat noinkin eri mittaisia? Vai, haitko ratkaisua juuri tähän "ongelmaan" kysyessäsi lisäpuhaltimista? Ehdottamasi putkien veto tarkoittaa kahta putkea joiden mitat ovat tuo mainitsemasi n. 20 cm ja n. 3 metriä ja veikkaanpa, että 20 cm:n päässä käy melkoinen puhuri salongin ollessa viileähkö.

Minulle on ehdotettu sekä lyhyen putken osittaista sulkemista että lämpöanturin oikeaa sijoittelua. Näillä vinkeillä varmaan pääsee melko pitkälle mutta varmasti joudun kokeilemaan eri vaihtoehtoja.

t. Raimo

Tuntuu että wallaksessa on onnistuttu hyvin siinä, että molempiin lähtöputkiin riittää painetta. Wallaksen suuttimissa (sellaisissa mustissa neliskanttisissa), kun ritilän nostaa ylöspäin, löytyy läppä jolla saa myös kuristettua virtausta. Ei se lämpö näillä vedoilla kuitenkaan riitä aivan salongin keulaan, joten ollaan myös poltettu myrskylyhtyä salongissa sekä käytetty verhoa sekä perähytin ovessa että pentterin/wcn etuseinän laipioiden välillä silloin, kun kukaan ei nuku salongissa. Osastointi vaikuttaa. Lämpöanturia ei ole ollut käytössä, kun kytkimeen ylettää parisängystä.

Mutta virtauksen lisääminen tarvittaessa voisi olla kiva turbolämmitys silloin kun oleskellaan salongissa eikä halua mennä perähytin perälle tukkimaan suutinta. Luulisin , että pieni virtauksen lisäys tekisi jo tehtävänsä, esim. isompikokoinen PC:n tuuletin punkan alle mahdollisimman eteen? Taidan rakentaa pari kanavatuuletinta hyllystä löytyvistä PC:n osista ja kokeilla muualla Safiren kanssa.

Lämppärin sijoituspaikaksi on nettiveneen ilmoissa näkynyt myös wc:tä, jolloin sen tilan saisi lämpimäksi kaupan päälle. Se vaan ei näyttänyt kivalta sijoitukselta. Ahterissa perähytin takana laite on kokonaan jemmassa ja äänieristeseinän takana sekä saa anopinlaatikosta ilmansa. Eipä silti, uusi wallas on niin hiljainen että äänieristyksellä ei ole niin väliä.

Kanavapuhaltimia näyttäisi löytyvän markkinoilta 30 eur lähtien 230VAC versioina ja Vetukselta 12V, 2.8 A, tuotto 4 m³/min, Ø 76 mm. Hinta n. 42 eur.

Clasun 230V versiossa onkin lämpötilaraja vain 40 astetta. Tuosta tulee mieleen, että viritetty PC-tuuletinkaan ei ehkä tykkää 70-asteisesta ilmasta.
Maks. ilmavirta 107 m³/h. Pa 41. Melutaso 41 dB(A). Teho 14 W. Maks.lämpötila 40 °C. 230 V. IPX4