Hiukkasen myöhässä tämä meikäläisen raportti...
Ekassa lähdössä oli selvää, että poijulta lähdetään, sen verran linja oli vinossa. Charlotta siinä pääsi juuri livahtamaan paaralla keulamme ohitse. Vendasimme Charlotan perään ja merkille tultiin yllättäen toisena. Sen jälkeen pitikin vaain pitää huoli siitä, että säilytämme paikkamme. Se onnistui ja hiukkasen yllättäen saimme kakkossijan hyväksi pohjaksi muille lähdöille.
Toinen startti toikin sitten takaisin maan pinnalle. Kuten videostakin näkyy, niin jarruttelin ennen lähtöä ja kuvittelin meidän olevan turvassa ja saavan hyvän lähdön. En kuitenkaan huomioinutt St. Olgan aiheuttamaa vaaraa meille. Taisin kuvitella, että olemme tarpeeksi edellä ja että saamme niin hyvän vauhdin lasketellessamme viivaa pitkin paukkuun saakka. Olga kuitenkin saavutti meidät ja sai meidät nostettua linjan yli. Lähtö uusiksi ja vika sija.
Kolmannessa lähdössä otin hiukan varmemmin. Lähtö taisi olla kohtuullinen, mutta taaksemme jäi kuitenkin vain uudelleen lähtenyt Olga.
Neljännessä startissa olikin mielenkiintoinen käänne alamerkillä. Vendasimme viimeisenä. Katsoin, että Olga jätti meidän mentävän välin itsensä ja poijun väliin. Todella tiukaksi meni, Olga taisi hieman parkkeerata spinnuongelmien kanssa siihen poijulle. Ja kiitos Petrille, ettei nostanut meitä poijua päin.

Tiukkaa settiä maalilinjaa kohden, joka meidän osalta kariutui minun ajovirheeseen ja vauhti hiipui ja Olga maalissa about 1 sek ennen meitä.
Nyt en enää viidennestä lähdöstä muista muuta kuin että alamerkin jälkeen otimme tuulen puoleisen paikan Merelliin nähden. Pääsimme ohi ja sen jälkeen se olikin kissa ja hiirileikkiä vendaten peräkkäin. Vedimme tässä pidemmän korren.
Ehdottomasti lisää sprinttikisoja. Sehän meni tosiaan melkein urheilun puolelle.

Ja kiitos Petrille videoista, hauskaa ja opettavaista katsottavaa.