Kölin kiinnitys
-
avoipio
Kölin kiinnitys
Olen aikeissa vaihtaa hieman isompaan H-veneestä. Kuinka on, kestääkö FE83:n kölin kiinnitys samalla tavoin pohjakosketusta kuin alasrakennetut kölit. Kuvista päätellen FE83:n pohja on kölin kohdalta tasainen. Haluaisin kuulla kokemuksi asiasta. Vene olisi minulle kokonsa puolesta juuri sopiva, mutta purjehdin paljon reittien ulkopuolella koluten sisäsaaristoa ja rantaudun useasti. H-vene tuntuu kestävän aika tavalla kolinoita.
Tervehdys
H-vene on tunnettu pommin kestävyydestään. Fe83 ei ole missään nimessä yhtä kestävä, mutta se kestää hyvin normaalin käytön ja "kölillä ankkuripaikan luotaamisen". Miten tuon normaalin sitten määritteleekään...
Tunnettu tosiasia on, että FE:lle on saatu kiville ajamalla pahojakin vauroita aikaiseksi: kölitukit irti ja pohjalaminaatti melkein läpi rikki kölin takareunan kohdalta. Tällöin on kuitenkin tarvittu kovaa nopeutta ja "tuottamuksellista" hölmöilyä.
H-vene on tunnettu pommin kestävyydestään. Fe83 ei ole missään nimessä yhtä kestävä, mutta se kestää hyvin normaalin käytön ja "kölillä ankkuripaikan luotaamisen". Miten tuon normaalin sitten määritteleekään...
Tunnettu tosiasia on, että FE:lle on saatu kiville ajamalla pahojakin vauroita aikaiseksi: kölitukit irti ja pohjalaminaatti melkein läpi rikki kölin takareunan kohdalta. Tällöin on kuitenkin tarvittu kovaa nopeutta ja "tuottamuksellista" hölmöilyä.
Ystävällisin veneily terveisin PR
-
FE-Sillanpää
- luti
- Posts: 568
- Joined: Mon Mar 26, 2007 16:04 pm
- Location: Itä-Uusimaa
Onpa H kevyempikin. Helpommin kestää, kun on vähemmän massaa. Mutta eikös FE83:n kölin rakenne ole aika kestävää mallia, mm. kölipulttikeskustelun KaleviHarkonen-kommenttiin viitaten www.fe83.org/forum/viewtopic.php?t=2194Panu wrote:H-vene on tunnettu pommin kestävyydestään.
TervehdysFE-Sillanpää wrote:Onpa H kevyempikin. Helpommin kestää, kun on vähemmän massaa. Mutta eikös FE83:n kölin rakenne ole aika kestävää mallia, mm. kölipulttikeskustelun KaleviHarkonen-kommenttiin viitaten www.fe83.org/forum/viewtopic.php?t=2194Panu wrote:H-vene on tunnettu pommin kestävyydestään.
Olet toki oikeassa, että kyllä H on luokkaa vajaa tonnin kevyempi ja siten "helpompi" tehdä kestäväksi. Kyllä rakenteellakin ja muodoilla on suuuuuri merkitys.
Toisaalta, kun kysyjällä on tuo "panssarilaivan" kestävyyteen verrattava vene, niin toki itsestään selvyydet pitää osata myöntää. Siinä missä H:lla ajelee 7 solmua pahki kiveä on Feneellä osattava reivata vauhtia reippaasti, jos mielii ajella kivillä käynnin jäljiltä huolettomasti kotiin.
Muistan kun 80-luvulla alan julkaisussa oli kuva H:sta, jonka oli iso aalto paiskannut luodolle. Siinä se jökötti ulkoisesti ehjän näköisenä odottaen pois hakijaa. Vertailun vuoksi muitelkaamme miten pari vuotta sitten eräs n. 26 jalkainen vene päätyi Knaperin rantaan hakkautumaan päreiksi...!
Ystävällisin veneily terveisin PR
-
avoipio
Kiitos keskustelusta. En nyt kuitenkaan tullut tänne kuulemaan H:n hyvistä puolista vaan saamaan tietoja FE83:n kölin todellisesta kestävyydestä ja toki muutakin tarpeellista. Jos vaikka jollain olisi karilleajokokemuksia. Itselläni on vertailukohteina (ainakin testaajien näkemyksien perusteella) sellaisia veneitä kuin Albin Cumulus, Bianca 28, Compis 28, Finnflyer 27. Ehkä eivät samaa nopeusluokkaa mutta kulkevat kuitenkin. Isot H:t olisivat toki hyviä, mutta käyttööni liian suuria. Siis "myykää" minulle FE83!
