WHC#4 3.6.09

[KaleviHarkonen]

FMI:n yleisennusteet sitten taas ovat myös mitä sattuu, oikeasti hieman rasittavaa kun sen sijaan että katsoo ennustusta, pitää katsoa päivitysaikoja ja laskea että kauanko menee seuraavaan päivitykseen ja uuteen "ennustukseen/arvaukseen/kanan teurastamiseen".

Niin jos ennuste on 'Suomenlahti alle 15 m/s' on sen toteutuminen tietysti varmempaa kuin jos näytetään tuulinuolia kolmen tunnin resoluutiolla. Forecalla taitaa vaan olla niin, että ennustetta näytetään kohtuuttoman suurella tarkkuudella - vähän niinkuin honkkarin digitaalinen henkilövaaka, jonka resoluutio on 0,1 kg ja tarkkuus 5 kg

[Petri]

FMI:n yleisennusteet sitten taas ovat myös mitä sattuu, oikeasti hieman rasittavaa kun sen sijaan että katsoo ennustusta, pitää katsoa päivitysaikoja ja laskea että kauanko menee seuraavaan päivitykseen ja uuteen "ennustukseen/arvaukseen/kanan teurastamiseen".

Niin jos ennuste on 'Suomenlahti alle 15 m/s' on sen toteutuminen tietysti varmempaa kuin jos näytetään tuulinuolia kolmen tunnin resoluutiolla. Forecalla taitaa vaan olla niin, että ennustetta näytetään kohtuuttoman suurella tarkkuudella - vähän niinkuin honkkarin digitaalinen henkilövaaka, jonka resoluutio on 0,1 kg ja tarkkuus 5 kg

Äh, tarkoitin siis noita täsmäsäitä, mitä FMI:kin tarjoaa esim. Espoosta.
Niissä kun lämpötila-arvot, sadepisarat tai tuulennopeudet muuttuvat about joka päivityksen aikana niin paljon että en todellakaan järkkäisi kesäjuhlia niitten varassa

[harald]

Ida-Marian (H) juttua H-vene.net:issä.

[harald]

SeaMonkey:n track on tullut myös:

http://www.h-vene.net/h-vene/gpsar2/loa ... .php?id=53

Tällä kertaa jätimme n 70m etäisyyttä kiveen. Koskakohan Tomi toisi sen poijun niin voisin käydä sen tiputtamassa..

[vvoltti]

Heti kun punaiselle kepillä kryssi alkoi jäimme seisomaan, kuten Ville totesi, en vain osaa purjehtia

Minä en kyllä ole moista todennut.

Lievää v..ttuilua olen saattanut joskus harrastaa, mutta tarkoitus ei takuulla ole ollut moittia, korkeintaan koittaa vähän vinkata oikeaan suuntaan.

Petrin kirjoituksista nimittäin paistaa ilmiselvä kaikenmahdollisensählääjän kompleksi. Ongelma ei ole ettet osaa ajaa, vaan se, ettet aja. Teet kaikkea mahdollista ja mahdotonta veneessä, paitsi sitä hommaa, mitä sinun pitäisi tehdä. Tämä siis vaatimaton veikkaukseni.

"Kirjallisuuskatsauksen" pohjalta laadittu analyysi on tietysti aika huteralla pohjalla, kun en Petrin veneessä koskaan ole ollut, mutta silti merkit on aika selvät:
- Trakki heiluu aivan miten sattuu verrattuna muihin veneisiin
- P tietää aivan liikaa siitä, mitä radalla ja ympäristössä tapahtui milloinkin
- P tietää aivan liikaa siitä, miten purjeita trimmattiin
- Kommunikaatio-ongelmia paikoissa, missä ei pitäisi olla tarvetta minkään moiselle kommunikaatiolle. Eli P kipparoi niin kuin miehistössä olisi lauma armeijan aloikkaita, joille pitää käskyttää joka h.lvetin asia vaihe vaiheelta.
- Kun suuruusluokka on pielessä, P etsii vikaa hienosäädöstä. (MIKÄÄN trimmi ei selitä, jos nousukulma on 10 astetta pielessä. 10 astetta pielessä oleva nousukulma tarkoittaa, että kippari ajaa minne sattuu.)

Asian voi esittää toisinkin päin. Johnny Winqvistiä lainaten kaksi asiaa on purjehduksessa oleellisia: mihin keula osoittaa ja mitä skuuteilla tehdään. Kertaakaan, kertaakaan en ole Petrin havainnut pohtivan näitä kahta. Kaikkea muuta sen sijaan pohditaan jatkuvasti.

