Rungon maalaaminen

[harald]

Alkaa kyllästyttämään tuo tehoton kiillottaminen ja vahaus, joka kestää muutaman viikon ja sitten vene on taas keltainen, ruskea ja kaikkea siltä väliltä. Gelcoat on kuin sieni, ja imee vedestä kaiken lian sisäänsä.

Pitkää on kytenyt ajatus maalata runko valkoiseksi, mutta ruiskumaalauksen järjestäminen tai homman teettämisen hintalappu on epäilyttänyt. Nyt oli kuitenkin Praktiskt Båtägande lehdessä ilmoitus De Ijssel kaksikomponenttimaalista Double Coat jonka voi rullata. Ilmeisesti ainakin Najad, Arcona ja Hallberg-Rassy käyttävät tätä tuotetta.

Kertomusten mukaan valmis pinta muistuttaa uuden auton maalipinta, eli ei aivan täydellisen tasainen mutta melko lähellä. Kaksikomponenttimaalina tuo pinta lienee kuitenkin melko luja ja helppohoitoinen.

Tuossa oli vielä juttu ko. lehden jossain numerossa. Artikkelin voi ladata tuolta;

http://www.de-ijssel-coatings.se/sites/ ... lle%20.pdf

Ja itse tuotesivusto on tuolla:

http://www.de-ijssel-coatings.se/

Onko arvon raadilla kokemusta moisista? Onko kaksi-komponenttimaalilla maalattu pinta helppohoitoisempi kuin gelkkari?

Ainakin ex. Kotkalainen FE83:nen Kristiina on maalattu Awlgrip:in väreillä, mutta tämä lienee ruiskulla. Kuvasta saa ainakin peräpeilistä käsityksen siitä millainen pinta olisi;



Valkoinen lienee siltä osin turvallinen että virheet eivät siinä hirveästi näy.

[mihor]

Maalasin reilu viisi vuotta sitten Interluxin Brightside kaksikomponenttisella polyuretaanimaalilla Laser jollani pohjan.

http://www.yachtpaint.com/usa/diy/produ ... ction.aspx

Tämä Laser hankittiin puhtaasti mökkikäyttöön ja oli ostohetkellä aika huonossa kunnossa. Vene oli joskus ollut kaislikossa kivien seassa ja pohjassa oli pahoja hankaumia ja koloja, joten kunnostus aloitettiin tasohiomakoneella.

Kittaamisen jälkeen pintaan tuli sitten rullalla ja pensselillä maalattu 2-komponenttimaali. Lopputulos oli parhaimmillaan erinomainen, mutta kauttaaltaan hyvän pinnan tuottaminen on aika vaikeaa. Ensinnäkin pohjatyöt täytyy olla virheettömiä, koska nämä maalit ovat niin ohuita, etteivät peitä lainkaan pinnan virheitä. Samoin pintaan jäi helposti pensselin tasoitusraitoja. En tiedä olisiko pelkkä tela ollut lopulta parempi levitystapa. Päädyinkin lopulta hiomaan maalattua pintaa erittäin hienolla paperilla ja tämän jälkeen pintaa kiillotettiin vielä koneellisesti. Joka tapauksessa tässä ulkonäkö parani radikaalisti, kun lähtökohta oli niin huono. Voin kaivaa jossain vaiheessa projektista muutaman kuvan galleriaan.

-mikko

[mihor]

...ja tuo käyttämäni maali oli siis Perfection eikä Brightside (mikä on 1-komponenttimaali).

[FE-Sillanpää]

ruiskumaalauksen järjestäminen tai homman teettämisen hintalappu on epäilyttänyt

Minkälaista hintaa hommasta pyydetään noin suurin piirtein? Asia ei ole aivan ajankohtainen, joten en lähde tarjouspyyntöjä kyselemään vaikka kiinnostaakin. Jossain vaiheessa täytyy taas vedenpitävät maalitkin uusia, jos samalla teettäisi koko homman ja maalauttaisi kyljetkin... ei muuten, mutta kun FE on nyt ollut meillä 5 vuotta. Fiilis vain kasvaa, että se tulee olemaan vielä kymmenet vuodet eteenpäinkin joten miksei siihen sitten panostaisi hieman enemmänkin.

