Päijänteen sillat
Päijänteen sillat
Olemme menossa ensi kesäksi Päijänteelle ja olen hieman huolissani windeksin puolesta. Päijänne / Vesijärvi / Ruotsalainen vesistössä on paljon maantiesiltoja 11 m alikulkukorkeudella. Ottaisin mielelläni vastaan kokemuksia mistä silloista FE83:lla pääsee ali kallistamatta mastoa.
Omassa veneessäni (Filia) on Vanajaveden aikoihin ollut mastonkaatojärjestelmä, mutta A-puomi on valitettavasti kadonnut aikojen kuluessa. Nyt olisikin tarkoitus vain kallistella mastoa taaksepäin riittävästi niiden siltojen alla joista ei päästä ali keppi pystyssä. Apuvantit ovat onneksi vielä tallella.
Pasi.
Omassa veneessäni (Filia) on Vanajaveden aikoihin ollut mastonkaatojärjestelmä, mutta A-puomi on valitettavasti kadonnut aikojen kuluessa. Nyt olisikin tarkoitus vain kallistella mastoa taaksepäin riittävästi niiden siltojen alla joista ei päästä ali keppi pystyssä. Apuvantit ovat onneksi vielä tallella.
Pasi.
Vesijärveltä tullessa Päijänteelle on vääksyn kanava. Kanavassa on silta korkeus 11m sekä sähkölinja muistaakseni myös 11m.
Kanavalta suoraan pohjoiseen noin 6 mailia voi kääntya länteen joko Päijänteelle tai itään Ruotsalaiselle.
Päijänteen ja Ruotsalaisen on välissä on Kalkkisten kanava, jossa silta jonka alitus korkeus 11m.
Jos matkaa ei haluakkaan jatkaa Ruotsalaiselle vaan pysyy Päijänteellä niin mainitsemassani kohdassa noin 6 mailia vääksyn kanavalta pohjoiseen löytyy Karisalmen silta, josta varsinainen etelä-päijänne alkaa. Karisalmen alituskorkeus 11m.
Sinänsä omasta mielestäni vene kannattaa kuitenkin sijoittaa joko Padasjoelle tai Sysmään niin silloista ei tarvitse välittää mitään ja koko päijänne on siinä tapauksessa käytettävissä lukuun ottamatta eteläisintä osaa jossa ei ole nuuta kuin vääksyn kanava.
Navigointi helppoa, vettä kölin alla jokapaikassa, puhtaat vedet(tosin kylmät) ja tukikohdat vapaassa käytössä kunhan löytyy perälippu.
Tervetuloa Päitsille ja kysy lisää jos tarvetta.
T: ipe
Kanavalta suoraan pohjoiseen noin 6 mailia voi kääntya länteen joko Päijänteelle tai itään Ruotsalaiselle.
Päijänteen ja Ruotsalaisen on välissä on Kalkkisten kanava, jossa silta jonka alitus korkeus 11m.
Jos matkaa ei haluakkaan jatkaa Ruotsalaiselle vaan pysyy Päijänteellä niin mainitsemassani kohdassa noin 6 mailia vääksyn kanavalta pohjoiseen löytyy Karisalmen silta, josta varsinainen etelä-päijänne alkaa. Karisalmen alituskorkeus 11m.
Sinänsä omasta mielestäni vene kannattaa kuitenkin sijoittaa joko Padasjoelle tai Sysmään niin silloista ei tarvitse välittää mitään ja koko päijänne on siinä tapauksessa käytettävissä lukuun ottamatta eteläisintä osaa jossa ei ole nuuta kuin vääksyn kanava.
Navigointi helppoa, vettä kölin alla jokapaikassa, puhtaat vedet(tosin kylmät) ja tukikohdat vapaassa käytössä kunhan löytyy perälippu.
Tervetuloa Päitsille ja kysy lisää jos tarvetta.
T: ipe
Ipe, oikeastaan olen kysymässä "ilman takuuta, omalla vastuulla, vakuutusyhtiön hyväksymättömiä" kokemuksia käytännön alikulkukorkeuksista. Esim Karisalmen sillalle ilmoitettu 11 alituskorkeus pitää sisällään varmaankin jonkinlaisen varmuusmarginaalin - olisiko tuo varmuusmarginaali riittävä jotta Fe83:n mastoa ei tarvitse kallistaa siltaa alitettaessa?
Pitää varmaankin alkaa laskeskelemaan millaisia voimia etustaagiin kohdistuu kun mastoa kallistaa 30 astetta. Jos voimat ovat pieniä niin kallistamiseen voisi ehkä helpoimmillaan käyttää spinnun nostintakin.
Pasi.
Pitää varmaankin alkaa laskeskelemaan millaisia voimia etustaagiin kohdistuu kun mastoa kallistaa 30 astetta. Jos voimat ovat pieniä niin kallistamiseen voisi ehkä helpoimmillaan käyttää spinnun nostintakin.
Pasi.
Päijänteen sillat
Heips!
Näin joskus kaitafilmin pätkän v. 1979 Päitsistä, jossa Albin Express menee kisan kärjessä Karisalmen sillan ali ihan ok.
Karisalmen jälkeen vapaat vettä riitää melkein loppuun eli Vaajakoskelle asti. Kärkisten silllan virallinen korkeus on 18, 0 metriä, mutta siitä
on menty kuulema 2007 Päitsissä 19,1 metrisellä (antennin kanssa).