Kokeilepa Petri tämmöistä:
1) Rikitrimmi (turhaa, mutta pannaan kuntoon vain ettei asia häiritse keskittymistäsi). Hankit, lainaat tai varastat minkä tahansa vanttimittarin, marssit Haraldin veneelle ja mittaat vanttien kireyden. Förstaagi on määräävä, ylä ja alavantit viitteelliset. Sitten vedät oman förstaagin samoihin ja mittaat työntömitalla ruuvien välin, että voit toistaa saman trimmin milloin vaan. Tämän jälkeen kosket niihin vanttiruuveihin kerran keväällä ja kerran syksyllä. (Mene heti, koska nyt Haraldilla on vantit sopivassa perustrimmissä, jos meet jonkun kevyen kelin jälkeen joudut keskustelemaan asiasta Haraldin kanssa ja homma menee aivan liian monimutkaiseksi.)
2) Genoan/fokan skuuttipiste (tämäkin on turhaa, mutta tehdään vain sen takia, että saadaan tämäkin selitys poissuljettua). Samalla kun olet siellä Haraldin veneellä, mittaat jostain kiintopisteestä skuuttipisteen paikan. Lisäksi lasket montako tyhjää reikää näkyy vaunun etu/takapuolella ja mittaat reikävälin. Ihan sama missä skuuttivaunu sijaitsee. Omaan veneeseesi merkkaat vaikka teipinpalalla sen referenssipisteen. Tämän jälkeen voit koska vaan soittaa Haraldille ja kysyä, että montakos reikää sulla oli skuuttipisteen takana/edessä ja pystyt vertaamaan omaasi. (Itse asiassa teidän kannattaisi sopia joku yhteinen referenssipiste esim. X cm ruffinreunasta, jonka avulla voisitte paremmin jälkeenpäin vertailla trimmejä tyyliin, meillä oli skuuttipiste viitisen senttiä referenssin takana tms.)

Ja sitten varsinainen purjehdus, tässä kaksi sääntöä (nämä on syytä käydä läpi miehistön kanssa, että osaavat varautua "uuteen Petriin"):

1) Saat kommunikoida miehistön kanssa vain ja ainoastaan seuraavilla lausahduksilla
- paljonko aikaa? (sallittu vain ennen starttia;-)
- onko styyran veneitä?
- onko tilaa vendata/jiipata?
- onks tää hyvä suunta, mihin mun pitää ajaa tms.?
- sanokaa kun lähestytään leikkaria
- valmiina vendaan, venda
- valmiina jiippiin, jiippi
- spinnu valmiiksi, nosto merkillä, nosto jiipin jälkeen tms. etukäteisohjeistus
- spinnun lasku oikealta/vasemmalta, spinnu alas
- lisää poweria (ensimmäinen sallittu trimmiohje)
- liikaa poweria (toinen sallittu trimmiohje)
- tää on parempi / huonompi (kolmas ja viimeinen sallittu trimmiohje)

Stuuran skuuttaja varustetaan kärpäslätkällä, jolla se huitaisee sua poskelle joka kerta, kun suusta pääsee jotain muuta. Huomaa, että tuossa ei ole varauduttu esim. spinnun menemiseen rintsikoille. Eikä ole tarkoituskaan. Kyllä se miehistö jotain tajuaa itsekin, ilman että kipparin tarvitsee käskeä selvittämään sitä spinnua.

2) Vähintään 90 % ajasta sun katse on keulastaagissa (langat ja vesi veneen edessä, avotuulilla myös vindeksi ja spinnun liikki hyväksytään). VAIKKA MITÄ TAPAHTUISI. Lähitilanteissa (kolarivaara) voi joustaa, mutta vain sen verran kuin on välttämätöntä. Katse saa irrota keulastaagista korkeintaan 2 sekunniksi kerrallaan. (Kärpäslätkä tarkkana tässä.) Jos sun nyt välttämättä tarvii tietää jotain, niin kysyt ja muut katsoo ja kertoo.

Petrin hommat on itse asiassa siis helpot. Ainoa vaikea asia on luottaa miehistöön. Tässä hommassa on erittäin tärkeä kommunikoida tämä uusi systeemi miehistön kanssa. Siellä pitää olla yksi "taktikko", joka vastaa navigoinnista ja radan ajamisesta oikein, ja sen kaverin pitää oikeasti ymmärtää, että nämä hommat on sen vastuulla. (Jos Petri ei kykene tätä vastuuta toiselle antamaan, sitten vaihdetaan Petri taktikoksi ja joku toinen pinnaan.) Tämän "taktikon" ei sitten tarvitse välittää taktiikasta yhtään mitään, kunhan osaa opastaa kipparin ajamaan radan oikein.

Jos Petri näitä ohjeita noudattaa, niin lupaan että tulokset paranee syyskaudella huomattavasti. Jos ei parane, (ohjeiden noudattamisesta huolimatta), niin lupaan tarjota kaljan pahoitteluksi turhasta vaivannäöstä.

