Kantapään kautta opitut virheet ja muut vinkit keltanokalle

[Jokke]

Hei kaikille,

Olemme onnellisia ja hyvin tuoreita FE83 omistajia. Vene on meidän ensimmäinen veneemme, joten tietotaitoa asian ympäriltä ei juuri ole. Vene on nyt talvisäilytystä varten pukilla. Purjeet ja patjat on kannettu pois ja sisämoottorista (Yanmar 1GM10, vm. 83) on ajettu glykolit läpi. Akut otetaan pois ja viedään sisäsäilöön. Mutta entäs sitten, onko vinkkejä joita talvisäilyttämisessä tulee ottaa huomioon, joilla voisi mahdolliset ensi kevään harmit välttää?

Käytättekö esimerkiksi kosteudensitojia, mikäli kyllä niin montako tämmöistä kannattaa ostaa ja minne sijoittaa jne.

Onko pressuttamiseen jotain hyviä temppuja, ilmeisesti ihan rungon myötäisesti ei kannata kiristää, ettei hierrä runkoa ja ilma olisi hyvä hieman kiertää?

Kaikki vinkit otetaan ilomielin vastaan!

Kiitos ja anteeksi.

[Joakim]

Jätä akut veneeseen. Paras paikka säilyttää niitä. Lämpimässä itsepurkautuminen on nopeampaa. Jos et ole varma, ettei mitään kulutusta ole, ota akuista toinen kaapeli irti.

Onko pressuteline jo olemassa? Olen erittäin tyytyväinen itse tehtyyn telineeseen. Tässä kuvia edellisestä versiosta: http://kotisivut.fonet.fi/~jmajande/pressuteline/

Nykyisessä (eri vene) erona on tuon ulokokehän kiinnitys. Aiemmassa oli letkuklemmareilla ja nykyisessä on läpipultilla kiinnitetty hihnalenkki.

En ole käyttänyt kosteudensitojia. Pressu on hyvin tuullettuva. Olen pessyt veneen sisältä huolella ja sitten kuivattanut runsaalla lämppärin käytöllä. Patjat ovat säilyneet veneessä ongelmitta (pystyssä). Kaikki muu roina on viety pois.

[Olli]

Tossahan oli aika paljon jo asioita mietitty. Tässä talvisäilytyksessä(kin) on koulukuntia. Yhtä totuutta et siis löydä.

Mä olen sitä mieltä, että kosteudenpoistajat ovat täysin turhia. Perustuen siihen, että vene pitäisi kelmuttaa täysin tiiviiksi, jotta ne pystyisivät imemäään kaiken kosteuden. Muuten yrität käytännössä imeä kaikkea maailman kosteutta, koska sitä tulee ulkoa aina lisää. Mun mielestä parempi on tuulettaa. Eli pressu reunoilta, takaa ja edestä sen verran auki, että ilma kiertää. Keulaluukku tuuletusasentoon, jos on. Kaikki venttiilit auki, ja jos on muita räppänöitä asennettu, niin nekin auki.

Pilssi on tärkeää pitää täysin kuivana. Siksi ehdottomasti pressu päälle, koska yleensä ainakin sitloodan säilytysluukuista valuu pukilla vettä sisään, jos vene on vähänkin takakenossa.

Patjat, purjeet ja muut tekstiilit lämpimään varastoon talveksi. Sen sijaan akkujen kantaminen on turhaa, säilyvät hyvin kylmässä, kunhan lataa välillä. Jos ne nyt on jo kannettu kotiin, niin voi laittaa vaikka ajastimella laturiin, esim. vartin lataus päivässä.

Jos on asennettu painevesi, niin varaaja tyhjäksi, tietty ensin säiliö tyhjäksi. Kotikäyttöön tarkoitetut hanat hajoavat helposti, eli pitää saada tyhjäksi. Myös merivesihana kannattaa polkea tyhjäksi, ja wc. Toivottavasti septi tuli tyhjennettyä jo... Itse olen pitänyt kaikki pohjaläpiviennit myös auki.

Pressuista parhaiten kestää raskas, mutta se on armottoman painava kiskoa päälle. Kiinnityksessä olen viimeaikoina suosinut kanisterikoulukuntaa. Telineissä "talo" on työläin, mutta jos pukki on heppoinen, se ei lisää siihen tuulikuormaa. Kannella seisovat ovat helppoja. Exelin putket kestävät aikansa, mutta sitten kun alkavat hajota, ovat hankalia. Alumiinitelineet taas kalliita...