[mihor]

Tässä pari kuvaa Laserin maalamisesta telalla ja pensselillä:

Ennen:


Jälkeen:


Kymmenen metrin päästä tarkasteltuna tuo näyttää todella hyvältä, mutta lähempää katsoessa jälki ei tietenkään vastaa ammattilaisen ruiskuttamaan jälkeä.

En kyllä ole ihan varma ryhtyisinkö maalaamaan FEn kokoista kylkeä itse. Ei se varmaan mahdotonta olisi, mutta todella hyvä teltta pitäisi rakentaa suojaamaan pölyltä, tai sitten vene pitäisi saada halliin maalauksen ajaksi.

[harald]

10 vuoden jälkeen kyllästyttää edelleen tuo kylkien hinkkaaminen. Pyysin nyt tarjouksen www.mydreamboat.fi yritykseltä jos kyljet ja peräpeili teipattaisiin valkoisiksi. Katsotaan mitä sanovat.

Kiinnostaako sinuakin?

[harald]

Soitin perään kun ei kuulunut vastausta. Hinta-taso on suurinpiirtein 2500 € 27-jalkaiselle purkkarille. Perusmateriaali on "erittäin valkoinen", ja jos sävyjä haluaa (tai kuvia, raitoja mitä vain) niin tulostetaan joka tarkoittaa kahta kalvoa. Hinta-ero ~10% mutta silloin saa valita ihan vapaasti värinkin. Vähän halvempi vaihtoehto on jos puolet 150 cm leveydestä riittää, jolloin saadaan materiaalikustannukset alas. Pitää mitata kuinka korkea FE:n keulan varalaita on.

Näin sponttaanisti tuntuu maalaus vähän edullisemmalta tässä kokoluokassa.

[Cage]

Hae Bauhausista DC-fixiä. Marmorinen, puinen, sementtinen tai metallinhohtoinen FE oliskin hieno näky!

[harald]

Aika paljon saa tuolla hinnalla dc-fixiä juu.

[Joakim]

Varalaita on varsin tarkasti 1 m IMS-mittauksessa ollut 506 mm keulasta.

2500 lienee kuitenkin halpa verrattuna teetettyyn maalaukseen. Itse maalaten tulee tietysti paljon halvemmaksi. Kaunko teippaus kestää ja tuleeko itse maalaten itselle kelpaava pinta?

Kippari-lehdessä on hiljattain maalattu Jurmo Trimaran. Sattuu olemaan 11/2019, jossa kerrotaan kokemuksista. Kansi maalattiin mustaksi ja runko valkoiseksi. Maaleina Tikkurilan epoksipohjainen 2-komponenttinen Temacoat pohjamaalina ja pintamaalina polyesteripohjainen Temacoat. Kehuvat lopputulosta ja sanovat kiiltävän hienosti vahaamatta 3-vuotiaana.

Juttu kunnostuksesta 4-6/2017. Tuon 11/2019 mukaa budjetti oli tonni ja maaleihin meni puolet siitä. Maalattiin myös sisältä.

Ei tuo nyt kuvissa ehkä ihan ammattilaatua ole:
https://kipparilehti.fi/halvalla-kunnos ... nyt-aikaa/

[olpalon]

Tuossa on yksi toteutus tanskanmaalta:

https://youtu.be/Lqp5iRFIzQI

[harald]

Hyvä video, kiitos jakamisesta. Kun katsoo videota alkaa ymmärtämään miksi teettäminen maksaa.