Ville

edit:typo

[harald]

Erittäin hyvä perusohje Ville, kiitos! Jemmaan korvan taakse...

Lisäyksenä että trimmitkin pitäisi voida toistaa jollain tarkkuudella. Suosittelen että marssit esim riist..maritimiin ja ostat rullan mustaa tekstiiliteippiä. Revi siitä noin 5 cm pala, josta revit vielä pitkittäin kolmeksi kapeaksi kaistaleiksi paloja. Liimaa nämä palat sitloodan reunaan vinssin eteen, ensimmäinen viiva teippirullan verran vinssin etupuolelle, toinen taas teippirullan läpimitan verran eteen ja kolmas vielä sen etupuolelle. Trimmiväli kryssikulmilla on näitten äärimmäisten viivojen väli. Sen pitäisi kattaa melko hyvin kaikki kelit ja tarpeet, niin pitkään kun kryssitään.

Tämän jälkeen kryssille hyvässä keskituulessa ja skuuttipisteet samoissa paikoissa molemmilla puolilla, ja skuuttaatte (voin tulla neuvomaan) genoan niin, että se on melko lähellä spriidaria. Merkkaa skuutti sen vinssin kohdalle, tämä on maksimi trimmi. Venda ja sama homma toisen puolen skuuttiin.

Nyt on vieraankin trimmaajan helppo tehdä hommia kun vendassa vetää vain merkin kohdalleen ja kiipeää heti laidalle. Minuutin, parin päästä voi sitten hienosäätää, mutta silloin puhutaan säädöistä jotka ovat näitten em. viivojen puolikkaita. Eli skuutti liikkuu sen teippirullan läpimitan verran eteen/taakse. Jotain 2-3 cm oletan. Jos teillä on knaapeja skuuteja varten, korvatkaa rotilla. Knaapiin ei saa skuuttia kiinni/irti 2 cm tarkuudella. Ja kun trimmitarve ilmenee on tilanne jo ohi kun knaapista on irroitettu skuutti.

Ellei teillä genoassa ole kiinteää skuuttia, hankkikaa sellainen. On nimittäin aika arvokasta että trimmejä voidaan toistaa paitsi vendalta toiselle myös illasta toiseen, viikkoista nyt puhumattakaan.

Ison skuuttia ei tarvitse sen jälkeen merkata. Se kiristetään yläliehun ja etuliikin pakkaamisen mukaan ja tämä on helppo toistaa, eikä ole niin kriittistä kuin genoan trimmin toistettavuus.

Ville on erinomaisen oikeassa tuossa että pinnamiehen pitää hoitaa se pinna, eikä muuta. Keskittyä. Kun Ville sanoo että 2 sekuntia saa katse harhailla, niin se kaksi sekuntia tuntuu omasta mielestäni kovin pitkältä ajalta. Sekunnin pitäisi riittää vilkaisemaan jos on pakko.

[Petri]

Heti kun punaiselle kepillä kryssi alkoi jäimme seisomaan, kuten Ville totesi, en vain osaa purjehtia

Minä en kyllä ole moista todennut.

No siis näinhän asian voi tulkita, koska jos vika ei ole rikitrimmissä, kölissä tms. niin silloinhan vika voi olla vain pinnan päässä.
Ja tätähän mä olen itsekin yrittänyt sanoa, ei siinä mitään mitä en itse tietäisi.

- Kommunikaatio-ongelmia paikoissa, missä ei pitäisi olla tarvetta minkään moiselle kommunikaatiolle. Eli P kipparoi niin kuin miehistössä olisi lauma armeijan aloikkaita, joille pitää käskyttää joka h.lvetin asia vaihe vaiheelta.

Ei tätä ole kyllä tarvinnut enää tehdä vähään aikaan, paitsi esim. FE-sprintissä jossa keulassa oli gasti joka oli toista kertaa elämässään kisassa ja ensimmäistä kertaa ratakisassa.

- Kun suuruusluokka on pielessä, P etsii vikaa hienosäädöstä. (MIKÄÄN trimmi ei selitä, jos nousukulma on 10 astetta pielessä. 10 astetta pielessä oleva nousukulma tarkoittaa, että kippari ajaa minne sattuu.)

No siis lankojen mukaan sitä kuitenkin yritän ajaa (silloin jos ne lentävät eivätkä ole liimaantuneina purjeisiin) ja miehistökin jo osaa huudella milloin purje pakkaa tms.
Lisäksi pitää huomioida että tämän kevään kisat ovat olleet poikkeuksellisen hankalia, joko keli on ollut kova tai heikko, molemmat joissa kokemuksen (ja läskin) puute vaikuttaa merkittävästi ajosuoritukseen.