Masto kiinni mastotelineeseen, ettei putoa myrskyissä. Mastoura alas, ettei jäädy rikki. Tämä tärkeää myös keulafoilissa, jos on rulla. Maston säilytyksessäkin on pussituskoulukunta, mutta yleensä sinne pussiin pääsee jostain vesi sisään, muttei ulos.

[Joakim]

Tuuletuksessa kannattaa huomioda mahdolliset linnut ja hiiret. Ei siis kannata jättää niin isoja aukkoja, että nuo keksivät tulla sisälle sotkemaan. Edellisessä veneessä oli ilmeisesti käynyt lintu jätteiden perusteella, kun pidin pikku tuuletusikkunaa auki pressun alla. Sen jälkeen en ole pitänyt.

Nykyisessä veneessä en ole pitänyt mitään luukkua auki tai edes raollaan. Lokianturi on pois ja salongissa on yksi tuuletusventtiili. Noilla vene on pysynyt sisältä kuivana ja melko raikkaana.

[Petri]

Yksi juttu on toluttaa kaikki pinnat ennen talvea, Feneessä on sitten vähän ominaisuutena että ne sohvien selkänojapehmusteet jäävät talveksi veneeseen mutta niihin voi käyttää etikkaa ilman värivaikutuksia.

Itsekin siis tuuletus-koulukunnan edustaja, masto on kurkihirtenä pukkien päällä riittävän jyrkällä V:llä japainojen päässä roikkuvat n. metrin korkeuteen maasta laitetut vesikanisterit ovat osoittautuneet käteväksi tavaksi kiristää pressu alaspäin. Kevytpressukoulukunnan tunnistaa jokavuotisista matkoista Motonettiin
Metrin korkeuteen siksi koska lumi kerääntyy veneiden väliin ja liian alhaalla roikkuvat kanisterit ovat nopeasti lumen päällä/alla eivätkä välttämättä enää roikukaan -> kiristys katoaa.

Tolutus ulottuu meillä siis myös turkkilevyjen alapintoihin.

Akkuasiassa olen kyllä itse huomannut tarpeen lataukseen kerran kaudella, maasähköveneissähän tuo on järjestettävissä mutta jos maasähköä ei ole niin kätevämpää on ottaa akut pois veneestä mutta kuten puhuttua säilyttää muualla kuin sisätiloissa (lasitetut parvekkeet ovat olleet käteviä, nyt mulla akut ovat ~10C autotallissa)

[Artsi]

Parista asiasta kyllä "valtavirtaa" vasten eri mieltä:
Patjat EHDOTOMASTI pois veneestä. Kotiin ensin kuivumaan muutamaksi päiväksi (niissä on takuuvarmasti riittävästi kosteutta homeen muodostukselle!) ja sitten muoviin käärittynä (esim. isot jätesäkit) kuivaan varastoon suojaan pölyltä, tai vaikka sängyn alle.
Kahteen sukkahousunlahkeeseen pari kiloa karkeaa suolaa kumpaankin ja toinen roikkumaan katosta keulapiikkiin ja .toinen salonkiin. Muoviämpärit alle. Kaikki luukut kiinni. Keväällä ämpäreissä on pari-kolme litraa vettä riippuen pitkälti syksyn kosteudesta. Hometta ei meillä ole enää ollut tämän "kikan" jälkeen. Aiemmin olivat lähes kaikki puuosat keväällä homeen peitossa
Tuota "suolakikkaa" suositellaan nykyään myös autoihin ( rasiassa, ei sukkahousuissa!). Ei tiivisty kosteus ikkunoihin
Akutkin olen raahannut kotiin sen jälkeen, kun yksi vapaa-ajan akku tuhoutui talven aikana. Saattoi olla valmistuvikakin, sain nimittäin takuusta uuden, mutta en ole riskeerannut sen jälkeen.