Moi!
Musta tuntuu että sä olet nyt vähän liikaa lukenut suoli24:n kölinputoamisjuttuja.
Tuolla aiemmin linkitetyssä keskustelussa asia on sanottu aika tyhjentävästi: "Fenekanta lienee noin 250 kpl ja keski-ikää lähes 30 vuotta, joten takana on yli 70000 purjehduskautta. Rakenne on osoittautunut turvalliseksi, sillä tietääkseni kukaan ei ole joutunut merihätään FEneen karilleajon seurauksena. "
Kaikki mainitsemasi venetyypit ovat eväkölisiä about 80-luvun veneitä. Jos niillä ajaa kovaa kiville, menevät paskaksi, mutta on hyvin epätodennäköistä että uppoaisivat. Kaikki nuo kestävät pientä hidasta pohjan tunnustelua rantautuessa.
Mikä menee ylläolevaa tarkemmaksi vertailuksi on ns. pilkun... enkä usko että kukaan pystyy saati että olisi kiinnostunut tuon tarkempaa analyysiä sulle kertomaan. Älä tee kärpäsestä härkästä.
T.
Ville
(En omista fe83:sta)
Musta tuntuu että sä olet nyt vähän liikaa lukenut suoli24:n kölinputoamisjuttuja.
Tuolla aiemmin linkitetyssä keskustelussa asia on sanottu aika tyhjentävästi: "Fenekanta lienee noin 250 kpl ja keski-ikää lähes 30 vuotta, joten takana on yli 70000 purjehduskautta. Rakenne on osoittautunut turvalliseksi, sillä tietääkseni kukaan ei ole joutunut merihätään FEneen karilleajon seurauksena. "
Kaikki mainitsemasi venetyypit ovat eväkölisiä about 80-luvun veneitä. Jos niillä ajaa kovaa kiville, menevät paskaksi, mutta on hyvin epätodennäköistä että uppoaisivat. Kaikki nuo kestävät pientä hidasta pohjan tunnustelua rantautuessa.
Mikä menee ylläolevaa tarkemmaksi vertailuksi on ns. pilkun... enkä usko että kukaan pystyy saati että olisi kiinnostunut tuon tarkempaa analyysiä sulle kertomaan. Älä tee kärpäsestä härkästä.
T.
Ville
(En omista fe83:sta)
Kaikilla on karilleajokokemuksia, mutta niistä ei yleensä ole tapana huudella.avoipio wrote:Kiitos keskustelusta. En nyt kuitenkaan tullut tänne kuulemaan H:n hyvistä puolista vaan saamaan tietoja FE83:n kölin todellisesta kestävyydestä ja toki muutakin tarpeellista. Jos vaikka jollain olisi karilleajokokemuksia.
Esimerkiksi Charlottan albumissa on kuvia kölisaumasta, kun veneellä oli käyty kisassa kolme kertaa kivillä:
Kölisauman laminointi on irronnut, mutta kyllä tollakin kausi purjehdittiin loppuun, ja vene voitti vielä luokkamestaruuden (ja kaikki muutkin kisat?). Vaurio näyttää ehkä pahemmalta kuin onkaan, toi on kuitenkin kohtuu pienellä vaivalla laminoitavissa kuntoon.
Itse vedin pari vuotta sitten 5 solmua lasissa WHC-kisassa kiville. Vene nousi laakeahkon kiven päälle melko pehmeästi, joten ihan äkkipysäystä ei onneksi tullut. Leevene löysi sen jäljiltä vain n. 20 cm matkalta irronneen punkan laipion. Lisäksi osumakohdasta lähti pakkelit kölistä.
Tuo pointti H-veneeseen vertaamisessa lienee se, että vaikka mihin vaihtaisit, niin tuskin se ihan yhtä paljon kolhuja kestää. Ellet sitten vaihda johonkin pitkäköliseen. FE:ssä on kuitenkin kohtuullinen pilssi, eli köliä ei ole tuikattu ihan suoraan silitysrautapohjaan, kuten joissain uudemmissa. Köli on myös nykymittapuulla aika pitkä, yläreunasta 1750 mm, ja alhaalta metrin lyhyempi.