1) Rikitrimmi (turhaa, mutta pannaan kuntoon vain ettei asia häiritse keskittymistäsi). Hankit, lainaat tai varastat minkä tahansa vanttimittarin, marssit Haraldin veneelle ja mittaat vanttien kireyden. Förstaagi on määräävä, ylä ja alavantit viitteelliset. Sitten vedät oman förstaagin samoihin ja mittaat työntömitalla ruuvien välin, että voit toistaa saman trimmin milloin vaan. Tämän jälkeen kosket niihin vanttiruuveihin kerran keväällä ja kerran syksyllä. (Mene heti, koska nyt Haraldilla on vantit sopivassa perustrimmissä, jos meet jonkun kevyen kelin jälkeen joudut keskustelemaan asiasta Haraldin kanssa ja homma menee aivan liian monimutkaiseksi.)

Ei taida toimia kun Charlottassa on pidennetty etustaagi ja toisaalta ihan erilainen isopurje kuin meillä ainakin mun tietääkseni rikitrimmi riippuu paljolti siitä millainen iso on (ts. pari vuotta vanha aramid-iso vs. 9 vuotta vanha vaakaleikattu dacron neljällä läpilatalla), tämän kauden pohjalta on aika selvä että Charlottamainen rake ei vain toimi meillä ja pitää toivoa että ehtisi vähän säätämään rikiä ennen seuraavaa kisaa. Työntömittamitat olivat jo tallessa viime kaudelta, mutta vanttiruuvien vaihtuessa niillä joutui heittämään vesilintua.

2) Genoan/fokan skuuttipiste (tämäkin on turhaa, mutta tehdään vain sen takia, että saadaan tämäkin selitys poissuljettua). Samalla kun olet siellä Haraldin veneellä, mittaat jostain kiintopisteestä skuuttipisteen paikan. Lisäksi lasket montako tyhjää reikää näkyy vaunun etu/takapuolella ja mittaat reikävälin.

Kai taas kerran vähän purjekohtaista? Skuuttikulma nyt alkaa jo suurinpiirtein löytymään itsekin ja vertailun hakeminen muista FE:istä on vaikeaa kun mennään niin paljon hitaampaa että on vaikea arvioida mennäänkö enää vain vähän hitaampaa ja alemmas. Mutta perstuntuman perusteella kyllä viime keskiviikkona skuuttipiste oli liian takana ja se latisti liikaa meidän muutenkin aika latteaa genuaa..no, ykkösgenua nyt oli jokatapauksessa väärä ratkaisu, mutta se nyt menee omaan piikkiin.

Stuuran skuuttaja varustetaan kärpäslätkällä, jolla se huitaisee sua poskelle joka kerta, kun suusta pääsee jotain muuta. Huomaa, että tuossa ei ole varauduttu esim. spinnun menemiseen rintsikoille. Eikä ole tarkoituskaan. Kyllä se miehistö jotain tajuaa itsekin, ilman että kipparin tarvitsee käskeä selvittämään sitä spinnua.

Paitsi että FE:ssä kylläkin pinnamies ajaa isoa. Jos mun pitäisi ottaa yksi tyyppi laidalta pois isoa ajamaan niin me oltaisiin länällään jatkuvasti, mutta aika ja kalja poistanevat tämän ongelman hiljalleen.

Jos Petri näitä ohjeita noudattaa, niin lupaan että tulokset paranee syyskaudella huomattavasti. Jos ei parane, (ohjeiden noudattamisesta huolimatta), niin lupaan tarjota kaljan pahoitteluksi turhasta vaivannäöstä.

Ville

Voin luvata ettei tule onnistumaan, kun puolet miehistöstä lähtee inttiin ja syksyllä pitäisi ehkä alkaa ajamaan sisään uusia 14-16v gasteja

Koska mun mielestä on sinänsä vähän turha alkaa syyttelemään gasteja kokemuksen puutteesta tai syyllistää gasteja tilanteista joihin on jouduttu mun omien mokien takia, niin pitää nyt Ville muistaa että meidän miehistöstä kukaan ei ole (minua lukuunottamatta) ollut purjehtinut yhtään ennen vuotta 2006 ja ensimmäiset kisat taisivat tulla 2007 aikana, täysi-ikäisyydestä puhumattakaan. Eihän tämä nyt mikään selitys ole, mutta ihan kuin 7-vuotiaille sudareille saa ihan oikeasti opettaa kädestä pitäen mikä on vasen käsi ja mikä oikea, niin ei nuo 17-vuotiaat ole yhtään sen välkympiä välillä styyran, paaran, vendan tai jiipin (ihankuin itsekään noita holdaisi aina) suhteen mikä vähän rajoittaa luottoa taktikkokykyihin

Mutta kiitokset kuitenkin rakentavasta viestistä, josta varmasti on hyötyä monelle muullekin tuskailevalle kipparille.

