Hei! Laitoin eilen staagit kiinni ja kun kokeilin toista saalingin päässä olevaa vaijeria sivusuuntaan se napsahteli vetäessä keulaan päin eli ei ollut jotenkin napakasti kiinni, nousi ylöspäin. .toinen puoli oli ok.
joku aiemmin kirjoitteli jotta hänellä oli murtunut saalingin toinen reikä ja ehti korjauttaa mulla masto pystyssä ja nyt vähän myöhäistä.
saalinki "napsaa"
-
harald
- Hallitus
- Posts: 11335
- Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
- Location: Sibbo
- Vene: Charlotta
- Contact:
Jos saalinki nousee ylöspäin niin jotain on vialla. Ovatko saalingin päässä
olevat kiristysmutterit tiukalla? Niitten pitää olla niin tiukalla että saaalingin
pään pitäisi periaatteessa kestää miehen painon.
Jos saalinki nousee tai laskee niin maston tippuminen/katkeaminen on
suhteellisen varma asia.
Sanoisin että vaikka sinulla jo on masto ylhäällä niin koskaan ei ole liian
myöhästä korjata tällaista asiaa. Se masto pysyy muuten pystyssa jos
vetää genoan fallin laitaan ja kiristää vinssillä kunnolla (nimim: vaihtanut
ala- ja ylävanttien paikat rustiraudoissa saaressa kihdin laidalla joskus).
Se että saalinki hiukan liikkuu urassaan etu- takasuuntaan ei ole kriittistä,
liikkuminen vain syö niitä kiinnitysreikiä mutta purjehtiessa tuo hakee
kyllä paikkansa.
Kuvaile hiukan mihin suuntaan se saalinki liikkuu? Missä on vene, onko
kerhossa/satamassa ihmisiä joilla kokemusta rikaamisesta? Rikin
tyyppihän on niin yleinen että tietäjiä pitäsi olla.
Hyvä tapa löytää se saalingin ulkokappaleen sijainti vaijerissa on
seuraava (ennen nostoa tietty):
Vedetään ylävantit tiukasti pitkin mastoa. Päätykappaleiden paikka
löytyy nyt saalinkien mastokiinnikeiden kohdalta. Eli jos saalinkien
päädyt on vaijerissa kiinni oikein niin vantteja mastolle tuodessa niitten
pitää mennä siihen mastossa olevaan helaan.
Noitten saalinkien taipumislujuus ei ole kovin korkea, tämän takia
tulee saalingin ja vantin ylä- sekä alaosan kulmien olla samat. Eli vantin
tulokulman saalinkiin pitää olla sama kuin sen lähtökulmakin. Tästä johtuen
saalinkien oikea kulma edestä tai takaa katsottuna on hiukan ylös-
päin sojottavat.
Älä murehdi, minullakin oli mastoa alhaalla keskiviikkona, 13h tunnin
urakka tuo tuulianturin vaihto.
Ei se maston alasottaminen nyt niin
järjetön urakka ole, sitähän tehdään monta kertaa vuodessa
olevat kiristysmutterit tiukalla? Niitten pitää olla niin tiukalla että saaalingin
pään pitäisi periaatteessa kestää miehen painon.
Jos saalinki nousee tai laskee niin maston tippuminen/katkeaminen on
suhteellisen varma asia.
Sanoisin että vaikka sinulla jo on masto ylhäällä niin koskaan ei ole liian
myöhästä korjata tällaista asiaa. Se masto pysyy muuten pystyssa jos
vetää genoan fallin laitaan ja kiristää vinssillä kunnolla (nimim: vaihtanut
ala- ja ylävanttien paikat rustiraudoissa saaressa kihdin laidalla joskus).
Se että saalinki hiukan liikkuu urassaan etu- takasuuntaan ei ole kriittistä,
liikkuminen vain syö niitä kiinnitysreikiä mutta purjehtiessa tuo hakee
kyllä paikkansa.
Kuvaile hiukan mihin suuntaan se saalinki liikkuu? Missä on vene, onko
kerhossa/satamassa ihmisiä joilla kokemusta rikaamisesta? Rikin
tyyppihän on niin yleinen että tietäjiä pitäsi olla.
Hyvä tapa löytää se saalingin ulkokappaleen sijainti vaijerissa on
seuraava (ennen nostoa tietty):
Vedetään ylävantit tiukasti pitkin mastoa. Päätykappaleiden paikka
löytyy nyt saalinkien mastokiinnikeiden kohdalta. Eli jos saalinkien
päädyt on vaijerissa kiinni oikein niin vantteja mastolle tuodessa niitten
pitää mennä siihen mastossa olevaan helaan.
Noitten saalinkien taipumislujuus ei ole kovin korkea, tämän takia
tulee saalingin ja vantin ylä- sekä alaosan kulmien olla samat. Eli vantin
tulokulman saalinkiin pitää olla sama kuin sen lähtökulmakin. Tästä johtuen
saalinkien oikea kulma edestä tai takaa katsottuna on hiukan ylös-
päin sojottavat.
