Olemme varmasti jo huomanneet, että joskus erinäiset paikat veneessä ovat hieman jumissa. Tällöin on otettava hieman kovempia otteita käyttöön.
Seuraavassa muutama esimerkki:
ST fokan levanki: Annelin st fokan levanki sanoi työsopimuksen irti FE-regatassa viime kauden päätteessä. Annoin vanhan tyngän oööa talven yli veneessä ja kevään tullessä yrittelin sitä irti. Olipa tiukassa. En löytänyt sopivaa meisseliä, joka ei olisi pyörähtänyt. Kokeilimpa jopa akkuporakoeeseen kytkettyä ruuvimeisseli kärkeä, jos kahdella kädellä painaen saisi nuo kolme pahuksen ruuvia auki. No hits. Hmm... Iskuruuvimeisseli ja iso vasara. No jo alkoi ruuvit uskoa irroittajansa tahtoa.
Peräsimen laakeripuslat: saattavat joskus olla tosi tiukassa. Ei lähde irti sitten millään kutkuttelu yrityksellä. Itse ratkaisin asian lyömällä teräsputkella vannasputken läpi puslaa hartiavoimin, ennen kuin suostui irtoamaan

Spinnupuomin päätehela: Annelin spinnupuomin päissä on ollut erilaiset päätehelat. Vanha alkuperäinen hela oli saanut kipeää ja ei suostunut oikein toimimaan, vaan jumittui vähän väliä manöövereissä (toisen pään samoin rikki ollut hela oli aiemmin vaihdettu uuteen). Tästä syystä on keula gastilla ollut usein pihdit työvälineenään.
Päätin tehdä lopun tästä pihtisynnytyksestä spinnun kanssa touhutessa ja ostin uudet helat molempiin päihin (nyt siis samanlaiset molemmissa päissä, jee...). Ei kun irrottammaan vanhoja heloja. Aiemmin vaihdettu taipui yhteistyökelpoisesksi vaivatta. Niitit aukia ja hela pois. Se alkuperäinen hela sitten olikin aika vaiva saada pois


Päätimme ryhtyä häijyksi. Koska hela oli jo rikki, eikä sitä voisi korjata, niin vannesahalla sahasimme helan putken pään kohdalta poikki. Putkeen jäi sisään sellainen tynkä pusla vanhasta helasta. Vasarointi, poraaminen, viilaaminen ja sahaaminen ei rinkulaa irroittanut. Sitten välähti, kuin homma hoituisi. Työnsimme putken manuaalisorvin karan läpi ja reikäterällä sorvasimme putken pään sopivaan mittaan uudelle helalle