[Petri]

Lisäyksenä että trimmitkin pitäisi voida toistaa jollain tarkkuudella. Suosittelen että marssit esim riist..maritimiin ja ostat rullan mustaa tekstiiliteippiä. Revi siitä noin 5 cm pala, josta revit vielä pitkittäin kolmeksi kapeaksi kaistaleiksi paloja.

Nämä ovat kaikki tuttua kauraa, mutta mun mielestä taas opetusmielessä ihan typerät, ei trimmiä säätävä kaveri opi mitään jos se vain vetää skuutin merkkiin ja menee laidalle. Jos skuutissa ei ole merkkiä joutuu trimmaava gasti kuitenkin myös katsomaan purjetta ja oppimaan miten purje käyttäytyy jos skuutti on ylikireä/liian löysä. Teippimerkit toki on jo olemassa, kuten myös fallimerkit (jotka tosin pitää laittaa uudestaan kun fokan falli katkesi prkl...) mutta niin kauan kuin venettä käyttävät muutkin ihmiset, skuuttien laittaminen kiinni purjeeseen ei tule toimimaan (nm. viime purjehduksella kaverit saivat päähän skuutata genuaa spinnuskuuteilla, kun ne ilmeisesti olivat näppärästi siinä laidalla valmiiksi).

Tämän jälkeen kryssille hyvässä keskituulessa ja skuuttipisteet samoissa paikoissa molemmilla puolilla, ja skuuttaatte (voin tulla neuvomaan) genoan niin, että se on melko lähellä spriidaria. Merkkaa skuutti sen vinssin kohdalle, tämä on maksimi trimmi. Venda ja sama homma toisen puolen skuuttiin.

Myös kaikki tämä on jo tehty, mutta ilman vertailua muihin veneisiin ei me pystytty näkemään että skuuttipiste X oli huonompi kuin skuuttipiste Y, etenkin siis silloin kun latistettiin purjetta liikaa jolloin purje sinänsä näyttää hyvältä vaikka se ei olekaan optimitrimmissä.

[KaleviHarkonen]

Paitsi että FE:ssä kylläkin pinnamies ajaa isoa. Jos mun pitäisi ottaa yksi tyyppi laidalta pois isoa ajamaan niin me oltaisiin länällään jatkuvasti, mutta aika ja kalja poistanevat tämän ongelman hiljalleen.

Jotenkin minusta tuntuu että tuota miehistön painon vaikutusta liioitellaan, jos vene painaa 2500 kg ja ukko 75 kg, ei yhden ukon sijoittumisella kovin suurta vaikutusta voi olla. Tai ainakaan minä en ole sitä huomannut. Toki niin, että 4 x 100 kg mielummin tuulen ylä- kuin alapuolelle.

[harald]

Meidän veneessä ero on 0,2 kn kryssivauhtia sillä, että kaveri on sitloodassa tai laidalla. Onko ero iso vai ei, jätän lukijan päätettäväksi.

Ehkä ne meidän mittarit tuulikulmineen jne auttavat havannoimaan eroa. Kun kaveri menee leehen hereillä oleva pinnamies korjaa nopeuden takaisin laskemalla asteen pari alaspäin. Tätä ei ehkä huomaa ilman mittareita, paitsi ehkä tasalaatuisessa fleetissä naapuriveneestä?

[harald]

Nämä ovat kaikki tuttua kauraa, mutta mun mielestä taas opetusmielessä ihan typerät, ei trimmiä säätävä kaveri opi mitään jos se vain vetää skuutin merkkiin ja menee laidalle. Jos skuutissa ei ole merkkiä joutuu trimmaava gasti kuitenkin myös katsomaan purjetta ja oppimaan miten purje käyttäytyy jos skuutti on ylikireä/liian löysä.

En ole nyt varma että haluatko perusteluita, vai intätkö periaatteesta vain vastaan?

Olet toki oikeassa siinä, että trimmaajan tulee oppia purjeen muodot ja tulkkina pinnamiehen kuvatun tuntuman ja tehtävien säätöjen välillä. Tämä on vain myöhäistä tehdä kilpailutilanteessa. Tämä on yksi syy miksi pitää ajaa "kisakryssiä" vähän aikaa ennen kilpailun alkua, tämä siitä syystä että pinnamies+trimmaaja voivat rauhassa päästä yhteisymmärrykseen siitä että mitkä on päivän asetukset.

Jos kisassa pitää jokaisen vendan jälkeen kaivaa esiin Marchain kirja, ja aloittaa akateeminen debatti purjeitten säätöjen hienoista yksityiskohdista ollaan väärillä jäljillä. Kisassa pitää jo tietää mitkä ovat ne säädöt jotka toimivat, ja käyttää niitä toistuvasti. Tässä askelmerkkien käyttäminen vapauttaa keskittymään muuhun, oleelliseen.