[korf]

Rungon maalaaminen ruiskulla onnistuu suhteellisen hyvin teltassakin, kunhan kaasunaamarissa on vaihdettava suojakalvo, koska etenkin kyljissä ylöspäin maalatessa maalipölyä päätyy yllättävän paljon maskiin. Nettiväri ja Suomen Teräsmaali myivät suhteellisen edullisesti ja nopealla toimitusajalla Nor-Maalin Epocoatia pohjamaaliksi ja puolikiiltävää Normadur 65 -polyuretaanimaalia pintamaaliksi - bonuksena sävytys RAL-kartan väreihin ei maksa kovin paljoa (toki vähän väristä riippuen) jos haluaa valita useammasta kuin perusmaalien kolmesta tai neljästä väristä. Molempia saa maalattua vaahtomuovitelallakin ihan kivasti, joskin kerrospaksuus jää sillä varsin ohueksi joten peittävä pinta vaatii aikaa. Telaaminen ei ole loppuviimein kovin paljon hitaampaa, mutta kerralla saavutettava maalikerroksen paksuus on joko ohuempi (vaahtomuovitela) tai paljon epätasaisempi (mohair).
Pohjamaalia meni vesirajan yläpuolelle kylkiin ja kanteen n. 3,5l, pintamaalia n. 7l - oletettuihin kulutuspaikkoihin tuli varsin paksusti maalia joten vähän vähemmälläkin olisi pärjännyt. Raitoihin ja muihin koristekohtiin meni vajaa litra Normaduria. Mittailujen mukaan kyljet vesirajasta ylöspäin ovat n. 17m² ja vesirajan yläpuolella maalattavaa pinta-alaa on likimain saman verran, josta n. 9m² on sellaista johon saattaisi kaivata jonkinlaista luistonestoa.

• Läpinäkyvä pressu vähintäänkin kattona on erittäin hyvä, kuten myös keväinen luonnonvalo vs. keinovalo syksyn hämärässä. Suora auringonpaiste tosin hankaloittaa hommaa kun liian kirkkaan valaistuksen takia on vaikea nähdä missä on riittävän paksusti maalia ja mistä pohjamaali kuultaa hiukan läpi, joten ohut valkoinen pressu olisi ehkä ollut optimaalinen kattomateriaali. Auringonpaisteessa pressuteltan lämpötila nousee yllättävän nopeasti.
  Pienet reiät pressuissa eivät haittaa kunhan varmistaa ettei märälle maalipinnalle pääse valumaan vettä. Kantta alaspäin maalatessa on riskinä myös se, että suojanaamarin sisälle kondensoituva vesi tippuu pisaroina vastamaalatulle pinnalle.

• Kyljet kaartuvat sen verran eri suuntiin että on haastavaa erottaa missä on riittävän paksu ja märkä kerros, ja mihin tarvittaisiin lisämaalia, etenkin jos aurinko paistaa suoraan läpinäkyvästä katosta sisään.
  Erivärinen pohjamaali auttaa ensimmäisessä maalikerroksessa, mutta kuivan ja märän valkoisen maalin välinen kontrasti on varsin olematon suojanaamarin läpi katsottaessa.
  Veneen maalaaminen vesirajasta ylöspäin 1,4mm suuttimella kertaalleen kestää pari-kolme tuntia jos maali on sekoitettu valmiiksi. Isommalla suuttimella kävisi varmaan nopeammin tai ainakin saisi paksumman kerroksen kun maalia ei tarvitsisi ohentaa yhtä paljon, mutta kannattaa varmistaa että kompressorin ilmantuotto riittää. Toinen tapa nopeuttaa maalaamista olisi tehdä teltasta niin leveä ja korkea että venettä kiertämään voi tehdä kulkusillan ja kaiteen ylös jotta on helpompi päästä liikkumaan ympäri kantta sitä maalatessa.
  Yläkannuruiskulla saa mukavasti koko säiliön tyhjennettyä maalattavaan pintaan, ja n. 5dl säiliön kanssa se on huomattavasti kevyempi käsitellä yhdellä kädellä kuin alakannuruisku litran säiliöllä, jonka pohjalta viimeistä 0,5-1dl maalia ei saa enää ruiskusta läpi. Yläkannuruisku tuntuu myös yksinkertaisemmalta puhdistettavalta, vaikkei oikein toimi ylöspäin maalatessa.

