topi wrote:Vielä tätä akkuaihetta jatkaen, menin ostamaan vielä kolmannen akun paattiin, Vartan 75 Ah lyijyakku. Voinko kytkeä sen rinnakkain Bilteman 64 Ah akun kaa, vaikka ovat varmaankin sekä erikuntoisia että erikapasiteettisia? Vai oisko vaan pitänyt ostaa toinen Bilteman 64 Ah akku rinnan kytkettäväksi? Mulla on samaisesta akkuliikkeestä ostettu 30 euron akkulaturi, joka kytketään 230 volttiin.

Onko kaikilla akut sijoitettu sinne sitlooran paapurinpuoleisesta luukusta lähtevän käytävän päähän? Hankala paikka huoltaa, eikä ole tarpeeksi lähellä vesilinjaa että se auttaisi veneen vakauttamisessa.

En laittaisi. En myöskään laittaisi uuden ja käytetyn akun rinnan, vaan ostaisin kaksi uutta akkua. Kytkisin ne rinnan ja purkaisin sekä lataisin niitä yhdessä pari kertaa jotta niitten erot tasaantuisivat. Pitäisin niitä sen jälkeen ikuisesti rinnankytkettyinä.

Ehdottamallasi tavalla kytkettynä akut syövät toisensa. Ja nimelliskapasiteetti on korkeimillaankin vain sen pienemmän akun tasolla.

Alkuperäisasennus on juuri mainitunkaltainen, perä painaa ja vene on kallellaan paapuurin puolelle. Kallistuminen korostuu kun tuohon samaan paikkaan mättää lomatavaroita vielä lisäksi.

Ja vielä että jotkin, ainakin me, olemme siirtäneet ne akut styyran puolen punkkien alle. Sinne mahtuu etummaiseen tavaralokeroon kaksi 80 Ah akkua poikittain olemaan. Kannattaa mitata kuinka korkeita akkuja sinne mahtuu, sillä veneissä voi olla hiukan heittoja (?).






Tarkoitusta varten valmistin vesivanerista hyllyn tuonne tavaralokeroon. Akkujen etupuolelle mahtuu ainakin vielä kohtuukokoinen työkalupakki, sekä sellainen muutaman litran tavaralaatikko.

Jos tarvitsee vielä lisäakkuja, voi ne asentaa sen tavaralokeron poikittaislaipion taakse. Pitäisi mahtua vielä ainakin kaksi lisää.

Lisbethissä on myös akut siirretty. Nämä on asennettu pitkittän. Omaani asensin ne poikittan jotta eivät kusisi. Kannattaa silloin hankkia akkuja joissa on sellainen kumiletku kaasuille, ja vetää tämä letku akun poikki takaisin jotta kallistettaessa ei valu nesteet letkua pitkin ulos.

Aihetta on käsitelty säikeessä akkukaapelien paksuus sekä kylmäboksi-säikeessä.

harald wrote:Lisbethissä on myös akut siirretty. Nämä on asennettu pitkittän. Omaani asensin ne poikittan jotta eivät kusisi.

Myöskään Lisbethin akut eivät kuse, koska ne ovat suljetut AGM-akut, jotka saisi laittaa vaikka kyljelleen. Nämä ovat isot kooltaan, ja painavat 29 kg/kpl, kapasiteettia 2*107 Ah.

Asensin ne pitkittäin laipion kylkeen, koska siihen ne saa tuettua hyvin yksinkertaisella tavalla. Akut nojaavat päädystä poikkilaipioon, ja pitkältä sivulta pitkittäislaipioon. Kahdella muulla sivuilla on rimat pitelemässä akkua. Akun alla syvimmässä kohdassa on sopiva rima korotuspalana, ja pohjaa vasten pätkä solumuovia. Lisäksi akkujen ympäri kulkee remmi, joka varmistaa kiinnityksen.

Jepp jepp, olisi pitänyt tietenkin kirjoittaa että omani asensin noin etteivät kusisi koska ovat märkiä akkuja.

http://www.fe83.org/files/yanmar_35A_Alternator.PDF

Tuon mukaan laturi antaa maksimimäärän ämpäreitä noin 4 krpm jälkeen. Onko kukaan mitannut hihnapyöriä jotta tietäisi mitä tuo tarkoittaa kampiakselista? Nopea arvaus on että noin 2 krpm pitää koneessa olla ennen kuin alkaa maksimivirrat saamaan ulos.

