Syksy tulee vääjäämättä ja viikkokisat taas alkaa. Eilen Pikku Myyssä mukana Jukka, Olli P, Iiris,Henri ja minä itse. Aleksi oli normaalista estynyt tulemasta mukaan, joten Olli sai puhuttua Henrin mukaan keikka gastiksi. Lisäksi Iiris suoritti ensiesiintymisensa P. Myyssä, seikka jota on yritetty saada onnistumaan viime vuodesta lähtien. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan.
Keskiviikolle oli lupailtu ihan kivaan tuulta 6-9 m/s, mistä toteutui tuo alapään ennuste. ihan kiva keli, kun vene kulki, mutta touhuun ei vielä tullut ylimääräistä "hasarditouhun" tuntua.
Taas tuli jotenkin kiire lähtöalueelle, ettei oikein ehditty edes trimmiä kokeilla kuin hätäisesti. Spinnukin jäin koe nostamatta, seikka mikä sitten maksoi itse kisassa meille muutaman sijan. Ennakkoon arvelin, että lautakunta lähettää meidät radalle 1, kun a) oli tuulta luvassa ja b) illat ovat vielä valoisia. No lautakunta noudatti arveluitamme ja lähetti meidät 1 radalle, eli maisemareitille.
Oltiin lähtöalueella myöhässä, niin että kaukaa kuultiin 5min paukku, jonka nappasin kelloon tietämättä mikä merkki se oikein oli. 4min paukku selvensi tilanteen ja sai meidät sykronoitua kisarytmiin. Lähtö paukkun kajahtaessa oltiin noin 20-30s päässä linjasta, eli pahasti myöhässä. Oli ennestään aivan selvään, että spinnun pitää nousta heti startista, että olisi mitään mahdollisuuksia sijoituksiin.
Ryhdyimme spinnun nostoon, mutta tulos ei oikein näytänyt siltä mitä odotettiin, kun joku "nimeltä mainitsematon" oli epähuomiossaan virkannut swpinnun nostimen styyran skuuttikulmaan ja paaran skuutin taasen toppiin. Eli spinnu oli kierähtänyt kolmasosa kierroksen vastapäivään köysiä asetettaessa. Onneksi tästä selvitiin kohtuu nopeasti, mutta jäätiin selvästi muista jälkeen. Spinnuteltiin jonossa vihreälle, jossa spinnu alas ja kohti Ådholmin vihreää, jonka kiertäessä spinnu nostettiin ylös taas uudelleen. Melkin selälle tultaessa olimme jo ohittaneet Olgan, joka arpoi liian pitkään nostaako spinnua uudelleen, joten pääsimme yläpuolelta ohi. Katsottiin miten Subbota laski spinnunsa, nosti genoan ja nosti spinnun hetken säätöjen jälkeen uudelleen, joten jotain häikkkää oli myös siellä. Subbotan säätäessä saavutimme heitä, mutta emme päässeet ohi, kun samaan aikaan jouduimme varaamaan takaan tulevaa Olgaa, jolla oli valtava halu päästä peittämään, nousemaan yläpuolelle ja päästä ohi. Oli pakko puolustaa omaan sijaa ajamalla yläbanaania siten, ettei Olga pääsisi päälle ja ohi.
Melkin eteläpuolen jääpoijulla spinnu hyvissä ajoin alas ja merkinkierron jälkeen alkoi vastatuuli osuus kohti Rysäkaria. Subbota oli ensimäisiä, jotka vendasivat paaralle meidän edellä ja heti miten sen jälkeen Olga meidän takana. Seuraavaksi oli sitten meidän vuoro heittää paaralle. Paara kulkikin selvästi keveämmin, kun aalto ei ollut ihan vastaan ja halssien välinen ero nopeudessa olikin luokkaa 0.3/0.4 solmua, eli merkittävä. Subbotan seuraavan kerran kohdatessamme totesimmen heidän etumatkan kavenneen roimasti eli hyvältä vaikutti. Rysäkarille tultaessa oli Subbota jo takanamme, joten vahva kryssi Myyltä.
Strekki Rysäkarilta Rönnkobbenille oli sivutuulta, johon kukaan ei tohtinut nostaa spinnua, emme mekään
ja Henri totesikin osuvasti "Miksiköhän ei nostettu spinnua?" Kun apparentti tuuli oli luokkaa 90 astetta tai juuri alle, olisi legi ollut ihan spinnuteltavissa. Jostain syystä spinnut ei nousseet edellä, eikä takanamme, mutta Rönnkobbenilla sitten spinnut nousi taas ja ajettiin jonossa kohti vihreää jossa spinnu otettiin lopulta alas ja vedettiin tiukkaa strekkiä kohti maalia. Maalissa olimme toisena Feneenä nelisen minuuttia Merellille jääneenä ja Subbota noin 40s meidän takana. Ihan kiva iltapuhde näin syksyn aloitukseksi. Tuloksissa taidettiin lopulta olla fliitin keskivaiheilla viidentenä. Ensi viikolla sitten uudelleen, joohan?