[mihor]

Mulla yleensä kaava on ollut:

- Kaikki pehmeät tavarat ulos veneestä. Etenkin patjat, mutta myös köydet, pelastusliivit, ylimääräiset kankaat, paperit ym. Eli kaikki mikä nyt imee itseensä kosteutta.
- Käytän vanhaa _painavaa_ pressua (mikä melkein pysyy paikoillaan ilman kiinnittämistäkin), kiinnitusnaruissa usein hiekalla täytetyt 3-4 l. kanisterit. Pressuun riittävästi tuuletusaukkoja.
- Pesu Tolulla jos ehdin ja viitsin
- Kaikki säilytyskoteloiden luukut auki ja irtonaiset kannet ilmavasti nojalleen ympäri venettä
- Lattialta turkkilevyt pystyyn nojaamaan, pilssi kuivaksi
- Vene niin kuivaksi kuin kohtuudella saan (nyt kun on lämppäri taas kunnossa niin tuo onnistunee helpommin)
- Akut jätän aina veneeseen. Viime vuodet olen ripustanut pressun kurkihirteen pienen aurinkopaneelin, mikä on pitänyt akut aivan täynnä (tai ainakin ne ovat keväällä olleet täynnä).
- Luukut olen pitänyt kiinni ja tuuletusventtiilit auki

Kahteen sukkahousunlahkeeseen pari kiloa karkeaa suolaa kumpaankin ja toinen roikkumaan katosta keulapiikkiin ja .toinen salonkiin. Muoviämpärit alle. Kaikki luukut kiinni. Keväällä ämpäreissä on pari-kolme litraa vettä riippuen pitkälti syksyn kosteudesta.

Noihin kuivauspatruunoihin en ole koskaan uskonut, mutta nyt pikaisen googletuksen jälkeen tuo tiesuolankäyttöhän vaikuttaa hyvältä idealta. Olen aina kuvitellut, että nuo tavallaan imevät itsensä täyteen, eivätkä sen jälkeen enää tee mitään, mutta nähtävästi saturoituessaan, suola alkavaa muuttua kiinteestä olomuodosta liuokseksi, mikä kaiketi sitten ei yhtä helposti enää haihdu takaisin vesihöyryksi. "Kalsiumkloridi on erittäin vetistyvä aine eli se imee ilmasta niin paljon kosteutta, että liukenee lopulta kosteudesta tiivistyneeseen veteen. Se siis muuttuu kiinteästä olomuodosta liuosmuotoon."

https://rakennusmaailma.fi/kosteudenpoi ... kupurkein/

Tiesuola näyttää olevan hyvin halpaa, joten taidan kokeilla, kiitos vinkistä!

Koko maailman kosteutta tuolla ei varmasti poisteta, mutta ehkä se kuitenkin tasaa ja poistaa kosteutta veneestä, kun luukut on kiinni.

[Joakim]

Varmasti ideaalista olisi saada patjat pois, mutta patjat vievät valtavasti tilaa ja ovat myös vaikeita kuljettaa.

Tästä syystä olen pitänyt patjat syksystä 2007 asti veneessä ja kertaakaan ei ole tullut hometta, hajua tms. ongelmaa. Tuona aikana on ollut kaksi eri venettä. Edellisessä oli entisen omistajan jäljiltä homepilkkuja patjojen alapuolissa, nykyisessä ei ole pilkkuakaan hometta.

Patjat voi siis pitää veneessä, mutta tietysti pitää olla huolellinen. Itse tosiaan kuivatan veneen huolellisesti sisäpesun jälkeen käyttämällä lämmitintä pitkiä aikoja. Laitan lämmittimen aina päälle, kun tulen veneelle talvikuntoon laittoa varten. Lisäksi säilytän patjat ilmavasti pystyssä niin, etteivät ne nojaa kylkiin tai lavereihin.

Veneeni ovat tietysi olleet kerrosrakenteisia, joten kylkiin ehkä kertyy vähemmän kosteutta kuin FE:ssä.

[Cage]

Meillä laitetaan kosteudenpoistajat, jotka ostetaan Biltemasta. Kahden pikkupussin verran keulaan, kolme salonkiin ja yksi pistopunkkaan. Meillä vene tyhjennetään kokonaan, turkkilevyt ja säilytyslaatikkojen kannet pystyssä ja venttiilit kiinni. Tärkeää on myös huolehtia siitä, että puuosat ovat hyvin öljyttyjä, sillä muuten homehtuu paljon helpommin. Jos akut ovat AGM:iä, niin ladattuna hyvin säilyvät veneessä, meillä ei ole ollut tarvetta edes ladata niitä talven aikana. Kosteudenpoistajat on hyvä uusia ainakin kerran talvessa.

