Tervehdys
Keskiviikkona olimme Harrin ja Juhan kanssa radalla kolmistaan. Vajaa miehityksestä ei ollut toisaalta yhtään haittaa, ehkäpä päin vastoin.
Otettiin sellainen vakio WHC startti, eli turhan varovaisesti mentiin keskeltä linjaa. Oltiin selvästi hyöhässä paukun tullessa ja vauhtia olisi saanut olla reilusti lisää. Spinnu ylös, mutta laiskasti se jaksoi vetää. tuuli pyöri ja hyöri. Välillä puhalsi välillä taas ei. Ei ollut helppoa muillakaa, paitsi ehkä Olgalla ja Merellillä, jotka nappasivat unelmastartit, yllätys yllätys

. Kaukana on se aika, jolloin WHC:ssä pärjäsi heikolla tai kohtalaisella startilla

.
Vihreälle tultaessa oli Helmi saanut oikealta raikkaampaa tuulta ja kampesi merkille juuri ennen meitä. Onneksi Kalevilla meni merkin kierto pitkäksi ja ajautui liikaa vasemmalle, niin me päästiin hieman yläpuolelle ihmettelemään mihin suuntaan tässä oikein pitäisi ajaa. Loki tikitti alle puolen solmun nopeuksia ja ohjailukin olli vaivaloista. Oli pakko leikata niin että spinnu ehes jotenkin vetää, suunnasta viis. Ei siis jääty "tuuleen" vai oliko se tuleen makaamaan. Olga otti rohkeasti jiipin kohti Ådholmia meidän muiden pysytellessä oikealla reunalla.
Tuuli poukkoili ja alkoi kääntyä vastaan. Spinnu alas ja genoa vetoon. Istuttiin tuulen alapuolella ja ihmeteltiin Merellin poijun kiertoa. Huusin Haraldille, ettei Antti taida kiertää. Hetken kuluttua Harald huusikin protestia, johon Petrikin vastasi, että tehty jo. Antti käänsi veneen kavasta ympäri, ja kävi kiertämässä poijun ja jäi Charlotan jalkoihin. Vähällä oli, ettei jäänyt meidänkin taakse.
Lautakunta oli hereillä ja vihelsi pelin poikki Miessaaren ensimmäiselle punaiselle. Valitettavasti juuri samoihin aikoihin virisi myös uusi tuuli lännestä. Ehkäpä tämä olikin sitten tässä. Läjässä tultiin maaliin Olgan ottaessa paukun.
Itse olin köysissä Harrin hoitaessa pinnamiehen virkaa.