Spinnun koosta

[harald]

Jännää muuten että joka paikassa (VENE-lehden testeissä ym) lukee että FE83:sen spinnun koko
on 46m² mutta sitten kun aletaan laskea niitten mittojen mukaan mitä on LYS-taulukossa
niin sen koko onkin 36m² eikä 46m²? Osaisiko joku kertoa mistä tuo johtuu?

Onko FE suunniteltu 46m² spinnulla mutta LYS-sääntö tai silloinen Scandicap on sitten tehnyt
sen että kannattaa ajaa pienemmällä?

Tuo FE kantaisi helposti isommankin kuin tuon LYS-spinnun. Me ei olla kertaakaan leikattu
tuuleen spinnulla. Vai onko tää sitä ettei me olla ajettu spinnulla vielä riittävän kovassa kelissä?

Niin, ja sen LYS spinnun mitathan on SL 8.10 ja SMW 5.04m. Jotta spinnu olisi sen 46m² niin
SL-mitan pitäisi olla lähempänä 9 metriä (?).

[Jari]

veikkaan painovirhettä. kun tarkastelee Kristiinan mittakirjaa ( http://www.avomeripurjehtijat.fi/ims/mi ... L-2980.txt ) on ISP luku (spinnufallin korkeus kannen reunasta) 8,30. on siis vaikea kuvitella, että lys-taulokon luvuista voisi huomattavasti poiketa ylöspäin

t. jari

[harald]

Siis metriveneitten spinnut on yleensä niin pitkiä että jos tuuli tyyntyy täysin niin spinnun
alahelma raahaa vettä keulan alla. WB'ssä oli joskus sanottu että spinnun keihästyminen on
reaalinen riski

Voisi se spinnu hyvin olla 9m vaikka mitta on vain 8.30. Liikithän ovat kaarella. Ja meillä lentää
alahelma helposti 3m vedenpinnan yläpuolella.

[Jari]

noilla metrisillä taidetaan ajaa pääasiassa radalla, joten 90asteen apparentiin ei niillä juuri ajella. plattiksella spinnu tietenkin lentää korkealla, mutta tiukkaan leikatessa voi ylikorkealla spinnulla tulla purjeenvaihto eteen "liian aikaisin" .


no, meidän veneessä (kuten luultavasti kaikissa fe83:ssa) spinnun puomi on mastolla lenkissä, eikä kiskossa. ainakin omasta mielestäni, tämä rajaa jo ylikorkean spinnun käyttömahdollisuuden käytännöstä teorian puolelle.

t. jari

[Ent. FE83 purjehtija]

Fe 83 suunniteltiin alunperin n 38m2 spinnulla, mutta Scandicap sääntö salli suuremman spinnun ilman, että kerroin nousi. Jos oli max. LP-mitalla varustettu Genoa 1, niin silloin saattoi spinnu olla n. 46 m2.
Spinnun SMW- mittaa kasvatettiin lähes metrillä, tämä luku muistista.
Tällainen spinnu oli hankala ajaa kovemmalla slöörillä. Lisäksi heikolla lenssillä ei "hartiat" jaksaneet kantaa.
Tällöin oli lähes pakkoa olla 2 spinnua.

[harald]

Kiitos paljon tästä asiantuntevasta vastauksesta. Olisi mielenkiintoista jos jaksaisit kertoa meille
klopeille mitä tuo scandicap oikeastaan oli. Se taisi olla IMS:in kaltainen sääntö jossa mitattiin
aika monta arvoa veneistä, vai kuinka?

