Peräsinakseli

[pasi]

Kirjoittelen tälle mainiolle palstalle edelleen, vaikka olenkin ex-feneilijä... Jostain syystä tulee seurailtua palstaa tiiviisti.
Vaihdoimme perhesyistä kasikolmosemme viime syksynä hieman tilavampaan Inferno kolmeykköseen, joka on tuntunut ihan mainiolta veneeltä (myös). Kyseisessä vuosimallissa on kuitenkin ongelma peräsinakselin kanssa - se nimittäin tuntuu jumittuvan kiinni laakereihin. Yhdistelmä, jossa toisella puolen on ruostumaton teräs, ja toisella puolen alumiini, on huono. Nyt akseli vaatii säännöllistä puhdistusta ja huoltoa, jotta pinnatuntuma säilyy hyvänä. Onko kenelläkään kokemusta peräsimen laakereista? Joidenkin ohjeiden mukaan hyvä laakeri olisi sorvattu pronssista, joidenkin mukaan delrinistä sorvattu laakeri olisi varmin...

[Panu]

... se nimittäin tuntuu jumittuvan kiinni laakereihin. Yhdistelmä, jossa toisella puolen on ruostumaton teräs, ja toisella puolen alumiini, on huono. Nyt akseli vaatii säännöllistä puhdistusta ja huoltoa, jotta pinnatuntuma säilyy hyvänä. Onko kenelläkään kokemusta peräsimen laakereista? Joidenkin ohjeiden mukaan hyvä laakeri olisi sorvattu pronssista, joidenkin mukaan delrinistä sorvattu laakeri olisi varmin...

Tervehdys

Molemmat ovat tunnettuja laakerimateriaaleja. Ensin kannattaa varmasti soittaa Finngulf marinelle taikka Saint yachtille, jotka ovat kys venettä valmistaneet ja kysyä kuinka he ovat tämän ratkaisseet.

Henkilökohtaisesti uskon molempien ratkaisujen tuottavan ihan OK lopputuloksen, mutta jotenkin olisin tuonne pronssiin päin kallellaan (metallialalla kun olen ). Muista kuitenkin tehdä laakeriholkkeihin riittävät välykset, noin 0,1 mm materiaalista riippuen. Tämä siksi, ettei peräsinakseli voimakkaan rasituksen alaisuudessa taipuessaan rupea jumittamaan laakeriholkkiin "huonolla" hetkellä. Tässä mielessä Delrin olisi joustavampana materiaalina parempi vaihtoehto.

Eli molemmissa vaihtoehdoissa on puolensa, ja kokonaisuus taaskin ratkaisee...

[mikke]

Meillä on muistaakseni (muovinen) alalaakeri tehty kahdesta puolikkaasta jolloin sen sai paikoilleen ilman montun kaivamista. Itse en ole tätä tehnyt mutta onkohan tästä kohtuutonta haittaa käytännössä?

Todennäköiseseti alalaakeri siis on sahattu kahtia. Ei niin, että se olisi tehty niin, että kaksi puolikasta sopii täydellisesti yhteen ilman, että puolikkaiden väliin jää "sahan mentävä" rako.

[Panu]

Meillä on muistaakseni (muovinen) alalaakeri tehty kahdesta puolikkaasta jolloin sen sai paikoilleen ilman montun kaivamista. Itse en ole tätä tehnyt mutta onkohan tästä kohtuutonta haittaa käytännössä?

Todennäköiseseti alalaakeri siis on sahattu kahtia. Ei niin, että se olisi tehty niin, että kaksi puolikasta sopii täydellisesti yhteen ilman, että puolikkaiden väliin jää "sahan mentävä" rako.

Tervehdys

Meilläkin on peräsimen laakerihelat (ylä- ja alahela) muosista. Ne ovat lyöty paikoilleen ahdistussovitteella.

Kysyit onko mitään haittaa, että alahela on tehty kahdesta puolikkaasta. Puolikkaat ovat peräsimen vannasputken sisällä tuettuna, jolloin en usko mitään haittaa olevan, jos puolikkaat vain pysyvät paikoillaan eivätkä pyri tulemaan ulos.

