asalovuo wrote:Lisää hieman myöhemmin
Aloitin kisavalmistelut hyvissä ajoin viisi päivää ennen kilpailua. Miehistöä oli toki etsiskelty jo paljon aikaisemmin. Vene on ollut katsastettu 3. luokkaan pääkaupunkiseudun koko kauden mittaisen rakettipulan takia ja ne piti hankkia ennen kilpailua kun kerran 2. luokka oli vaatimuksena. Samoin kaikki muut varusteet piti käydä läpi ennen kisaa ja leimat piti saada papereihin.
Tiistaina katsastus, keskiviikkona kamat ulos ja sisään veneestä…ja valmiina oltiin.
Perjantaina sain vahvistuksen vielä Petriltä (Rea oli vahvistanut tulonsa jo Hangon regatassa) ja näin miehistö oli kasassa vaikkakin hieman vajaana.
Kipparikokous piti aikataulupaineiden takia jättää väliin ja saavuimme veneelle hieman ennen puoli kymmentä. Matkaan lähtöalueelle oli varattu hieman ylimitoitetusti tunti, joten ehtisimme hienosti testaamaan skuuttipisteet sekä tarkistella lähtöaluetta. Nostimme jopa spinnun ja pitääksemme lämmön ylhäällä teimme pari jiippiä.
Lähtöaluksessa liputettiin perinteiseen tapaan C-rataa, joka on ainoa rata mitä minä olen ajanut. Päätimme lähteä veneen päästä, koska linja oli hieman kallellaan sen pään eduksi. Olimme ~3 sek myöhässä linjalta paukun kajahtaessa ilmoille, mutta tilan puutteen vuoksi jouduimme heittämään hiiiiitaaaan vendan paaralle ensimmäisenä veneenä. Lähimpään veneeseen jäi matkaa arviolta viisi senttiä kun teimme käännöstä.
Vastatuulimerkille saavuimme neljäntenä tai viidentenä ja lähdimme laskettelemaan kohti Trutkobbenia. Yritimme nostaa spinnua ensimmäisen kerran tällä legillä, mutta kun purje nousi toistamiseen solmussa, luovutimme ja ajoimme jäljellä olevan pätkän genualla Petrin selvitellessä spinnua keulassa. Nostoyritysten aikana Subbota oli saavuttanut meitä jonkin verran ja muu fleetti (Herring, Bice, Eleonora 3 ja Donna) karkasi yhä kauemmas.
Ensimmäinen kryssi (Trutkobbenin kierron jälkeen) sujui mallikkaasti, emmekä mielestäni jääneet muista ja saimme hieman jätettyä Subbotaa.
Rysäkarin merkin kierron jälkeen vetäisimme spinnun ylös ja tällä kertaa se nousi normaaliin tapaan avautuen normaalisti. Jouduimme kuitenkin toteamaan, että edellä ajavat veneet katoaisivat horisonttiin joko pidemmän vesilinjansa tai suuremman purjepinta-alansa turvin ja näin myös tapahtui. Ennen Päntäriä Viking Line aiheutti hieman harmaita hiuksia, kun ilman AIS:ia on todella hankala nähdä meneekö kerrostalo editsemme vai voisimmeko sittenkin ehtiä laivan edestä. Nähtävästi tilanne oli aivan selvä, kun torven toitottelua ei kuulunut ja alus pyyhälsi editsemme muutaman sadan metrin päästä. Pätärille saavuttaessa muutama ison luokan vene oli saavuttanut meidät ja lisää oli tulossa.
Ajoimme Päntärin kierron saaren rantaa nuollen, jotta saisimme varmistettua paikan ylimpänä veneenä ja olisimme vapaat vendaamaan paaralle, jos tilanne sitä vaatisi. Ajoimme koko kryssin vapaissa tuulen ollessa sen verran voimakas, että välillä oli hankalaa saada vene kulkemaan. Yhtään ei voinut piinata, koska aallot tappaisivat vauhdin välittömästi, ja kun laski alemmas alkoi vene kaataa liikaa.
Joka tapauksessa Malmgrund saavutettiin varsin nopeasti ja lähdimme laskettelemaan kohti Uusmatalan reunamerkkiä. Vauhdin ylläpitämiseksi nostettiin spinnu, vaikka tuulikulma oli varsin tiukka. Nähtävästi luokkamme voittaja ei ajanut spinnulla tätä pätkää. Eipä varmaan tarvinnut, kun etumatkaa oli kertynyt sen verran paljon. Keulapurjeen vaihto kävi mielessä mutta tuuli rauhottui rannan lähestyessä ettei asiasta tarvinnut edes keskutella.
Malmgrundilta lähdimme kryssien kohti Koirakaria taas tavoitteena pysyä isompien veneiden yläpuolella. Yksikään vene ei häirinnyt meitä, vaikka Elysia yritti kovasti päästä meistä ohi. Nousukulma ei vain riittänyt ja he parkkeerasivat taaksemme nähtävästi peräaaltoa hakien. Vasta kun teimme vendan styralle, he alkoivat saada eroa aikaiseksi. Heitimme aika nopeasti takaisin paaralle, ja kun tuuli taipui rannan mukaan, saimme nostettua lähes Koirakarin yli. Ohitus jäi loppuen lopuksi kiinni muutamasta kymmenestä metristä. Saimme tällä legillä kiinni Herringiä, joka taisteli liian suurten purjeidensa kanssa.
Koirakarin kohdalla vetäisimme spinnun uudelleen ylös ja teimme hallitun jiipin rysäkarin luona ja toisen Trutkobbenilla. Jälkimmäisen jiipin aikana ajoimme ohi Herringistä, jolla oli edelleen ongelmia varusteiden kanssa. Spinnuttelimme maaliin ja jäimme arpomaan sijoitustamme.
Toinen sija kisassa tuntui hyvältä.
Suurkiitokset Petrille ja Realle!
Ensikaudella lisää