[Ent. FE 83 purjehtija]

Scandicap sääntö tuli 70-luvun loppupuolella korvaamaan LYS-taulukon, koska jo silloin oli samaa keskustelua LYS-säännön epäoikeudenmukaisuudesta, niin kuin nyt on. Joten tanskalaiset/ruotsalaiset kehittivät mittasäännön, jossa mittattiin veneestä ja purjeista eräitä mittoja. Mittojen lukumäärä oli huomattavasti pienempi kuin IMS:ssä nykyään. Mittamies pystyi laskemaan tasoituskertoimen nopeasti taskulaskimella. Avomeriveneitä varten oli IOR-tasoitussääntö. Näitä IOR-säännön kummajaisia näkee tanäpäivänäkin 70-ja 80-luvun alun veneissä. Mm. perän epäjatkuvuuskohdat, jotta saatin laskennalinen vesilinja mahdolisimman lyhyeksi.
Mutta 80-luvun alussa tulivat ns. kevytuppomaiset veneet. esim. X-79. Albin Express, J 24 ja jne. FE83 oli rajatapaus. Nämä veneet olivat ylivoimaisia lähes kaikissa olosuhteissa perinteisiin 60- ja 70-luvun veneisiin. Jolloin Scandicappiin perustettiin ns. racer-luokka, jotta perinteisillä veneillä pärjättäisiin.
Scandicap sääntö oli todella yksinkertainen suunnittelijoille löytää säännön "porsaanreiät" ja mikä oli parempaa mainosta veneelle kuin menestyminen kilpailuissa. Joskus 80-luvun puolessa välissä siirryttiin LYS-kilpailuihin takaisin.
Purjehtijaliitto oli 70-luvun lopussa "tappamassa" LYSiä samalla tavalla kuin Avomeripurjehtjat ry on nyt tekemässä. Tosin korvaava mittasääntö on eri.
Tässä lyhyt historia mittasäännöistä. En ole mittamies, joten en tunne kaikki yksityiskohtia säännöistä.
Teillä on ollut alagaijan sijoituksesta myös keskustelua. Meillä oli ylimääräinen ploki maston edessä, joka taittoi sen varsinaisille taittoplokeille johon fallit tulevat. Alagaijan säätö pitäisi olla tuplattuna kummallakin puolella siten, että sitä pystyy säätämään luuvartista kovalla slöörillä. Sama koskee kikiä.

[harald]

Ahaa, tämä selittää jo paljon. Scandicapista jne siis. Kiitos siitä!

Tuosta alagaijasta niin tänään tiistiksessä me ei edes sitä käytetty ollenkaan. Huomattiin että
barberi hoitaa todellakin homman mainioisti myös ja tuleepahan yksi köysi vähemmän
säädettäväksi. Tänään oli paljon 3-4m/s tiukkaa spinnuajoa (jopa 70° AWA välillä).

Tuosta kikistä vielä niin jotkut tykkää ajaa sitä koko ajan ja me taas käytetään aika paljon
levankia. Muuta joo, tiukalla slöörillä ei välillä uskalla lähettää ketään säätämään kikkiä, se on
totta. Se päivä ei ole vielä tullut vastaan vain. Meillä on nyt nelinkertainen kiki jossa on
oma rapunsa, samanlainen kuin ison skuutissa käytetään. Tätä voisi käyttää suoraan
reelingiltä.

Välillä joutuu kuitenkin käyttämään vinssiä vielä sen nelinkertaisen välityksen päälle ja silloin
joutuu taas käyttämään jotain lukkoa, ja kun vielä fallilukkojen hinnat on mitä ovat niin ... joutuu
miettimään hartaasti tuota tuplakontrollien tekemistä.

Barbereitten vedosta oli tänään pitkä keskustelu kisan jälkeen. Palaan siihen vielä kunhan
saadaan kokeiltua. Ideana yhtenäinen naru perän kautta jotta voi luun puolelta kiristää
leen barberia ennen jiippiä. Viimeinen äijä sitten löysää leen barberia kun puomi on kohdallaan.
Jotain tuollaista. Mutta ideana että pinnamies voi vetäistä löysät pois siirtymättä minnekään
luun puolelta.

Ps Pasi, miten meni eilen?