[pasi]

Pronssi tuntui omasta mielestäni kaikkein järkevimmältä vaihtoehdolta (itse asiassa Stigo Finngulfilta sitä jo suosittelikin), mutta sitten eräs pitkään purjehtinut kaveri kertoi, että pronssi ei tule toimeen sen enempää alumiinin kuin ruostumattoman teräksenkään kanssa. Itse en asiaa tunne, mutta eikös tuo pronssi-/teräsyhdistelmä ole aika monessa kuitenkin mukana? Alumiini-/pronssiyhdistelmästä en tiedä... tarkoitan tällä yhdistelmällä siis sitä, että ko. metallit ovat kitkassa keskenään

[Panu]

Pronssi tuntui omasta mielestäni kaikkein järkevimmältä vaihtoehdolta (itse asiassa Stigo Finngulfilta sitä jo suosittelikin), mutta sitten eräs pitkään purjehtinut kaveri kertoi, että pronssi ei tule toimeen sen enempää alumiinin kuin ruostumattoman teräksenkään kanssa. Itse en asiaa tunne, mutta eikös tuo pronssi-/teräsyhdistelmä ole aika monessa kuitenkin mukana? Alumiini-/pronssiyhdistelmästä en tiedä... tarkoitan tällä yhdistelmällä siis sitä, että ko. metallit ovat kitkassa keskenään

Tervehdys

Tämä peikko, josta nyt puhutaan on nimeltään galvaaninen korroosio. Kyseisessä ilmiössä galvaanisessa ympäristössä (merivesi) kaksi eri metallia muodostavat galvaanisen parin, jossa epäjalompi metalli uhrautuu ja syöpyy. Tästä samasta syystä esim potkuriakseliin asetetaan sinkkianodi suojaamaan potkuria, mootoria yms osia.

En olisi nyt kovinkaan huolissani pronssin ja ruostumattoman yhdistämisestä. Onhan meilla veneessä ollut ruostumattomassa akselissa ollut jo vuodesta -81 pronssinen taittolapapotkuri, enkä ole vielä havainnut mitään tästä johtuvaa ongelmaa .

[mikke]

Eikös sinkki toimi galvaanisena parina potkurille ja akselille?

Ja jos peräsinakseliin laitetaan pronssiset laakerit niin jännitesarjassa alempi alkaa syöpyä?

[Panu]

Eikös sinkki toimi galvaanisena parina potkurille ja akselille?

Ja jos peräsinakseliin laitetaan pronssiset laakerit niin jännitesarjassa alempi alkaa syöpyä?

Tervehdys

Juuri näin. Sinkki on jännitesarjassa rosteria ja pronssia alhaisempi, jolloin se syöpyy. Meilläpä on monena kesänä vuoden vanha sinkki anodi lähtenyt kesken kautta uimaan omia teitään, eli sekä potkuri että sen akseli on ollut pidemmän aikaa ilman galvanista suojaa. Edelleenkään en ole löytänyt mitään ongelmaa kys. osissa. Luulenkin, että tässä tapauksessa suurimman hyödyn tästä anodisesta suojasta on nauttinut raakavesijäähdytteinen Yanmar moottori, joka on (tietysti) osa samaa galvaanista systeemiä .

Muistutan kuitenkin, että monessa vanhassa puuveneessä, kuten Hai, Folkkari jne käytetään pronssista peräsinlaakeria. Muovia ei ollut edes "keksitty" silloin kun kys. veneitä runsaasti valmistettiin .

[mikke]

Passiivinen kromiteräs on jännitesarjassa jalompaa kuin pronssi joten ainakin tällä kombinaatiolla ei pitäisi akselin heiketä ajan saatossa. Ja nuo ovat jännitesarjassa melko lähellä toisiaan ja pieni potentiaaliero vähentänee korroosion vauhtia.

Lisäksi puhutaan passivoitumisesta eli tietyt metallit muodostavat pinnoilleen ohuita molekyylikerroksia jonka johdosta niiden potentiaali nousee jalometallin tasolle. Hankauspinnoilla (laakerit) tämä lienee kuitenkin mahdotonta.