En ole kuullut, että kellään olisi tullut FE:ssä vedet sisään kivilleajossa, kyllä niillä on pääsääntöisesti kotiin nilkutettu, ja tarkistuksen jälkeen useimmiten ajettu kausi loppuun, ellei peräsin ole saanut pahasti kipeää.
FE on kestänyt myös teekkaripurjehtijoiden kovassa käytössä. Huhujen mukaan Triptease on luodannut useimmat rannikkomme kivet, ja vielä seilaa. Hankkivat vielä toisenkin FE:n laivastoonsa, joten ei kai se ihan huono voi olla?
Olli Niemi
Feneet ovat nuorimmillaan 28-vuotiaita ja kun suurin osa niistä yhä kelluu, voi olettaa että kyllä ne kivilleajoa kestävät. Ymmärtäisin kyllä kyselyn jos kyse olisi jostain uudesta veneestä modernilla pitkällä ja ohuella kilpakölillä, mutta nyt kuitenkin puhutaan veneestä joka on suunniteltu Suomen olosuhteisiin ja tehty aikana jolloin veneitä tehtiin varman päälle eikä keveyttä optimoiden.
FE on kuitenkin selkeästi kevyempi kuin nykyiset vastaavankokoiset. Messuilla ollut Comet 26 ja Sun 2500 ovat toki hiukan kevyempiä, mutta ero taitaa tulla vain kölipainosta ja noi ovat myös selkeästi lyhyempiä kuin FE. Monet muut ovat olleet 500-1000 kg painavampia, toki yleensä myös hiukan isompia. Mm. Dehler 29, First 27.7, Sera 29, FG 28, Tempo, Delphia 28 jne.Petri wrote:jolloin veneitä tehtiin varman päälle eikä keveyttä optimoiden.
Kölirakenteen kestävyydestä ehkä tosiaan höpötetään liiaksi. Heti ei tule mieleen yhtään muuta karilleajosta Itämerellä uponnutta venettä kuin se venäläinen IOR-vanerivene viime kesänä Hangossa.
Toisaalta hyvin vahvoina pidetytkin veneet kuten S&S Swanit ja Infernot joutuvat korjattavaksi, kun ajaa kunnolla kiville. Yhden tuollaisen tiedän saaneen pahoja vaurioita jo 3-4 kn kivilleajosta (pysähtyi kuin seinään).
Kaikki (lähes) veneet ovat siis riittävän turvallisia kölirakenteeltaan ja kestävät helposti rantaa varovasti lähestyttäessä tulevat kolinat. Samalla mikään lyhytkölinen vene ei kestä kovavauhtista karilleajoa vaurioitta.
Ajoimme karille pari vuotta sitten koneella n 4,5 solmun nopeudella (tai siis gasti ajoi, itse olin kajuutassa 
). Menimme melko kevyesti ja nopeasti karin yli. Välittömässä tarkastuksessa ei ilmennyt mitään vaurioita. Kun syksyllä sitten telakoitiin, huomasin, että päälaipiossa aivan kölin juuressa laminaatti oli hieman irronnut vanerista. Lähempi tarkastelu paljasti, että salongin molempien punkkien laminoinnit olivat parikymmentä senttiä revenneet punkkien etupäästä sisäpuolelta. "Vauriot" ovat vieläkin korjaamatta. Ehkä tänä keväänä jaksaisi ruveta asian tiimoilta hommiin 
. Mitään haittaa niistä ei ole ollut, eivätkä ne ole laajentuneet menneellä kaudellakaan, vaikka kovaa on menty esim. October-Racessa. Laminoidussa kölisaumassa ei ole mitään jälkeä.