Jos intoa riittää, niin kyllä maan päällä seisova talomallinen pressuteline on paras. Siitä on sitten hyötyä myös keväällä, sinne saa sitten lämpöä maalaus jne. hommia varten parhaiten. Itse rakensin Exel- ja sähköputkista, mutta nyt ostaisin kyllä valmiin alumiinista ja vahvistaisin sen istumalaatikon kohdalta pystypalkilla (hintaa meidän telineelle tuli yhtä paljon kuin alumiiniselle). Pressu meillä on 6m x 10m muistaakreni 170g/m2 ja edellinen kesti hyvin 3 talvea, neljäskin meni, mutta oli jo aika heikossa hapessa. Hinta kun on 59¤ Etrassa, niin mielestäni hyvä vaihtoehto.

[FE-Sillanpää]

Mäkin siirryin tuuletuskoulukunnasta sukkahousumaantiesuolakoulukunnan suuntaan. Mutta tuntuu, että talvet eivät ole toistensa veljiä. Joskus vain on kosteutta mahdottomasti ja joskus kuivaa. Akut ovat talvet veneessä. Maasähköä on mutta jos ei olisi, lainaisin jostain kannettavan aggregaatin kerran talvessa ylläpitämään, mutta taitaa aurinkopanelikin pitää jännitteen ylhäällä.

Tänä vuonna jätän työlään kakkosnelosmökin rakentamatta ja koitan ekaa kertaa mastoa kurkihirtenä. Onko Selden-merkkisten kurkihirsien käyttäjiltä kokemuksia? Kuluuko eloksointi pinnasta ajan mittaan ja/tai auttaako jos maston pehmustaa jollain (mulla sattuu olemaan 10m2 huopaa josta ajattelin väkertää suojan maston ympärille, jotta pressu ei ota mastoon suoraan ollenkaan).

Mökki/katospäätöksessä oleellista on paikan tuulisuus. Korkea harja, josta lähtee lumet pois itsestään on kiva metsän siimeksessä, mutta tuulisella aallonmurtajalla lähtee koko rakennelma ...

[Petri]

Olgassa ollut Selden-mallinen kurkihirsi "aina" eli omakohtaisesti nyt kohta 17 talvea ja jos jotain mastossa kuluu, ei se ainakaan radikaalisti ole heikentänyt maston rakennetta tai ulkonäköä.

[Joakim]

Minä en ole vuosikausiin ladannut akkuja talven aikana. Tosin syksystä 2013 saakka hupiakkua on ladannut ruffin katolla oleva aurinkopaneeli, joka toimii melko hyvin värittömän pressun läpi. Mittausten mukaan se (tai paremminkin säädin) on tyhjentänyt akkua tammikuulle ja sen jälkeen alkanut lataamaan. Starttiakkua tuo ei lataa.

Molemmat akut ovat olleet aina huhtikuussa hyvässä varaustilassa (12.5-12.7 V) syys- lokakuun latauksella veneen noston yhteydessä. Aurinkopaneelin ansiosta hupiakku on ollut huhtikuussa aivan täysi.

[Olli]

Talomallisen pressutelineen yksi hyvä puoli on, että suorakaiteen muotoinen pressu toimii hyvin. Kannella seisovissa olisi hyvä käyttää muotoonleikattua. Muuten keulassa pressu roikkuu turhan alhaalla.

Pressu tai narut eivät saisi koskea venettä missään kohdassa, muuten tulee ylimääräistä kulumaa ja likaa gelkkariin.

Mulla on FE:ssä raskas pressu, jonka saa aika hyvin pidettyä irti, vaikka ei olekaan muotoon leikattu. Nyt kun hankittiin toinen vene, mukana tuli kevytpressu, joka oli kyllä helppo kiskoa päälle, mutta on kyllä hiton hankala pitää irti veneestä, kun tuuli painaa helmaa keulassa.

[redwood]

Pressu pysyy hyvin irti veneen kyljistä, kun fendarit kiinnittää pitkittäin varvaslistaan.

[Olli]

Pressu pysyy hyvin irti veneen kyljistä, kun fendarit kiinnittää pitkittäin varvaslistaan.

Juuei. Ongelma on alempana, eli pressun liepeet tulee edessä niin alas, että mikään voima ei pidä niitä tuulessa irti veneestä. Täytynee virittää joku lauta mihin saa helman kiinni, kun pukin etupuolella ei ole luonnostaan mitään kiinnityspistettä. Tämä siis ei FE. Siinä ei ongelmaa, ja on muutenkin tänä talvena hyvin tuulilta suojassa.