Huomasin sitten samalla että ko. laturissa ei W-napaa ole, joten pari vuotta hyllyssä maannut bilteman diesel-kierroslukumittari on turhake. No, rahallinen menetys ei ole kummoinen W-napa on siis yhden käämin ulostulo, pulssimaista siis.

Pitänee joskus hankkia tuollainen bilteman laserikierroslukumittari joka itseasiassa olisi monikäyttöisempi.

Muut jatkanevat tuosta:

http://www.fe83.org/wiki/index.php/Ster ... en_asennus

Yritin saada moisen lataussäätimen Walticista, oli vain vain tarjolla kalliimpia vaihtoehtoja.
Siis tietääkö kukaan, mistä näitä Steringejä saa vielä ostaa tuohon sopuisaan 109¤ hintaan?
Myöskään maahantuojan saitilta en, ehkä lahjattomana, moista löytänyt

Kyselee OlliK Loviisassa 12.7.

No se www.svb.de on ainakin toiminut kuin VR:n vessa. Suosittelen!

harald wrote:Ja vielä että jotkin, ainakin me, olemme siirtäneet ne akut styyran puolen punkkien alle. Sinne mahtuu etummaiseen tavaralokeroon kaksi 80 Ah akkua poikittain olemaan. Kannattaa mitata kuinka korkeita akkuja sinne mahtuu, sillä veneissä voi olla hiukan heittoja (?).

Teittekö koteloon jonkinlaisen ilmanvaihdon akkujen tuottamien kaasujen tuuletukseen? Vai onko tuolla mitään merkitystä.

-mikko

Meillä on tuuletusritilä siihen laatikkoon. Jostain kuvasta varmaan ilmenee. Tämä tosin vain yksi aukko, jotta tila tuulettuisi hyvin siinä tulisi olla kaksi aukkoa.

Tämähän on puhtaasti mutu-osastoa, mutta uskon ettei tuohon kerry kovin paljon sitä kaasua, jos ollenkaan. Kaasua tulee vissiin vasta siinä tilanteessa että yliladataan akkuja, muuten kaasutuotto on nimellistä. En ole kuullut akun tuottaman vetykaasun räjähdyksistä, paitsi yhdessä tapauksessa mutta se vaati jakoavaimen napojen väliin.

Menipäs sitten akun valinta vaikeaksi.

vm -98 Exide:n akut sanoivat sopimuksen irti vuoden välein. Viime keväällä ostin hädissäni uuden Exiden vanhan rinnalle. Vaihtoehtona tälläkin kertaa olisi ollut ostaa toinen Exide Marine (80Ah), mutta kun tuolle vuoden vanhalle alkulle löytyi muualla tarvetta niin ajattelin että asiaa voisi miettiä enemmänkin. Veneessä on nyt myös jääkaappi joten akkukapasitteetille on ehkä käyttöä.

Adios:n akut on portaiden alla. Niitä oli 3 kpl (startti + 2 huvia). Kaikki nätisti omissa muovilaatikoissaan. Startti-akun vieressä on max 53x32(x28)cm tilaa, joten siihen mahtuisi myös ~200Ah akku. Kahta ~100Ah akkua ei tuohon tilaan oikein taida mahtua.

Olin jo katselemassa AGM akkuja kunnes luin tuon jutun:

harald wrote: Ja jos pähkäilee mitä akkuja kannattaa ostaa, ehdottaisin FAQ:n lukemista ensin:
http://sterling-power.com/support-faq-2.htm

Voiko AGM:ää perustella muulla kuin happojen läikkymättömyydellä? (Vakuutus ei korvaa hapon aiheuttamia vaurioita.) Eikä 200Ah akulle taida löytyä laatikkoa? Kartoituksen jälkeen löytyi tällaiset tuotteet (joille löytyi hinnat):
Exide Expert Endurance 230 Ah: 360¤
Victron AGM 220Ah: 400¤
Haze AGM 215Ah: 450¤
Vetus AGM 225Ah: 565¤
Masterwolt AGM 225Ah: 580¤
Exide Gel 210Ah: 585¤

Pienen arvonnan jälkeen ei tullut päävoittoa, eikä mitään järkiperäistä päätöstä. Speksien selailun ja parin puhelun jälkeen valinta alkoi kallistumaan tuon listan alkupäähän (<500¤). Soitin lopulta myös Exidelle, ja kun sielläkin suositeltiin ensimmäiseksi Expert Endurancea ennen kuin mistään muusta kuin veneakusta on edes ollut puhetta (ja mielummin kuin Gel:iä) niin valinta muodostuikin sitten helpoksi. Tällä kertaa tieto vähensi tuskaa. Tuossa EEE:ssä on korkissa kalvo joka estää nesteiden vuotamisen. Kaasut pääsee kyllä vuotamaan joten nestepinnat pitää tarkistaa kuten muissakin märkäakuissa. Paksummat levyt on myös mainittu esitteessa. Ja latausjännitteestä ei tarvitse huolehtia muuten kuin että sitä on riittävästi (AGM:ssa matalampi jännite).