). Menimme melko kevyesti ja nopeasti karin yli. Välittömässä tarkastuksessa ei ilmennyt mitään vaurioita. Kun syksyllä sitten telakoitiin, huomasin, että päälaipiossa aivan kölin juuressa laminaatti oli hieman irronnut vanerista. Lähempi tarkastelu paljasti, että salongin molempien punkkien laminoinnit olivat parikymmentä senttiä revenneet punkkien etupäästä sisäpuolelta. "Vauriot" ovat vieläkin korjaamatta. Ehkä tänä keväänä jaksaisi ruveta asian tiimoilta hommiin . Mitään haittaa niistä ei ole ollut, eivätkä ne ole laajentuneet menneellä kaudellakaan, vaikka kovaa on menty esim. October-Racessa. Laminoidussa kölisaumassa ei ole mitään jälkeä.terv. Artsi/DANIELA
Joo voisin kyl kestävyyden puolesta aika luottavaisin mielin suositella FE:tä. Trip Tease on nyt ollu kerholla jotakuinkin 17 kautta, ja edelleen käy ja kukkuu ilman ongelmia. Tämä käytössä havaittu kestävyys oli yks suurimpia syitä miks uutta venettä hankkiessa päädyttiin toiseen FE:hen. Lisäksi on kyllä ollut meille muutenkin sopiva, retkeilykelpoiset tilat, pienehkönä veneenä helppo satamissa, selkeät purjehdusominaisuudet jotka sopii hirveän hyvin opetuskäyttöön, ei pelästy kelistä, liikkuu purjevoimalla kohtuullista vauhtia kaikessa paitsi ihan kevyessä, lista jatkuu...
En nyt lähde sen tarkemmin spekuloimaan montako merikartan merkeistä on käyty tarkistamassa, mutta on Tease kivilläkin käynyt pari kertaa, joskus lujaakin, ja kelluu edelleen. On sitä joskus Leeveneellä käytetty laminoitavana pohjakosketuksen jälkeen, mutta ei tosiaa ole uponnut ja tietääkseni ei ole edes ollut vaarassa.
Ja veneen kestävyys on hirveän paljon muutakin kuin kölin kiinnitys, ja näissä asioissa FE menee monen muun veneen edelle. Mainitaan nyt vertailukohtana että Trip Teasen aikana meillä on kolmas isompi pursi menossa, kaksi edellistä ajettiin käytännössä loppuun, ja Tease toimii edelleen. Ongelmattomampi käytössä kuin mikään näistä isoista (Sunwind 29, Omega 30, Elan 33), ts. enemmän tunteja vesillä ja vähemmän remontissa. Ja tuo aiemmin esitetty pointti siitä että samanlaisen konstruktion veneet on kölin kestävyydeltään aika samanlaisia pätee suht pitkälle. Lähinnä nyt jos jossain on madallettu kölipalkit tosi alas että saisi lisää seisomakorkeutta niin voi olla oikeasti heikompi. FE:n pilssi tulee jonkunverran alas pohjasta, ja jakaa siten kivilleajon rasituksia paljon hallitummin kuin tasaiseen pohjaan suoraan pultattu köli.
Jos tuo kölirakenteen kestävyys kiinnostaa ihan oikeasti ja haluat tehdä siitä kynnyskysymyksen, niin suosittelen tutustumista johonkin alan oppikirjaan näin ensialkuun. Vaikkapa Larsson & Eliassonissa on lyhyt ja suht kansantajuinen osio kölin kiinnityksen laskemisesta. Keskiverto purjehtijan spekulaatiot internetissä sisältää tiedonjyvän jos niitä lukee kriittisesti, mutta kivitys on senverran monimutkainen probleema ettei edes kaksi samanlaista kivitystä (vaikkapa 5kn ja kerrasta seis) ole edes välttämättä vertailukelpoisia, ja suurin osa näppituntumalta huhujen pohjalta tehdystä spekulaatiosta (kuuluisa suoli24 viihdepalsta) on täysin turhaa. Rakenteiden vertaaminen suoralta kädeltä on ihan pirun vaikeaa ja turhaa jollei oo tietoja laminaattispesifikaatiosta lähtien käsillä. Toki yleisen tason spekulaatioita voi tehä vaikka kölipalkkien koon, määrän, kölipulttien aluslevyjen ja muun tämmöisen perusteella. Heitetään nyt esimerkkinä vaikka tuo Salonan teräspalkisto vs. perinteinen lasikuitupalkisto. Teräksen murtolujuus on hihasta arvioiden alle hyvän