Hei, tuloksia alkaa nyt tippua pikkuhiljaa, yritys-LYS tuli äsken!
http://www.koivusaarenpursiseura.fi/kil ... /index.php
Helsinki-Tallinna liveseurantaa
Jokaiselle veneelle löytyy "oskillointikohta", jolla aaltovastus on selkeästi suurempi kuin veneellä joka ei oskilloi. Tämä kohta riippuu veneen "ominaistaajuudesta" ja aallokon perioidista. "Ominaistaajuus" taas riippuu veneen koosta, painosta ja painojakaumasta. Näistä mulla on kotona pari julkaisua, mutta ei taida netistä löytyä.harald wrote:En tiennyt, mutta kryssivenehän se taitaa olla. OW:n pitkän pätkän jälkeen
minulla on teoria että 8-12m/s tuulten aallot sopivat pienemmille veneille,
kun jo 32 jalkainen ja sitä isompa alkaa olla sen verran pitkä että se menee
aalloista läpi eikä kauniisti ylös ja alas. Itämeren aallot taitavat olla siitä
lyhyemmästä päästä.
Aallokon korkeus, pituus ja periodi ovat täysin sidottuja toisiinsa. Jos tietää aallokon korkeuden tietää myös sen pituuden ja periodin. Itämerellä aallot eivät siis ole sen lyhyempiä kuin muuallakaan, jos korkeus on sama. Korkeus taas sitten riippuu tuulen voimakkuudesta, kestoajasta ja vapaasta pituudesta: http://www.seakayak.ws/kayak/kayak.nsf/ ... NT0000C07A
Lisäksi matalikot muuttavat aaltoja...
Kokonaisuus on siis aika monimutkainen ja aallokko aina erilaista riippuen paikasta, tuulensuunnasta ja tuulihistoriasta.
FE näytti olevan toiseksiviimeisenä. Pitäisiköhän LYS-lukua laskea, kun ei kuljekaan kovalla kryssillä;)
Joakim
- harald
- Hallitus
- Posts: 11313
- Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
- Location: Sibbo
- Vene: Charlotta
- Contact:
Juu ei tuo meidän LYS-luku ole ollenkaan oikein. Kryssikisassa pitäisi riittää jo
pelkkä ilmoittautuminen voittoon
Aallokkoon vaikuttaa, kuten sanot, fetch eli vapaasta pituudesta, joka itämerellä
on aina suhteellisen lyhyt. Itämerellä on myös aika vaihtelevat tuulet, sellaiset
10m/s tuulet tulevat aika nopeasti ja laantuvat niinikään nopeasti, joka
ymmärtääkseni osaltaan myös jyrkentää aallokkoa. Sama koskee suomenlahden
vaihteleva syvyys, ja myös suomenlahden kiertävä perusvirtaus omalta osaltaan
vielä lisää aallokon jyrkkyyttä.
Perusaalto on varmaan samankorkeuksinen kaikkialla maapallolla, mutta
suomenlahdella on aika paljon muuttujia jotka kaikki jyrkentävät sitä.
Se, onko suomenlahden tyypillinen aaltokoko sitten lähellä 27, 30 tai 33-jalkaisen
oskillointikohtaa, jää minulta teorian puutteen takia pimentoon. Minulla on vain
sellainen mutu että sekafleetissä aallon koko sekä etenkin jyrkkyys vaikuttaa
hyvinkin paljon suorituskykyyn.
pelkkä ilmoittautuminen voittoon

Aallokkoon vaikuttaa, kuten sanot, fetch eli vapaasta pituudesta, joka itämerellä
on aina suhteellisen lyhyt. Itämerellä on myös aika vaihtelevat tuulet, sellaiset
10m/s tuulet tulevat aika nopeasti ja laantuvat niinikään nopeasti, joka
ymmärtääkseni osaltaan myös jyrkentää aallokkoa. Sama koskee suomenlahden
vaihteleva syvyys, ja myös suomenlahden kiertävä perusvirtaus omalta osaltaan
vielä lisää aallokon jyrkkyyttä.
Perusaalto on varmaan samankorkeuksinen kaikkialla maapallolla, mutta
suomenlahdella on aika paljon muuttujia jotka kaikki jyrkentävät sitä.
Se, onko suomenlahden tyypillinen aaltokoko sitten lähellä 27, 30 tai 33-jalkaisen
oskillointikohtaa, jää minulta teorian puutteen takia pimentoon. Minulla on vain
sellainen mutu että sekafleetissä aallon koko sekä etenkin jyrkkyys vaikuttaa
hyvinkin paljon suorituskykyyn.
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020
Yksi Fe tuli meitä vastaan melkein heti startin jälkeen, olivatkohan he unohtaneeet jotain tärkeätä joka piti vielä noutaa rannalta?Anonymous wrote:
FE näytti olevan toiseksiviimeisenä. Pitäisiköhän LYS-lukua laskea, kun ei kuljekaan kovalla kryssillä;)
Joakim
Ville,
s/y piiska | platu 25 | FIN-133
s/y piiska | platu 25 | FIN-133