Kun tähän pisteeseen asti on päässyt niin on ehkä hyvä tehdä vielä tarkistus että onko kenelläkään kokemusta tuollaisesta Exide Expert Endurance akusta (vene)käytössä? Löytyykö halvemmalla parempaa? Tai samaa halvemmalla jostain muualta mistä en osannut etsiä?

Tälläinenkin on vielä tarjolla
http://www.reps.fi/fi/frames-prod-batteries-fi.htm

Ostin tuollaisen alkuviikosta joten ei vielä kokemuksia...nyt viikonloppuna näkee.

Tässä on kerrottu tietoja. Latausjännite ym.. ei pitäisi tulla ongelmia.

http://www.reps.fi/datasheetsandmanuals ... 200-12.pdf

Akkupojilta Turusta ostin lähtöhinta 200Ah 350¤ ja kyllä ne hinnan pyöristi.

Olisi löytynyt myös 134Ah, mutta akku oli mitoiltaan "outo" ja sitten on vielä 100Ah, mutta sitä ei ollut hyllyssä.

Itse perustelin tuon AGM akun sillä kun se ei ollut enää kuin 80¤ kalliinpi kuin vesiakku, sekä auto webasto käytöstä AGM on toiminut paremmin kuin "normaali"akku.

Palataan asiaan kun kerrottavaa on.

Tähän päivitystä että seurakaveri sai rahansa onneksia luottokunnalta takaisin kun suosittelemani eu solarsystems ei toimittanut paneelia eikä vastannut viesteihin. Nyt sitä koko firmaa ei näytä enää olevan edes olemassa enää.

svb.de kaupasta löytyy 30W paneelia 179,90¤ hintaan. Vink vink Seppo vastauksena puhelintukeen. ebay.de:stä sitten 50W paneelia 119¤ (solarmodul 50 watt).

Minkälaisia akkujärjestelmiä raadilla on veneissään?

Ostin syksyllä FE83:en enkä ehtinyt sillä vielä juurikaan purjehtimaan. Veneessä akut alkavat olla vaihtokunnossa. Siinä on ollut 2 kpl 110Ah akkua kytkettynä ilmeisesti rinnan, niin että esim. starttimoottori ottaa virran molemmista ja laturi lataa saman aikaisesti molempia.

Itse ajattelisin, että olisi hyvä olla erikseen startille akku ja toinen olisi "huviakku", jota voisi ladata kun starttiakku on täynnä. Jostain nimittäin kuulin, että Pentassa olisi säädin latauksen jakoa varten eri akuille (kahdelle akulle). Tätä varten akut pitäisi kytkeä laturiin eri napoihin. Onko tästä tarkempaa tietoa kenelläkään?

Onko tuo mainittu 2x110 Ah vai riittäisikö vähempikin kenties.

Tuota kaksiakkujärjestelmää taitaa olla useimmilla ja se on hyvä systeemi. Jos jostain syystä onnistuisi käyttämään hupiakun tyhjäksi niin saa vielä koneen käyntiin. Meillä näin ei ole tainnut käynyt, mutta ei toisaalta ole juuri kuluttajiakaan, kun valot on LEDejä, jääkaappia ei ole ja lämmittimenä Safire joka syö virtaa aika vähän, ja lataillaan maasähköillä kun muistetaan. Jos on Webasto tai jääkaappi niin tuo akun tyhjeneminen saattaa olla todellisempi uhka.

Kapasiteettina startti muistaakseni 60 tai 75Ah ja hupi 105Ah, hyvin ovat riittäneet. Starttiakun tuskin tarvitsee olla järin iso, ainakin jos kone on kunnossa ja lähtee ilman suurempaa sahaamista. Tuohan on lopulta suunnilleen puutarhatraktorin kone, tuskin tuo startti syö hirveän suurta virtaa vaikka diesel onkin. Lähinnähän purjeveneen ongelma on koneajon ja siten latauksen vähyys ennemmin kuin kapasiteetin puute. Tätä voi halutessaan auttaa Sterlingin lataussäätimellä Yanmarin tapauksessa, Volvosta en tiedä, siinä voi olla tehokkaampi laturi jo valmiiksi.