kuiturakenteen murtolujuuden (mutta molemmilla liikutaan skaalalla 200-2000 noin karkeasti jotta arvioi siitä nyt sitten kun kuulet materiaalin nimen ilman tarkkaa speksiä), mutta toisaalta murtovenymä on paljon isompi ja aine sitkeää, jolloin tuo syö törmäysenergiaa aika kivasti verrattuna kuiturakenteeseen joka joko murtuu tai kestää. Eli riski köli hukkaamisesta on pieni. Vaan kun kivitys on tehty ja köli tallessa, niin milläs korjaat tuollaisen puolen veneen kokoisen kuituun upotetun teräskehikon? Ei tasan millään, ja vene on senjälkeen total constructive loss eli kaatopaikalle mars. Sano nyt tuostakin sitten kumpi on parempi, riippunee käytöstä. Ja jos nyt pitäisi lähteä vertaamaan vaikka kahta samantapaista venettä (vaikkapa FE 83 ja FF 27) niin tarvii melkeen piirrustukset jotta voi oikeasti sanoa yhtään mitään, kölipalkin korkeuden lisäksi kun vaikuttaa esmes laminaattipaksuudet, materiaalit,... Toinen vaihtoehto olis kivittää molemmat laboratorio-oloissa
Ja tuo tosiaan toimii aika vahvana tilastona jotta FE:tä ei ole juuri uponnut, ja tänkokonen fleetti on kyllä ehtinyt varmaan kartottaa koko Suomen rannikon valikoiman pohjamuotoja. Oikeestaan veneen ainoat rakenteelliset heikkoudet on keulaluukku, joka on helppo vaihtaa, ja peräsimen vaahdot, joista voi lukea foorumilta lisää, ja jotka on tyyppivika oikeastaan kaikessa 80-luvulla rakennetussa.
Jotain kokeilua eväkölisen veneen kestävyydestä olis myös tässä, pojat yrittää ihan tarmolla rikkoa Dehler 31:n
http://www.youtube.com/watch?v=rvxhQO4pw2E . Köli näyttäis killuvan kyydissä operaation jälkeenkin ihan hyvin. Jso joku osaa paremmin saksaa voi kääntää?
Fe:llä voi suht huoletta koluta kalliorantoja kiinnitystä varten, ihan kuin muillakin vastaavilla, kunhan sen tekee kohtuu rauhassa. Lujaa ei sovi kivelle ajaa, millään veneellä, jollei pidä laminoinnista.
Toki sellaisenkin teräskaivoksen unelman voisi tehdä jolla voi ajaa täysiä kiville ja senjälkeen yliviivata kartasta kiven, mutta se ei mahtaisi kevyen tuulen ihme olla veneenä. Yleisesti käytössäoleva mitoitustaso näyttäisi olevan sellainen että hiljaa voi ajaa kiville ilman mitään, kovavauhtisesta kivilleajosta tulee laminointia mutta harvoin on veneitä uponnut. Ja toki jos haluaa vahvemman veneen niin mikä estää teettämästä pilssiin parisataa kiloa lisää laminaattia?
En nyt lähde sen tarkemmin spekuloimaan montako merikartan merkeistä on käyty tarkistamassa, mutta on Tease kivilläkin käynyt pari kertaa, joskus lujaakin, ja kelluu edelleen. On sitä joskus Leeveneellä käytetty laminoitavana pohjakosketuksen jälkeen, mutta ei tosiaa ole uponnut ja tietääkseni ei ole edes ollut vaarassa.
Ja veneen kestävyys on hirveän paljon muutakin kuin kölin kiinnitys, ja näissä asioissa FE menee monen muun veneen edelle. Mainitaan nyt vertailukohtana että Trip Teasen aikana meillä on kolmas isompi pursi menossa, kaksi edellistä ajettiin käytännössä loppuun, ja Tease toimii edelleen. Ongelmattomampi käytössä kuin mikään näistä isoista (Sunwind 29, Omega 30, Elan 33), ts. enemmän tunteja vesillä ja vähemmän remontissa. Ja tuo aiemmin esitetty pointti siitä että samanlaisen konstruktion veneet on kölin kestävyydeltään aika samanlaisia pätee suht pitkälle. Lähinnä nyt jos jossain on madallettu kölipalkit tosi alas että saisi lisää seisomakorkeutta niin voi olla oikeasti heikompi. FE:n pilssi tulee jonkunverran alas pohjasta, ja jakaa siten kivilleajon rasituksia paljon hallitummin kuin tasaiseen pohjaan suoraan pultattu köli.