Eli ennen starttia sovitaan trimmaajan kanssa että tässä kelissä kakkosvaihde on se perusvaihde. Päätetään myös että tarvitaanko ko. kelissä erillistä kiihdytysasentoa, ja paljonko tämä trimmi on kryssitrimmistä vajaa.

Jos on kuoppia radalla, me yleensä päätämme että etummaiseen merkkiin skuutti vendan jälkeen, kaveri ylös laidalle odottamaan minuutiksi tai puoleksi, jonka jälkeen voi käydä alhaalla ottamassa keskimmäiselle viivalle trimmi. Muuten homma suoriutuu niin, että trimmaaja vetää genoan trimmiin, ja ajan uran alareunaa kiihdyttäen (tellarit suorina tai leen puoli hiukan irtoamassa).

Em. trimmikohtien lisäksi pitää harjoitella erilaisissa keleissä sitä, että kun pinnamies pyytää kireämpää/vähemmän painetta niin paljonko se tarkoittaa genoan skuutin kiristämistä. Onko se 3 cm vai 6 cm.

Ja on muuten niin, että 2 cm kireyden eroa en edes itse välttämättä huomaa katsomalla purjetta, vaan se välittyy minuun muitten aistien perusteella. En välttämättä edes tiedä tai osaa tiedostaa että mitkä kaikki nämä aistit ovat, mutta käden tunto pinnaan on ehkä se oleellisin.

Myös kaikki tämä on jo tehty, mutta ilman vertailua muihin veneisiin ei me pystytty näkemään että skuuttipiste X oli huonompi kuin skuuttipiste Y, etenkin siis silloin kun latistettiin purjetta liikaa jolloin purje sinänsä näyttää hyvältä vaikka se ei olekaan optimitrimmissä.

Tuo latistus tapahtuu suurimmalta osilta skuutin kireydellä. Jos teillä olisi merkit, ja katsoisitte niitä olisi ainakin jotain vertailukohtaa keskustelulle veneessä "onko kireä" ja "kuinka kireä". Pinnamiehen/omistajan on paljon helpompi myös viestiä keulapurjeen kireydestä kun 0,5s vilkaisu skuutin merkkiin leessä kertoo onko purje 1, 2 vai kolmosvaihteella. Jos pinnamiehen pitää kisassa tulla leehen katsomaan purjetta jotta keskustelu purjeenmuodoista voidaan käydä trimmaajan kanssa, ollaan taas antamassa tasoitusta muihin nähden.

Koko heloituksen parantaminen, ja merkkien tekeminen tähtää aistien vapauttamiseen kisaamiseen. Sama koskee harjoittelua, riittävästi harjoittelemalla voidaan suorittaa manöövereitä samalla seuraten muita ja vastata taktisesti niihin. Jos harjoittelematta ajetaan taktisesti muita vastaan manööverin aikana on soppa valmiina. Silloin sekä manööveri että taktiikka epäonnistuu.

Skuutipiste on meillä vakiopaikalla 9 tyhjää reikää (pitää tarkistuslaskea), josta ehkä säädetään reikä eteen aivan keveissä ja joskus ehkä reikä taakse jos on oikein kovaa keliä. Mutten kuten Ville tuossa sanoi niin nämä ovat toissijaisia yksityiskohtia, oleellista on ajaminen ja skuutti. Muut asiat ovat aivan toissijaisia näihin kahteen nähden.

Kannattaa 95%:sesti käyttää sitä yhtä skuuttipistettä, joka on geometrisesti oikea. Säädöt skuutilla. Koittakaa vaikka valokuvasta tai mittanauhalla löytää se geometrisesti oikea piste, ja merkatkaa se teipinpalalla kanteen. Tästä ei pidä mennä säätämään kuin max 5 cm eteen tai taakse erikoistilanteissa.

FEne on muuten siitä hyvä vene, että omistajalla on erinomainen mahdollisuus harjoitella tuota ajamista jos käyttää venettä myös matkapurjehdukseen. Kolmen-neljän viikon päivittäinen ajamisharjoittelu heinäkuussa sokkeloisella saaristomeren kivikkoisella tst-radalla kasvattaa kummasti.

Vaikka kirjoitinkin aikaisemman tekstin "sinä"-muodossa, se oli kyllä tarkoitettu enemmän yleiseksi ohjeeksi kuin suora ehdotus Petrille. Ajatus virisi tuosta Villen erinomaisesta tekstistä, josta vielä kerran kiitos hänelle. Huomaa että ope on paikalla

Tämä on henkilökohtainen: Millä tavalla purjeessa kiinni oleva skuutti ei toimisi? Onko siinä tilanteessa enää mahdollista ottaa väärät skuutit? Ostat siis 8 mm skuuttia, riittävän pitkän pätkän, jonka keskiosan työnnät skuuttikulmasta läpi. Syntyneestä lenkistä vedät molemmat päät läpi, kiristät, ja jätät se noin loppuvuosiksi eteenpäin.