• Veneen ympärille kannattaa rakentaa pitkospuut/kulkusillat niin, että veneen ympäri voi kävellessä yltää kurottamatta varvaslistan reunaan niin maalaaminen ja hiominen käy suhteellisen kivuttomasti.

• Suojaamaton keväisen kostea maapohja ei välttämättä pölyä juuri lainkaan, mutta kannelle kiivettäessä kannattaa olla vaihtokengät tms ratkaisu jottei jätä kuraisia kengänjälkiä sopimattomiin paikkoihin.
  Maalausjärjestys kannattaa suunnitella siten, ettei paineilmaletku pääse vahingossakaan osumaan märkään maalipintaan.

• Oranssi leveä PVC-teippi on loistavaa suojauskäyttöön, ja irtoaa pitkänkin ajan päästä liimatahroitta (ellei jää suoraan auringonpaisteeseen). Valmistajissa on eroa: Puuilon myymä on toimivaa tavaraa, Tokmannin versio olisi varmaan ollut ok saksilla katkottaessa, käsin aivan mahdoton saada katkaistua suoraan.
  Maalarinteipeissäkin kannattaa ostaa vähän parempaa, etenkin kun sitä ei mene raitojen ja reunojen rajaamiseen kuin rulla tai pari. 18mm teippi kaartuu myös huomattavasti nätimmin rungon muotoihin, ja parempi teippi myös katkeaa siistimmin vain katkaistaessa eikä omia aikojaan. Maalarinteippi on tuoretuote.

• Osa pinnan kolhuista tulee näkyviin vasta ensimmäisen valkoisen maalikerroksen jälkeen, ja kittailuihin menee yllättävän kauan. On myös haastavaa löytää yhdellä tai kahdella ympärikävelyllä kaikki kitattavat kohdat.

• Maalattavat raidat yms kannattaa tehdä "positiivisilla sabluunoilla", eli maalata merkinnän alueelle hiukan turhan leveälle värillä, ja sen jälkeen laittaa maskiteipit päälle ennen kuin maalataan ylimääräinen väri piiloon valkoisella. Näin päin on paljon helpompi saada siistit reunat ja tasaisempi väri, eikä sabluuna pääse repsottamaan yhtä helposti. Lisäetuna pääsee vähemmällä suojauksella, kun mahdollinen värillinen maalipöly ei haittaa jos koko vene on saamassa vielä päälleen kuitenkin valkoisen maalikerroksen. Negatiivisten sabluunojen asemoimiseen ja raitojen teippaukseen yksin menee helposti 3-4h, ja koko rungon ja kannen suojaamiseen väriltä tuplasti se.

• Sabluunat voi tehdä itsekin vaikka Inkscapella, ja leikata kirjaston leikkurilla. Sellon kirjastossa on tavallista leveämpi tarraleikkuri, muissa kirjastoissa pääkaupunkiseudulla vähän pienempiä. Kirjaston leikkurin ohjaussofta ymmärtää vain .jpg-tiedostoja, joten vektorikuva kannattaa tallentaa sellaiseksi jo etukäteen.
  Lamteknosta sai nopeasti maskikalvoa, n. 70e 5m pätkä 125cm kalvoa kahtia leikattuna, yhdestä puolikkaasta tuli hyvin nimi+rekisterinumero kylkiin sekä raidat kylkiin ja ruffin sivuun - puolikas rulla jäi siis yli. Järkevää olisi ollut ostaa n. 2,5m ja tehdä suosiolla pääosa kyljen raidasta parimetrisistä pätkistä, tai sitten suoraan niin pitkä että raita on yhtä palaa koko kyljen mitalta.
  Teetettynä samojen vektorikuvien pohjalta sabluunat siirtokalvoineen olisivat olleet halvimmillaan n. 150-200e, maalin kanssa liikutaan samassa hintaluokassa kuin valmiit teipi.
  Kalvo pysyi viileässä tarvittaessa useamman päivän repsottamatta, mutta kyljet ovat yllättävän kaarevat moneen suuntaan joten on paikallaan valita kaareville pinnoille tarkoitettu kalvo.
  Kannattaa leikata eri tarrat irti isosta pätkästä ennen siirtoteipin kiinnittämistä, eritoten jos siirtoteippi ei ole läpinäkyvää - sellainen olisi helpottanut huomattavasti myös sabluunojen asemoimista, kuten myös kohtisuora sivu yläreunassa (tai ruffin sivun tapauksessa alareunassa) niin, että tarran saa sovitettua paikalleen suoraan sen avulla.