Jos tuo kölirakenteen kestävyys kiinnostaa ihan oikeasti ja haluat tehdä siitä kynnyskysymyksen, niin suosittelen tutustumista johonkin alan oppikirjaan näin ensialkuun. Vaikkapa Larsson & Eliassonissa on lyhyt ja suht kansantajuinen osio kölin kiinnityksen laskemisesta. Keskiverto purjehtijan spekulaatiot internetissä sisältää tiedonjyvän jos niitä lukee kriittisesti, mutta kivitys on senverran monimutkainen probleema ettei edes kaksi samanlaista kivitystä (vaikkapa 5kn ja kerrasta seis) ole edes välttämättä vertailukelpoisia, ja suurin osa näppituntumalta huhujen pohjalta tehdystä spekulaatiosta (kuuluisa suoli24 viihdepalsta) on täysin turhaa. Rakenteiden vertaaminen suoralta kädeltä on ihan pirun vaikeaa ja turhaa jollei oo tietoja laminaattispesifikaatiosta lähtien käsillä. Toki yleisen tason spekulaatioita voi tehä vaikka kölipalkkien koon, määrän, kölipulttien aluslevyjen ja muun tämmöisen perusteella. Heitetään nyt esimerkkinä vaikka tuo Salonan teräspalkisto vs. perinteinen lasikuitupalkisto. Teräksen murtolujuus on hihasta arvioiden alle hyvän kuiturakenteen murtolujuuden (mutta molemmilla liikutaan skaalalla 200-2000 noin karkeasti jotta arvioi siitä nyt sitten kun kuulet materiaalin nimen ilman tarkkaa speksiä), mutta toisaalta murtovenymä on paljon isompi ja aine sitkeää, jolloin tuo syö törmäysenergiaa aika kivasti verrattuna kuiturakenteeseen joka joko murtuu tai kestää. Eli riski köli hukkaamisesta on pieni. Vaan kun kivitys on tehty ja köli tallessa, niin milläs korjaat tuollaisen puolen veneen kokoisen kuituun upotetun teräskehikon? Ei tasan millään, ja vene on senjälkeen total constructive loss eli kaatopaikalle mars. Sano nyt tuostakin sitten kumpi on parempi, riippunee käytöstä. Ja jos nyt pitäisi lähteä vertaamaan vaikka kahta samantapaista venettä (vaikkapa FE 83 ja FF 27) niin tarvii melkeen piirrustukset jotta voi oikeasti sanoa yhtään mitään, kölipalkin korkeuden lisäksi kun vaikuttaa esmes laminaattipaksuudet, materiaalit,... Toinen vaihtoehto olis kivittää molemmat laboratorio-oloissa
Ja tuo tosiaan toimii aika vahvana tilastona jotta FE:tä ei ole juuri uponnut, ja tänkokonen fleetti on kyllä ehtinyt varmaan kartottaa koko Suomen rannikon valikoiman pohjamuotoja. Oikeestaan veneen ainoat rakenteelliset heikkoudet on keulaluukku, joka on helppo vaihtaa, ja peräsimen vaahdot, joista voi lukea foorumilta lisää, ja jotka on tyyppivika oikeastaan kaikessa 80-luvulla rakennetussa.Jotain kokeilua eväkölisen veneen kestävyydestä olis myös tässä, pojat yrittää ihan tarmolla rikkoa Dehler 31:n
http://www.youtube.com/watch?v=rvxhQO4pw2E . Köli näyttäis killuvan kyydissä operaation jälkeenkin ihan hyvin. Jso joku osaa paremmin saksaa voi kääntää?
Fe:llä voi suht huoletta koluta kalliorantoja kiinnitystä varten, ihan kuin muillakin vastaavilla, kunhan sen tekee kohtuu rauhassa. Lujaa ei sovi kivelle ajaa, millään veneellä, jollei pidä laminoinnista.
Toki sellaisenkin teräskaivoksen unelman voisi tehdä jolla voi ajaa täysiä kiville ja senjälkeen yliviivata kartasta kiven, mutta se ei mahtaisi kevyen tuulen ihme olla veneenä. Yleisesti käytössäoleva mitoitustaso näyttäisi olevan sellainen että hiljaa voi ajaa kiville ilman mitään, kovavauhtisesta kivilleajosta tulee laminointia mutta harvoin on veneitä uponnut. Ja toki jos haluaa vahvemman veneen niin mikä estää teettämästä pilssiin parisataa kiloa lisää laminaattia?
