Osoitteessa http://www.ybw.com/pbo/pdfs/radar_reflectors.pdf on alle kuukauden vanha raportti tutkaheijastimista. Mikään heijastin ei saa varauksettomia kehuja. Putkimallisista sanotaan seuraavaa:
- The 4" tube reflector is not considered suitable due to its poor
performance. It is also recommended that the 2" tube reflector is not suitable since the performance of this target will be even lower.
- It is recommended that poorly performing radar reflectors are not fitted as it is possible that the user could be lulled into a false sense of security believing that their chances of detection has been enhanced.
Pienet putkiheijastimet voi siis heittää romukoppaan tai jättää kauppaan.
Jukka
Tutkaheijastin
Kokeile Plaanaassa tai AMP:n palstalla myymistä, ei tieto ole voinut kovin laajalti levitä vielä sinne astielmo wrote:Olisikohan kukaan kiinnostunut käyttämättömastä tutkaheijastimesta?
Ja hauskintahan on se, että nuo 5 sentin aka. 2 tuuman heijastinputket ovat sellaisia, joita nykyään löytyy yhden sataman pikaotannalla miltei jokaisesta takastaagista. Tosin tuossakaan ei oteta kantaa sitten "pelkkä masto"-tapaukseen, sen takia olenkin jo vihjannut asiasta hieman asiantuntevammille tahoille ja kohta ehkä nähdään jonkinlaisia laskelmia tutkapinnoista.
-
Guest
Tutkapoikkipinta
No, pitihän sitä kaivaa esiin Tutkatekniikka, Klemola & Lehto, kun Pete yllytti. Maston voi kai aproksimoida sylinteriksi, jonka tutkapoikkipinta on maksimissaan 2*pii*säde*pituus^2/aallonpituus. Eli jos maston halkaisija n vaikkapa 15 cm ja pituus 10 m, ja tutkan aallonpituus 0,032 m, niin tutkapoikkipinta olisi 1472 m^2. Tutkapoikkipinta tietysti pienenee kun masto kallistuu johonkin suuntaan.Petri wrote:takastaagista. Tosin tuossakaan ei oteta kantaa sitten "pelkkä masto"-tapaukseen, sen takia olenkin jo vihjannut asiasta hieman asiantuntevammille tahoille ja kohta ehkä nähdään jonkinlaisia laskelmia tutkapinnoista.
Tuollainen putkilon muotoinen tutkaheijastin näyttää koostuvan useasta kulmaheijastimesta, joiden tutkapoikkipinta on 8*pii*a^2*b^2/aallonpituus^2, jossa a on säde kulmasta ja b elementin korkeus. Eli tuollaisen pienen heijastimen yhden elementin t.poikkipinta on kokoonsa nähden huomattavasti suurempi kuin sylinterin. Jos elementti olisi maston kokoinen olisi sen tutkapoikkipinta n. 14 000 m^2, jos laskin oikein. Mutta tuollaisen pienen putken vain n. 20 m^2. Ja taas heijastus pienenee kallistuksessa. Todellisuudessa tosin ei homma näytä ihan noin toimivan, kuten linkeissä annetaan ymmärtää.
Noilla monikulmaisilla tutkaheijastimilla on se etu, että ne heijastavat säteen takaisin millä tulokulmalla vain, eli eivät ole alttiita kallistuksille. Ilmeisesti tuollaisella putkella yritetään saada aikaan samat edut pienemmällä tuulipinta-alalla, siinä kuitenkaan onnistumatta.
Tuolta näyttäisi löytyvän teoria-asioita jos jotakuta kiinnostaa enemmän: http://www.aerospaceweb.org/question/el ... 0168.shtml
-Jussi
Olgan hangaround
Disclaimer: laskut voi olla pielessä, enkä teoriastakaan mene takuuseen, on tuosta jo sen verran aikaa kun kyseisen kirjan viimeksi aukaisin.
Re: Tutkapoikkipinta
Toisaalta lisäksi normiveneessä on varmaan laskettava puominkin vaikutus, jonka pinta-ala ei pienene aivan yhtä paljon kallistuessa.Anonymous wrote:No, pitihän sitä kaivaa esiin Tutkatekniikka, Klemola & Lehto, kun Pete yllytti. Maston voi kai aproksimoida sylinteriksi, jonka tutkapoikkipinta on maksimissaan 2*pii*säde*pituus^2/aallonpituus. Eli jos maston halkaisija n vaikkapa 15 cm ja pituus 10 m, ja tutkan aallonpituus 0,032 m, niin tutkapoikkipinta olisi 1472 m^2. Tutkapoikkipinta tietysti pienenee kun masto kallistuu johonkin suuntaan.Petri wrote:takastaagista. Tosin tuossakaan ei oteta kantaa sitten "pelkkä masto"-tapaukseen, sen takia olenkin jo vihjannut asiasta hieman asiantuntevammille tahoille ja kohta ehkä nähdään jonkinlaisia laskelmia tutkapinnoista.
Tuollainen putkilon muotoinen tutkaheijastin näyttää koostuvan useasta kulmaheijastimesta, joiden tutkapoikkipinta on 8*pii*a^2*b^2/aallonpituus^2, jossa a on säde kulmasta ja b elementin korkeus. Eli tuollaisen pienen heijastimen yhden elementin t.poikkipinta on kokoonsa nähden huomattavasti suurempi kuin sylinterin. Jos elementti olisi maston kokoinen olisi sen tutkapoikkipinta n. 14 000 m^2, jos laskin oikein. Mutta tuollaisen pienen putken vain n. 20 m^2. Ja taas heijastus pienenee kallistuksessa. Todellisuudessa tosin ei homma näytä ihan noin toimivan, kuten linkeissä annetaan ymmärtää.
Mikäli nyt suhdeluku 1000:10 pitää edes jotenkin paikkansa, niin hieman tuntuu että ainakin putkiloheijastinten kohdalla markkinamies on hoitanut asiansa hyvin. Toisaalta mitenköhän sitten sellainen "hyvän muotoinen" heijastin, onko senkään pinta-ala merkittävästi isompi, tai siis että nostaako se olennaisesti kokonaistutkapinta-alaa (mitä siis tuo 20 neliön mötikän hinaaminen +1000 neliön olemassaolevaan pinta-alaan ei tee) eli on eduksi.
