Mistä kohtaa venettä ja millä korkeudella mittasit? Missä kohtaa venettä
lämmitin on? Otitko aikaa, kuinka kauan kesti ennen kuin lämmöt olivat
21° ja 23.5°? Entä mitä oli ilmankosteus ulkona ja sisällä?
harald wrote:Mistä kohtaa venettä ja millä korkeudella mittasit? Missä kohtaa venettä
lämmitin on? Otitko aikaa, kuinka kauan kesti ennen kuin lämmöt olivat
21° ja 23.5°? Entä mitä oli ilmankosteus ulkona ja sisällä?
No juu, tästähän voi tehdä vaikka minkälaista tiedettä, mutta kun alunperin oli kysytty että riittääkö lämpö, niin ajattelin nuo numerot tänne laittaa.
Mutta: lämpömittari pötkötti pentterin työtasolla. Ja lämppäri on peräpeilissä, mitä en suosittele kuin ehkä Korkeasaaren apinoille, sillä laitteeseen ulottuminen vaatii sellaista akrobatiaa etten olisi siihen itsekään uskonut kykeneväni .
Hyvä näin. Ehkä tuo kilpapurjehdus ja työelämä on vain opettanut että
sellaiset yksinkertaisetkin asiat kuten "lämpö" pitää määrittää, muuten
niillä sanoilla ei ole merkitystä
Pitää joskus mitata miten webasto tekee. Miten pystyisin tuohon, ilman että
siitä tulee sellainen TM-testaa artikkeli
Minulle on väitetty, että Wallas ilmoittaa tehon polttoaineen lämpöarvon mukaan ja Webasto/Eberi taas lämminilmaputkeen tuotetun lämmön perusteella.
Erona olisi siis epätäydellisen palamisen ja pakoputkeen menevän lämmön osuus, joka lienee suuruusluokkaa 10-30%. Lisäksi vielä voisi tulla eroa lämmityslaitteesta ja putkistosta "vuotava" lämpö, joka riippuu mittaustavasta.
Jos näin olisi, Wallas 2400 olisi siis kutakuinkin yhtä tehokas kuin Webasto 2000 ja Wallas 1800 merkittävästi tehottomampi.
Kosteuden poistossa ilmanvaihtomäärä on toki hyvin ratkaiseva. Se taas korreloinee varsin hyvin lämmittimen sähkönkulutuksen kanssa.
Toinen tärkeä asia on lämmittimen imuilman ottopaikka. Jos imetään sisältä, ei kuivaa ulkoilmaa tule sisälle.
Tuo kuivatuskyky mainitaan usein. Pitäisiköhän asia testata käytännössä? Suomi-Saksa maaotteluhengessä.
Nähdäkseni vaadittaisiin seuraavat mittausjärjestelyt : otetaan froteepyyhe tms., kastellaan ja punnitaan, sitten ripustetaan se hyttiin, lämppäri tunniksi päälle, ja sitten uusi punnitus. Koe tehdään samanaikaisesti kahdessa vierekkäisessä veneessä, toisessa Wallas toisessa Webasto.
Kalevi_Harkonen wrote:
Eli vanhan huolto saattaa olla harkinnan arvoinen vaihtoehto uuden ostamiselle.
terveisin Kalevi
Kalevi puhuu järkeä. Ei ole vielä keksitty meriolosuhteisiin laitetta, joka ei huoltoa kaipaisi. Wallekset lienevät useimmat yli kymmenvuotiaita ja jos huolto on takkuillut, saattaapi tulla huonoa feedbakkiä.
Kuivaavien lämmitimien ilma tulisi luonnollisesti ottaa ulkoa (ja varmistua, myös että poistoilmallekin löytyy reitti). Elikkä Lämpö plus ilmanvaihto tuottavat kuivumisen.
Serenityssä n. 22 v Wallas 2400 ja viiden vuoden välein vaihdettu polttimen sytytin. Lähtee mukisematta käyntiin ja lämmittää sekä kuivaa makoisasti
Anonymous wrote:Vielä tupsahti eteen kysymys, että (jos hommaisin Webaston) mistä kannattaisi hankkia lämminilmaletkua? Wallaksen hinnasto näyttää olevan suolaiset 12 eur/metri luokkaa.
- Mika
Mitä letkua olette käyttäneet? Meillä on ollut sellaista harmaata pahviletkua joka on sitten vuosien saatossa paahtunut sen verran että letku hapertui käsiin lämmittimen päässä. Pitäisi siis hankkia 60 mm Ø lämmönkestävää putkea pari metrin pätkä.