Myönnettäköön että kelit ovat hankalia, ja tuo teidän kaksinkertaisella taffetalla varustettu ykkönen ei todellakaan ole siitä helpoimmasta päästä luettavuudeltaan. Tellaritkin lentävät koko ajan, vaikka ajokulma heittäisi 10°:akin. Katsotaan saanko lainattua teille toista ykköstä ne oivallat ehkä mistä on kyse.

Villen ehdotus varastaa meidän rikin kireys on todella hyvä. Rake ei vaikuta ollenkaan. Perusohje: ylävantit todella tiukille ja alavantit aika löysät on varmaan se oikea perustrimmi teille, jonka jälkeen ei tarvitse säätää rikiä kelin mukaan.

Tuosta ison ajamisesta niin käytännössä Charlottassa emme varsinaisesti "aja" sitä kryssillä. Mitä nyt levangin avulla hienosäädän pinnatuntumaa hiukan (teillä on vissiin köysilevanki jo?). Säästynyt aika kannattaa käyttää genoan etuliikin ja tellareitten tuijottamiseen.

Anna lisää vastuuta kavereille, kerro heille vain että ennen kisaa että saavat hoitaa hommat itse. Kerro vain jos jokin unohtuu/ei näytä valmiilta. Kyllä ne 17-vuotiaat oppivat myös, jos niille antaa tilaa tehdä ne mokat ihan itse, ja kisan jälkeen kertoo ne niille rakentavasti / harjoittelee uudestaan asiat jotka eivät toimi. Kaikki spinnun valmistelut, puomin nostot, spinnun nostot pitäisi mennä kansimiehistöllä itsenäisesti, korkeintaan pianisti kysyy että päästäänkö merkille, ja voidaanko (taktisesti mahdollista) nostaa jo puomi ylös. Ylämerkillä pianisti riuhtoo spinnun ylös itsenäisesti, pinnamies voi hoputtaa sen alkavan aikaisemmin mikäli merkki on matala, ja vaara spinnun osumisesta merkkiin ei ole.

edit: tulipa hoonoa soomea taas..

[KaleviHarkonen]

Meidän veneessä ero on 0,2 kn kryssivauhtia sillä, että kaveri on sitloodassa tai laidalla. Onko ero iso vai ei, jätän lukijan päätettäväksi.

Sanoisin että yllättävän iso.

Meidän kokemukset on pääosin Espoonlahdelta. Tuuli on epävakaa ja useimmiten (ei sentään aina) ajetaan suoraan seuraavaa merkkiä kohti. Kaverista on enemmän hyötyä siltoorassa purjeita säätämässä kuin laidalla matkustamassa. Niitä purjeita nimittäin saa säätää ihan koko ajan.

Näin siis meillä. 'Merellä' asiat on varmaan toisin.

[harald]

Niin siis se ero tulee keski- ja kovemmantuulen kryssillä. Strekki-legit erikseen, silloinkin pitää tosin purjeita säätää luuvartista.. Se, että istuu sivukannella ei todellakaan tarkoita matkustamista, sen skuutin voi (ja pitää) otta mukaansa tuonne sivukannelle. Ratakisoihin kannattaa virittää sekä ylägaija että spinnufalli styyran puolelle kattoa, jotta pianisti voi laidalla istuen nostaa puomin, ja vetää spinnufallin menemättä leen puolelle. Tämä on tärkeämpää mitä kovempaa tuulee, joissain tilanteissa saattaa jopa olla niin että ylämerkillä ei voi kääntyä alaspäin jos kaveri on leessä!

Epävakaassa tuulessa kannattaa myös sitten siirtyä aktiivisesti sisääpäin jotta vene ei kallistu luuvartin puolelle reiissä. Malttakaa kuitenkin, katsokaa lokia. Nopeus voi olla huima, ja tuntuma aivan outo kun vene kulkee pystyssä. Kaikki aistit sanovat että sisään, mutta nopeus on erinomainen. Silloin ei pidä siirtyä sisään vaan pinnamiehen pitää ajaa tosi tarkasti nopeuden mukaan.

[Petri]

En ole nyt varma että haluatko perusteluita, vai intätkö periaatteesta vain vastaan?

Eikun tuo oli siis ihan toteamuksena, että jos ja kun olisi tarkoituksenmukaista että useampi kuin 1 tyyppi osaa trimmata, niin teippimerkit eivät erityisesti nopeuta oppimisprosessia (etenkin kun nyt keväällä aikatauluongelmien ja paskojen kelien takia porukoilla ei ole ollut intoa lähteä treenaamaan).