• Jos kyljen ja pressun välissä ei ole riittävästi tilaa koskea kylkeä suoralla kädellä, on miltei mahdotonta saada raidasta suoraa koko matkalta

• Maalipöly laskeutuu joka paikkaan, myös pohjaan vesirajan alle ja kurkihirtenä toimivan maston päälle (maston ja pressun väliin) - mahdollisesti jossain määrin myös metri-pari pressukaton/takaseinän ulkopuolelle ellei ilma poistu jotain muuta reittiä. Aivan kaikki pitää siis suojata kunnolla

• Jos suojamuoveihin tai -teippeihin kertyy paksusti maalia (etenkin jos se ehtii kuivua täysin välissä), kannattaa ne vaihtaa ettei paineilma irrota maalihitusia uuteen pintaan. Korostuu jos luukkujen aukkoja täytyy suojata muovikalvolla joka pääsee lepattamaan ilmavirrassa

• Valmiiksi ohennettu maali "paksunee" odottaessa kun ohennin haihtuu - korostuu jos maaliämpäri on lämmittimen lähellä. Ilmiö on luonnollisesti hitaasti etenevä, joten maalin hiljalleen paksuuntuessa voi olla haastavaa huomata ongelmaa ajoissa. Kannattaa siis sekoittaa maalia vaikka muutaman litran erä, mutta ohentaa kerrallaan vain se mikä menee ruiskun säiliöön. Ylipäänsä liian jäykkä maali (liian paksu tai kylmä) oli ylivoimaisesti suurin huonon maalipinnan aiheuttaja. Liian paksulla maalilla ruisku "räkii", mutta sillä saa erinomaisen luistoneston kanteen. Vaatii tosin sopivan "huonon" jäljen optimoimista myös pintamaalikerroksiin.

• Kertakäyttöinen suojahaalari todennäköisesti repeää jossain kohtaa kannelle kiipeillessä tai kurottaessa ellei ole kooltaan erittäin väljä, joten alle kannattaa varata sellaiset vaatteet joiden värjäytyminen ei haittaa

• Puhaltavalla kaasulämmittimellä saa veneen rungon lämpötilan nousemaan tunnissa n. 15-20 astetta, joten pressutelttaankin saa varsin helposti maalauksen kannalta otollisen huoneenlämmön. Kannattaa tosin varmistaa infrapunalämpömittarilla että myös rungon kauimmaiseen päähän tulee riittävästi lämpöä.

[harald]

Kiitos tästä seikkaperäisestä ohjeesta, tämä saattaa meillä tulla ajankohtaiseksi joskus. Monta vuotta aina keväisin miettinyt tätä vaihtoehtoa. Onko sinulla kuvia lopputuloksesta?

[korf]

Kovin hyviä kuvia ei projektin aikana tullut, mutta eiköhän jossain kohtaa kesää tai viimeistään syksyllä saa parempiakin aikaan.
Täytyy kesällä tai alkusyksyllä vielä tehdä muutama pieni paikkamaalaus (turhan krouvisti irrotetut suojaukset repivät mukanaan myös vähän maalia, ja parista kohtaa suojaukset falskasivat), ja suunnitelmissa on vielä syksyllä hioa raitojen yms reunat loivemmiksi, minkä jälkeen suunnitelmissa oli vetää ainakin kylkiin pari kerrosta PU-lakkaa ja muuttaa puolikiiltävä pinta kiiltäväksi. Sitä ennen varmaan tulee hiottua kyljet P400 epäkeskolla vielä kerran siltä varalta että ruiskumaalattu pinta ja telalla maalatut paikkaukset erottuisivat muuten - samalla saa muutaman valumankin siistittyä.