Mä olen käyttänyt eristeenä rautakaupasta saatavaa solumuovia:
Se on vaan kiusallisesti juuri vähän liian pientä. Ja mutkien teko hankalaa. Solukumi taipuu kivammin, mutta on vielä kalliimpaa. Solukumista löytyy myös valmiita 45 ja 90 asteen kulmia, ainakin joillekin putkipaksuuksille. Maksavat nekin vain hirmuisesti.
Tuolle solukumille mainitaan max +90°C. Riittää varmaan putken ulkopuolelle? Eihän se putki nyt niin kuuma ole käytössä että siihen näppinsä polttaisi, tämä ainakin muistikuvani perusteella.
Yksi 90° mutka pitäisi saada kyllä aikaiseksi, pitää mennä rautakauppan valittelemaan ei-oota.
Solukumi näyttää olevan 9-60 koossa 3,61¤/m, joten ei se nyt niin paljon ole.
Myykö Kespet Oy Kytkintiellä yksityisille metrin-parin pätkiä?
Tuossa Wallasta ostaessani tarjolla olis ollut myös solukumieristettä parin metrin pätkissä. Myyjä suositteli kuitenkin, ettei laittaisi hyvää eristystä silloin kun putki kulkee paatin sisätiloissa vaan antaisi putken hävikin tasapainottaa lämpöä. Jätin siis eristyksen parantelematta, koska meillä lyhyempi putki on vein 20cm mittainen ja pidempi pentteriin vievä kulkee punkan ali. Punkkaa alittavassa on jo jonkinlainen ohut lasivillaviritelmä ennestään, jonka ajattelin olevan sopivan huono muttei ihan mitätön. Päästänee sitten sopivasti hiukan lämpöä patjan allekin. Jos jotain eristäisi, kannattaisi ehkä paatin runkoa eristää sieltä päin (oma keskustelunaiheensa ehkä sekin).
harald wrote:
Mitä letkua olette käyttäneet? Meillä on ollut sellaista harmaata pahviletkua joka on sitten vuosien saatossa paahtunut sen verran että letku hapertui käsiin lämmittimen päässä. Pitäisi siis hankkia 60 mm Ø lämmönkestävää putkea pari metrin pätkä.
Minä olen hankkinut noita Ripoilista, josta saa laajan valikoiman noita + hyviä neuvoja.
Multa jäi yli pätkä 60 mm letkua, kun laitoin letkut myös makuuhytteihin. Miten pitkän tarvitset? Muistin mukaan tuo on reilun metrin mittainen.
FE-Sillanpää wrote:Tuossa Wallasta ostaessani tarjolla olis ollut myös solukumieristettä parin metrin pätkissä. Myyjä suositteli kuitenkin, ettei laittaisi hyvää eristystä silloin kun putki kulkee paatin sisätiloissa vaan antaisi putken hävikin tasapainottaa lämpöä.
Tommonen sentti-pari solukumia tai -muovia ei vielä kovin paljon eristä. Jos sinne ei mitään eristettä laita, niin säilytyslokerot käyvät tosi kuumana, ja kun ne on vesirajan alla, pohja on kylmä, ja kondenssivettä valuu lokeron pohjalla norona. Mulla ainakin solumuovista huolimatta lokerot ovat vielä lämpimät, mutta kondenssia ei samalla tavalla tule. Nostin myös putket ihan punkan pohjaan kiinni. Jos ne ovat veneen pohjaa vasten, ilma ehtii matkalla keulapiikkiin jäähtyä jo merkittävästi, ainkin jos vehje pöhisee pienellä teholla.
Putkien eristämisestä punkkien rungoissa: - ainakaan minä en kyennyt salongin punkalla nukkumaan, kun Webaston letku oli eristämätön. Lämmitti punkan rungon ihan liian kuumaksi. Eristeeksi tuli jotain rautakaupasta hankittua törkeän kallista solukumikamaa.
Webastosta muuten: - Air Top 2000 alkoi syyskesällä kiukutella ja lopetti sitten käynnistymisen kokonaan. Kauden päätteeksi Nallen venehuoltoon. Nalle teki kalliin remontin ja kertoi laitteen käyneen kuumana ja epäili sen syyksi huonoa ilmanvaihtoa. Asensin huolletun laitteen nyt keväällä takaisin veneeseen. Tulos: nyt se käy n. 10 - 15 minuuttia ennen kuin sammuu ja jää vilkuttelemaan vihreää merkkivaloaan. Laite on nyt takaisin Nallella.
Webasto on ollut asennettuna peräruumaan, peräsinakselin ja peräpeilin väliseen tilaan. Raitista ilmaa ruumaan se on saanut sekä vanhasta Wallaksen pakokaasuhormista että (FE:ssä vakiona olevista?) kahdesta peräsinpinnan takana olevasta n. 50 mm tuuletusreiästä. Nyt koekäytössä pidin ruuman luukkuja auki ja siitä huolimatta tuli lämmönahdistusta.