Ratakisassa teippimerkit ovat jo käytössä, mutta eivät nekään toimi täydellisesti kun jengi ei aina huomaa että kiinnitettäessä skuuttia rapulukkoon köysi luistaa tms.

Tuo latistus tapahtuu suurimmalta osilta skuutin kireydellä. Jos teillä olisi merkit, ja katsoisitte niitä olisi ainakin jotain vertailukohtaa keskustelulle veneessä "onko kireä" ja "kuinka kireä". Pinnamiehen/omistajan on paljon helpompi myös viestiä keulapurjeen kireydestä kun 0,5s vilkaisu skuutin merkkiin leessä kertoo onko purje 1, 2 vai kolmosvaihteella.

Siis tuohan pitää paikkaansa vain jos merkki on oikeassa paikassa, mutta ongelma kun on siinä että ei me osata sanoa milloin näin on. Juuri niin kävi (kai) keskiviikkona, purje näytti ihan hyvältä mutta se ei ollut sitä ja vasta sitten kryssillä havaittiin että kun muut veneet menevät niin paljon kovempaa, jotain on oltava vialla.

Tämä on henkilökohtainen: Millä tavalla purjeessa kiinni oleva skuutti ei toimisi? Onko siinä tilanteessa enää mahdollista ottaa väärät skuutit? Ostat siis 8 mm skuuttia, riittävän pitkän pätkän, jonka keskiosan työnnät skuuttikulmasta läpi. Syntyneestä lenkistä vedät molemmat päät läpi, kiristät, ja jätät se noin loppuvuosiksi eteenpäin.

Joku ottaa skuutin irti ennemmin tai myöhemmin ja kun meillä on jo kahdet skuutit veneessä on aika turhaa tuhlata rahaa uuteen skuuttiin. Sen takia ollaankin päätetty laittaa solmumerkit skuutteihin, että ainakin solmut tulisivat aina samalla lailla. Tosin märkä keli joka kerta kun ollaan oltu veneellä on estänyt tämän suunnitelman toteuttamista.

Villen ehdotus varastaa meidän rikin kireys on todella hyvä. Rake ei vaikuta ollenkaan. Perusohje: ylävantit todella tiukille ja alavantit aika löysät on varmaan se oikea perustrimmi teille, jonka jälkeen ei tarvitse säätää rikiä kelin mukaan.

Ne ovat nyt jo tuossa säädössä, mutta se ei toimi. Kiristäminen ei enää ole sinänsä mahdollista, kun tulee vanttiruuveissa keskipala vastaan. Toki etustaagia kiristämällä saisi rikiä vielä tiukemmaksi ja samalla rakea pois, mikä varmaan jokatapauksessa pitää tehdä.

Anna lisää vastuuta kavereille, kerro heille vain että ennen kisaa että saavat hoitaa hommat itse. Kerro vain jos jokin unohtuu/ei näytä valmiilta. Kyllä ne 17-vuotiaat oppivat myös, jos niille antaa tilaa tehdä ne mokat ihan itse, ja kisan jälkeen kertoo ne niille rakentavasti / harjoittelee uudestaan asiat jotka eivät toimi. Kaikki spinnun valmistelut, puomin nostot, spinnun nostot pitäisi mennä kansimiehistöllä itsenäisesti, korkeintaan pianisti kysyy että päästäänkö merkille, ja voidaanko (taktisesti mahdollista) nostaa jo puomi ylös. Ylämerkillä pianisti riuhtoo spinnun ylös itsenäisesti, pinnamies voi hoputtaa sen alkavan aikaisemmin mikäli merkki on matala, ja vaara spinnun osumisesta merkkiin ei ole.

Siis näinhän on jo tapahtunut, mutta tie on pitkä, eikä meillä enää manööveritasolla tulekaan juuri ongelmia. Ja kuten nyt toki sikäli WHC-tuloksista voi päätellä, tasoituskisassa ei enää sinänsä hommat mene ihan käsille, mutta toisaalta ei me kyllä sitten taas pärjätä yhdellekään FE:lle venevauhdissa muuta kuin lenssillä (joka nyt johtuu siitä että lenssi on niin paljon helpompaa kuin kryssi tai kaikki muut tuulikulmat ylipäätänsä).

[Guest]

Meidän veneessä ero on 0,2 kn kryssivauhtia sillä, että kaveri on sitloodassa tai laidalla.

Onko eroa tosiaan oikeasti noin paljon? Kyllä se mullakin vene "pysähtyy", kun joku häärää leessä, mutta toisaalta yksin tai kaksin purjehtiessa kuitenkin pääsee niin lähelle samoja vauhteja kuin neljällä, että en voi väittää havaitsevani vauhtieroa. Taitaa suuri osa mennä sen piikkiin, että keskittyminen häiriintyy ja trimmit eivät ole optimoitu ko. tilanteelle.

Joakim