Älä murehdi, minullakin oli mastoa alhaalla keskiviikkona, 13h tunnin
urakka tuo tuulianturin vaihto.
Ei se maston alasottaminen nyt niinjärjetön urakka ole, sitähän tehdään monta kertaa vuodessa
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020
-
Guest
laitetaanko ensin ylävantit siis ne jotka tulee saalingista kireälle ja sitten vasta etustaagit? voiko sen aiheuttaa jos ensin etustaagit aika kireällä?
kun vetää vantista keulaanpäin saalingin siiveke siis se jossa vaijeri kiinni noudee pikkasen ylöspäin. jossain löysää selvästi. minulla ei ole muttereita vaan pultit (en muista miksi kutsutaan) ja niiden päihin tulevat sokat ja sit teippiä.
kun vetää vantista keulaanpäin saalingin siiveke siis se jossa vaijeri kiinni noudee pikkasen ylöspäin. jossain löysää selvästi. minulla ei ole muttereita vaan pultit (en muista miksi kutsutaan) ja niiden päihin tulevat sokat ja sit teippiä.
-
harald
- Hallitus
- Posts: 11335
- Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
- Location: Sibbo
- Vene: Charlotta
- Contact:
Suosittelen Ivar Dedekamin kirjaa "Mast and Rig Tuning". Sen helppojen
ja hyvin kuvitettujen ohjeitten mukaan pärjää tosi pitkälle. Akateemisesta
tuon kirjan ainakin saa.
Keulaharustahan ei säädetä ollenkaan, vain kerran halutun nojan aikaan-
saamiseksi. Vielä on Charlottan keulaharuksen pituus mittaamatta mutta
palaan siihen sitten kun sen mittamiseen on mahdollisuus.
Mutta pääperiaatteeltaan se menee niin että ensin keulaharus halutulle
pituudelle, nojan pitää olla ison fallilla (vene vesilinjallaan) n 20-50cm tai
jotain sitä luokkaa. Sen jälkeen säädetään käsin ylävantit niin että masto
on suorassa (ison falli vedetään laidoille ja katsotaan että masto on
keskellä). Tämän jälkeen kiristetään käsivoimin ylävantit yhtä paljon
niin paljon kuin ilman työkaluja saa (alavantit vielä tosi tosi löysällä).
Tämän jälkeen mitataan ylävaijerin päätteestä 2000mm matka (2m) ja
laitetaan teippi siihen kohtaan vaijeri.
Tämän jälkeen otetaan työkalut ja kiristetään ylävantit jotta em 2000mm
mitta on venynyt 4mm eli mitta on nyt 2004mm. Jos kireämmän haluaa
niin kiristetään 2005mm asti, tämä vastaa 25% vaijerin murtolujuudesta
ja on maksimi mitä kannattaa käyttää. Seldénin ja Dedekamin
(http://www.dedekam.com/) suositus on 20-25% (2004mm on sama
kuin 20% murtolujuudesta). Liian löysä riki on vaarallinen, dynaamiset
voimat (hakkaamiset) saavat liikaa tilaa heloisa jne.
Kun ylävantit on kireällä kiristetään alavantit niin että maston keski-
osa vedetään takaisin taaksepäin. Alavanttien pitää olla huomattavan
paljon löysemmät kuin ylävantit (joiden pitää olla taas suht kireät,
laualavat). Maston esitaipuman kuuluu olla noin 0.5-1 maston paksuuden
verran. Jos vetää ison fallin isopurjeen halssikulmaan kiinni ja kiristää sen
niin siitä saa jonkin verran apua esitaipuman arvioimiseen.
Alavanttien kireys säädetään sitten lopuksi vesillä niin että maston
kaari vastaa isopurjeen etukaarta. Rikin trimmaamisen tarkoitushan
on sovittaa masto purjeisiin, eikä päinvastoin. Vanhoilla purjeilla tästä
periaatteesta pitää tinkiä tietenkin.
Yleensä ihmiset eivät uskalla/ymmärrä kiristää rikiään tarpeeksi. Vene
on luovikärkäs, riki hakkaa, ei ole nousukulmaa, trimmiohjeet eivät
toimi jne jne jne.
Mutta hanki ehdottomasti Dedekamin kirja. Tai lataa netistä Seldénin
trimmiohjeet, ne ovat aika samanlaiset. Tai sitten WB-sailsin jotkut
ohjeet jotka löytyvät galleriasta (Sy/ Annelin ala-albumin alla).
Seldénin osoite on http://www.seldenmast.com/
Lontoonkielinen Seldénin ohje: http://www.seldenmast.com/download.cfm? ... -540-E.pdf
Huomaa että ohjeissa puhutaan sekä suorista saalingeista että taakse-
päin vedetyistä sekä toppi- ja osarikistä. Meillähän on osatakila jossa
taaksepäin viedyt saalingit, tarkkana kun luetaan noita ohjeita.