Katselemalla ei voi päätellä oikein mitään kölikiinnityksen lujuudesta. Käy helposti näin: http://www.schildt.nu/dominant95/keel_i ... a11_81.htm
Lasikuidun murtolujuus on 100-300 MPa: http://virtual.vtt.fi/virtual/proj3/tyo ... luku_9.htm
Perusteräksen myötöraja on 240 MPa (murtolujuus ehkä tuplat): http://virtual.vtt.fi/virtual/proj3/tyo ... uku_16.htm
Luulisi, että kölirakenteissa on kuitekin käytetty jotain parempaa, jolloin murtolujuus on helposti 1000 MPa ja myötölujuuskin saattaa olla samaa luokkkaa: http://www.ruukki.fi/Tuotteet-ja-ratkai ... akset#tab3
Lasikuidun kimmokerroin on 7-16 GPa kun teräksen on 200 GPa, joten venyyhän lasikuitu selkeästi enemmän ennen pysyviä muodonmuutoksia. Mutta teräs tietysti voi muuttaa paljonkin muotoaan ennen murtumista.
Tempossa on teräskehikko, joka tosin ei ole laminoitu kiinni, vaan ainoastaan liimattu. Ajoin karille reilun 5 kn vauhdilla ja vene jäi keikkumaan puoleksi tunniksi karin päälle. Vaurioina ainoastaan palkin irtoaminen rungosta takaosastaan. Purjehdin veneellä loppukauden (kesäkuun puolivälistä syyskuun loppupuolelle). Ei mitään lasikuituvaurioita ja korjaus kesti Leeveneellä 40 tuntia. Monessa muussa kuulemassani karilleajossa on tullut 100-500 tunnin korjaustyöt!
Tarpeeksi pahassa karilleajossa varmasti teräskehikon saa väännettyäkin, mutta silloin on myös lasikuitukehikko säpäleinä ja molemmissa tapauksissa joutuu purkamaan puoli sisustusta ja tekemään laajoja laminointeja. Sitten voi miettiä tekeekö veneeseen uuden teräs- vai lasikuitukehikon. Työmäärässä tuskin on suurta eroa.
Lasikuidun murtolujuus on 100-300 MPa: http://virtual.vtt.fi/virtual/proj3/tyo ... luku_9.htm
Perusteräksen myötöraja on 240 MPa (murtolujuus ehkä tuplat): http://virtual.vtt.fi/virtual/proj3/tyo ... uku_16.htm
Luulisi, että kölirakenteissa on kuitekin käytetty jotain parempaa, jolloin murtolujuus on helposti 1000 MPa ja myötölujuuskin saattaa olla samaa luokkkaa: http://www.ruukki.fi/Tuotteet-ja-ratkai ... akset#tab3
Lasikuidun kimmokerroin on 7-16 GPa kun teräksen on 200 GPa, joten venyyhän lasikuitu selkeästi enemmän ennen pysyviä muodonmuutoksia. Mutta teräs tietysti voi muuttaa paljonkin muotoaan ennen murtumista.
Tempossa on teräskehikko, joka tosin ei ole laminoitu kiinni, vaan ainoastaan liimattu. Ajoin karille reilun 5 kn vauhdilla ja vene jäi keikkumaan puoleksi tunniksi karin päälle. Vaurioina ainoastaan palkin irtoaminen rungosta takaosastaan. Purjehdin veneellä loppukauden (kesäkuun puolivälistä syyskuun loppupuolelle). Ei mitään lasikuituvaurioita ja korjaus kesti Leeveneellä 40 tuntia. Monessa muussa kuulemassani karilleajossa on tullut 100-500 tunnin korjaustyöt!
Tarpeeksi pahassa karilleajossa varmasti teräskehikon saa väännettyäkin, mutta silloin on myös lasikuitukehikko säpäleinä ja molemmissa tapauksissa joutuu purkamaan puoli sisustusta ja tekemään laajoja laminointeja. Sitten voi miettiä tekeekö veneeseen uuden teräs- vai lasikuitukehikon. Työmäärässä tuskin on suurta eroa.
-
avoipio
Kiitos hyvistä tiedoista. Taidan siis laittaa hakuun hyväkuntoisen FE83:n. Jos on myyjästä tietoa, niin ilmoitelkaa, mieluimmin sähköpostilla. Ja H-vene vm. 79 tarjolla.
Antti Voipio
antti.voipio@helsinki.fi
0500 931010
Antti Voipio
antti.voipio@helsinki.fi
0500 931010