[Panu]

Ja nuo ovat jännitesarjassa melko lähellä toisiaan ja pieni potentiaaliero vähentänee korroosion vauhtia.

Lisäksi puhutaan passivoitumisesta eli tietyt metallit muodostavat pinnoilleen ohuita molekyylikerroksia jonka johdosta niiden potentiaali nousee jalometallin tasolle. Hankauspinnoilla (laakerit) tämä lienee kuitenkin mahdotonta.

Tervehdys

On myös huomattava, että Suomenlahti ja miksei perämerikin ovat ns murtovettä, jonka suolapitoisuus on varsin alhainen. Tällöin veden sähkönjohtavuus on heikko, jolla galvaanista korroosiota heikentävä vaikutus .

Mitä tuohon passivoitumiseen tulee, niin kyllä eräät materiaalit muodostavat pinnallensa passivoivan kerroksen joka suojaa korroosiolta. Näin tekee myös ruostumatonkin teräs, jonka pinnalle muodostuu pääasiassa stabiili (ja uusiutuva) kromioksidi kerros estämään ruostumista. Lisäksi haponkestävänteräksen austeniittinen kiderakenne, seosaineet nikkeli ja molubdeeni parantavat osaltaan korroosion kestoa. Jos oletaan tämän passivoituneen kerroksen lähtevän / kuluvan pois laakerissa tapahtuvan hankauksen vuoksi tulisimme ajatukseen, ettei ruostumatonta terästä voisi käyttää. Onneksi näin ei ole, vaan kromi on erittäin voimakas hapettumaan eli uudistumaan ja lisäksi sen oksidi on stabiili eikä se liukene veteen niin kuin rautaoksidi eli ruoste.

[Petri]

Lisäksi puhutaan passivoitumisesta eli tietyt metallit muodostavat pinnoilleen ohuita molekyylikerroksia jonka johdosta niiden potentiaali nousee jalometallin tasolle. Hankauspinnoilla (laakerit) tämä lienee kuitenkin mahdotonta.

Jos hifistelylinjalle mennään...
Tuota intoa muodostaa oksidikerros kuvataan yleisesti Pilling-Bedworth- suhteella, joka määrittää kutakuinkin millaiseksi kerros muodostuu ja miten se sitten suojaa. Suhde riippuu aineitten atomimassoista ja tiheyksistä.
Jos suhde on pieni (<1) kerros on huokoinen ja ei suojaa hyvin, jos taas suhde on iso >3 niin kerros muodostuu paksuksi ja alkaa lohkeilla.
Raudan ja kromin kohdalla suhde on 1.01, joten kerroksen muotoutuessa kerros painuu sopivasti kasaan puristuen rautapinnan päälle ja siten kromikerros kestää jonkinverran rasitusta. Riippuen käyttötarkoituksesta, haponkestävään teräkseen taidetaan Nikkelin ja Mobyleenin lisäksi seostaa myös Kobolttia, jos seoksen halutaan olevan sekä väsymyksen sekä korroosion kestävää. Lisäksi kannattaa huolehtia, että rikkipitoisuus on todella alhainen.
Yleisestiottaen haponkestävä teräs on kutakuinkin lähellä sellaista materiaalia, joka kestää, ruostumaton teräs ei kestä kitkan aiheuttamaa lämpöä ja mahdollisesti suolaista vettä/ilmaa kovinkaan paljoa.