Tuossa on myös Finn Express Purjehtijoiden rikausohje vuodelta -82
tai jotain:
http://www.fe83.org/gallery/view_photo. ... 47&id=10_G
ja hyvin kuvitettujen ohjeitten mukaan pärjää tosi pitkälle. Akateemisesta
tuon kirjan ainakin saa.
Keulaharustahan ei säädetä ollenkaan, vain kerran halutun nojan aikaan-
saamiseksi. Vielä on Charlottan keulaharuksen pituus mittaamatta mutta
palaan siihen sitten kun sen mittamiseen on mahdollisuus.
Mutta pääperiaatteeltaan se menee niin että ensin keulaharus halutulle
pituudelle, nojan pitää olla ison fallilla (vene vesilinjallaan) n 20-50cm tai
jotain sitä luokkaa. Sen jälkeen säädetään käsin ylävantit niin että masto
on suorassa (ison falli vedetään laidoille ja katsotaan että masto on
keskellä). Tämän jälkeen kiristetään käsivoimin ylävantit yhtä paljon
niin paljon kuin ilman työkaluja saa (alavantit vielä tosi tosi löysällä).
Tämän jälkeen mitataan ylävaijerin päätteestä 2000mm matka (2m) ja
laitetaan teippi siihen kohtaan vaijeri.
Tämän jälkeen otetaan työkalut ja kiristetään ylävantit jotta em 2000mm
mitta on venynyt 4mm eli mitta on nyt 2004mm. Jos kireämmän haluaa
niin kiristetään 2005mm asti, tämä vastaa 25% vaijerin murtolujuudesta
ja on maksimi mitä kannattaa käyttää. Seldénin ja Dedekamin
(http://www.dedekam.com/) suositus on 20-25% (2004mm on sama
kuin 20% murtolujuudesta). Liian löysä riki on vaarallinen, dynaamiset
voimat (hakkaamiset) saavat liikaa tilaa heloisa jne.
Kun ylävantit on kireällä kiristetään alavantit niin että maston keski-
osa vedetään takaisin taaksepäin. Alavanttien pitää olla huomattavan
paljon löysemmät kuin ylävantit (joiden pitää olla taas suht kireät,
laualavat). Maston esitaipuman kuuluu olla noin 0.5-1 maston paksuuden
verran. Jos vetää ison fallin isopurjeen halssikulmaan kiinni ja kiristää sen
niin siitä saa jonkin verran apua esitaipuman arvioimiseen.
Alavanttien kireys säädetään sitten lopuksi vesillä niin että maston
kaari vastaa isopurjeen etukaarta. Rikin trimmaamisen tarkoitushan
on sovittaa masto purjeisiin, eikä päinvastoin. Vanhoilla purjeilla tästä
periaatteesta pitää tinkiä tietenkin.
Yleensä ihmiset eivät uskalla/ymmärrä kiristää rikiään tarpeeksi. Vene
on luovikärkäs, riki hakkaa, ei ole nousukulmaa, trimmiohjeet eivät
toimi jne jne jne.
Mutta hanki ehdottomasti Dedekamin kirja. Tai lataa netistä Seldénin
trimmiohjeet, ne ovat aika samanlaiset. Tai sitten WB-sailsin jotkut
ohjeet jotka löytyvät galleriasta (Sy/ Annelin ala-albumin alla).
Seldénin osoite on http://www.seldenmast.com/
Lontoonkielinen Seldénin ohje: http://www.seldenmast.com/download.cfm? ... -540-E.pdf
Huomaa että ohjeissa puhutaan sekä suorista saalingeista että taakse-
päin vedetyistä sekä toppi- ja osarikistä. Meillähän on osatakila jossa
taaksepäin viedyt saalingit, tarkkana kun luetaan noita ohjeita.
Tuossa on myös Finn Express Purjehtijoiden rikausohje vuodelta -82
tai jotain:
http://www.fe83.org/gallery/view_photo. ... 47&id=10_G
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020
-
harald
- Hallitus
- Posts: 11335
- Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
- Location: Sibbo
- Vene: Charlotta
- Contact:
Oletko varma että nousevat ylöspäin? Etteivät siirry vain etu-takasuunnassaAnonymous wrote:laitetaanko ensin ylävantit siis ne jotka tulee
saalingista kireälle ja sitten vasta etustaagit? voiko sen aiheuttaa jos ensin
etustaagit aika kireällä?
kun vetää vantista keulaanpäin saalingin siiveke siis se jossa vaijeri kiinni
noudee pikkasen ylöspäin. jossain löysää selvästi. minulla ei ole
muttereita vaan pultit (en muista miksi kutsutaan) ja niiden päihin tulevat
sokat ja sit teippiä.
joka normaalia? Pyydä kaveria katsomaan edestä kun vedät vaijeria.
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020
-
Guest
ok. taitaa olla se printattu versio. täytyy katsoa mihin suuntaan oikeasti liikkuu,mutta jos ottaa tukea vaijerista niinkuin yleensä ja vaijeri antaa periksi kun saalinki liikkuu siellä kolossaan niin tulee aika epävarma fiilis. toinen puoli ei jousta mihinkään. näyttää kuin nousisi ylös se kapea pää.