[pasi]

Aihetta koskevan keskustelun taso alkaa olla jo sillä tasolla, että tavallisen kuolevaisen on vaikea seurata, missä mennään
Soittelin Saint-veneiden veistämölle, jossa erittäin ystävällisesti tarjottiin apua ongelman ratkaisemiseksi. He arvelivat akselin jäykkyyden johtuvan pääasiassa kahdesta mahdollisesta tekijästä - kävi ilmi, että itse asiassa HE ovat kyseisen vuosimallin aikanaan tehneetkin. Heidän mukaansa vannasputken päissä akselia tukemassa on kaksi nylon-puslaa. Muutamaan veneeseen on tullut toimitusvirheen vuoksi tavallista nylonia, eikä sitä turpoamatonta, meriveden kestävää. Tämä voisi siis olla yksi syy jäykkyyteen. Toisaalta on mahdollista, että vannasputkeen on jostain päässyt pieniä maa-aineshiukkasia (hienoa hiekkaa tai mutaa, riippuen veneen satamapaikasta), jotka puslan ja akselin väliin tunkeutuessaan muodostavat huoltokohteen. Tällöin riittäisi, että peräsimen tiputtaa pois ja puhdistaa kaiken huolellisesti. Nähtäväksi siis jää, mitä peräsinakselin tunnelista oikeastaan löytyy; pronssia, terästä, alumiinia, nylonia vai kenties jotain vielä mainitsematonta
Joka tapauksessa hekin varoittivat liiallisesta välyksestä akselin ja laakereiden/puslien välillä. Tarkkana saa siis olla...

[Panu]

...Soittelin Saint-veneiden veistämölle, jossa erittäin ystävällisesti tarjottiin apua ongelman ratkaisemiseksi. He arvelivat akselin jäykkyyden johtuvan pääasiassa kahdesta mahdollisesta tekijästä - kävi ilmi, että itse asiassa HE ovat kyseisen vuosimallin aikanaan tehneetkin.

Tervehdys

Tästä syystä ehdotinkin kysymästä Finngulfilta tai Saintilta. Kyllä he ovat jo samaan ongelmaan jo ratkaisut löytäneet. Tiesitkö, että Saint oli ennen nimeltään Kaarinan Venesisustuspalvelu, joka teki Infernon sisustustöitä alihankintana. Laminointityön teki kaiketi Finngulf tai Tabasco marine.

Heidän mukaansa vannasputken päissä akselia tukemassa on kaksi nylon-puslaa. Muutamaan veneeseen on tullut toimitusvirheen vuoksi tavallista nylonia, eikä sitä turpoamatonta, meriveden kestävää. Tämä voisi siis olla yksi syy jäykkyyteen.

Tästä syystä kirjoitinkin 8.12.-04 tuonne peräsimen laakerointi foorumiin seuraavaa:

Etolalla on koneistuspalvelu (Etra Oy muistaakseni). He varmasti kys helat voivat sinulle tehdä. Älä kuitenkaa mene tilaamaan heloja Nylonista, koska se turpoaa vedessä. Lopputulos on varsin jäykkä vaikka telakalla kaikki tuntui hyvältä. Muistaakseni meillä helat on valmistettu Oilonista eli kansan kielellä "rasva nylonista".

Toisaalta on mahdollista, että vannasputkeen on jostain päässyt pieniä maa-aineshiukkasia (hienoa hiekkaa tai mutaa, riippuen veneen satamapaikasta), jotka puslan ja akselin väliin tunkeutuessaan muodostavat huoltokohteen. Tällöin riittäisi, että peräsimen tiputtaa pois ja puhdistaa kaiken huolellisesti. Nähtäväksi siis jää, mitä peräsinakselin tunnelista oikeastaan löytyy; pronssia, terästä, alumiinia, nylonia vai kenties jotain vielä mainitsematonta

Tämän hevosen puolesta en uskalla lyödä vetoa. Pidän irtonaisen aineksen kulkeutumisen laakerinväliin erittäin epätodennäköisenä.

Joka tapauksessa hekin varoittivat liiallisesta välyksestä akselin ja laakereiden/puslien välillä. Tarkkana saa siis olla...

Hauskaa huomata, että joku muukin on päätynyt saman tyyppisiin ajatuksiin...

[jbeardie]

Olen tilaamassa laakeriheloja Etrasta. Onko muilla tarvetta uusille?
Mittakuva löytyikin wikin puolelta: https://www.fe83.org/wiki/index.php/Tie ... ihelat.jpg

T: Joni

[larsen]

Onko arviota hinnasta? Olisin jossain määrin kiinnostunut.

Smi