Sitten Jyväskylän Salmirannassa ja Vaajakosken Noukanniemen Välillä on
2 sähkölinjaa, toinen 14-metrinen ja toinen paikasta = salmesta riippuen
12 - 14-metrinen.
Päijänteeltä Jyväskylän kaupungin rantaan mentäessä Äijälänsalmessa tai Äijälänjoessa (nimi vaihtelee kartoissa) 10 - 13 metrin sillat ja sähköjohto.
Viimeisenä on Jyväsjärvellä 10-metrinen kuokkalan silta.
Vihjeenä viellä että Päijännepurjehduksessa 23. - 24.7.2011 on taas oma
luokka FE-83:lle.
Onkohan muuten Päitsi ainoa järvikisa, jossa on saatu aikaiseksi FE-83-
luokka?
Näin joskus kaitafilmin pätkän v. 1979 Päitsistä, jossa Albin Express menee kisan kärjessä Karisalmen sillan ali ihan ok.
Karisalmen jälkeen vapaat vettä riitää melkein loppuun eli Vaajakoskelle asti. Kärkisten silllan virallinen korkeus on 18, 0 metriä, mutta siitä
on menty kuulema 2007 Päitsissä 19,1 metrisellä (antennin kanssa).
Sitten Jyväskylän Salmirannassa ja Vaajakosken Noukanniemen Välillä on
2 sähkölinjaa, toinen 14-metrinen ja toinen paikasta = salmesta riippuen
12 - 14-metrinen.
Päijänteeltä Jyväskylän kaupungin rantaan mentäessä Äijälänsalmessa tai Äijälänjoessa (nimi vaihtelee kartoissa) 10 - 13 metrin sillat ja sähköjohto.
Viimeisenä on Jyväsjärvellä 10-metrinen kuokkalan silta.
Vihjeenä viellä että Päijännepurjehduksessa 23. - 24.7.2011 on taas oma
luokka FE-83:lle.
Onkohan muuten Päitsi ainoa järvikisa, jossa on saatu aikaiseksi FE-83-
luokka?
Tervetuloa Päijänteelle!
Tällaista tietoahan ei voi varmana levittää, mutta olen kuullut että joku olisi kenties joskus mennyt Vääksyn kanavan läpi ja Karisalmen sillan alta 11m korkealla mastolla. Voihan niissä myös laittaa gastin puomin päähän ja puomi sivulle, niin saadaan koko vene kallistumaan...
Samppa
s/y FEstivo
Tällaista tietoahan ei voi varmana levittää, mutta olen kuullut että joku olisi kenties joskus mennyt Vääksyn kanavan läpi ja Karisalmen sillan alta 11m korkealla mastolla. Voihan niissä myös laittaa gastin puomin päähän ja puomi sivulle, niin saadaan koko vene kallistumaan...
Samppa
s/y FEstivo
Tuohon kallisteluun kannattaa sitten toki huomioida että etenkään pienillä kulmilla kallistus ei kauheasti vaikuta maston korkeuteen.Samppa wrote:Tervetuloa Päijänteelle!
Tällaista tietoahan ei voi varmana levittää, mutta olen kuullut että joku olisi kenties joskus mennyt Vääksyn kanavan läpi ja Karisalmen sillan alta 11m korkealla mastolla. Voihan niissä myös laittaa gastin puomin päähän ja puomi sivulle, niin saadaan koko vene kallistumaan...
Samppa
s/y FEstivo
Jos oletetaan että Feneen masto on vaikka 11 metrin korkeudessa (onko kukaan koskaan mitannut, winkkarin kanssa) niin ohessa pieni taulukko joka ehkä sitten auttaa arvioimaan kallistusmittarin avulla että miten iso gasti sinne puomin päähän pitää laittaa. Eli siinä missä 20 astetta kallistusta on kyllä veneessä jo ihan tuntuva kallistus, ei se nyt vielä järin paljoa korkeutta laske, toki voihan tuokin 70cm olla riittävästi

Code: Select all
Korkeus suorana Kulma Korkeus kallistaen
11 0 11
10 10,83288528
20 10,33661883
30 9,526279442
40 8,426488874
50 7,070663707
itse olen ajanut karisalmea poikittain FE:llä ja sillan alta tsekattu korkeus ja windexi ainakin olisi tullut alas.
Rehellisesti sanottuna itse en yrittäisi yhdenkään edellä mainitun sillan/sähkölinjan ali ilman mastonkallistusta. Onhan noista mennyt mastoa kallistamalla jopa 15m keppejä ja purjehtimallakin Albin express, mutta riskiä en ottaisi ainakaan purjehtimalla.
-ipe
Rehellisesti sanottuna itse en yrittäisi yhdenkään edellä mainitun sillan/sähkölinjan ali ilman mastonkallistusta. Onhan noista mennyt mastoa kallistamalla jopa 15m keppejä ja purjehtimallakin Albin express, mutta riskiä en ottaisi ainakaan purjehtimalla.
-ipe
Sähkölinjoissa korkeus on matalimmalta kohdalta, itse seilaan paljon ko salmista ja kaikissa niissä on aika syvät rannat, joten korkeutta linjoilla on paljon enemmän vielä purkkarilla kulkukelpoisessakin vedessä.
Onkohan tuo windexin pudotus jostain 80 - 90 luvun taitteesta? Silloin nimittäin oli monena kesänä vesi todella korkealla. Mökkiläiset saivat lopulta tarpeekseen mm. rantasaunojen lattioilla lilluneesta vedestä ja ilmeisesti pitivät huolen siitä, että säännöstelyn rajoja tai ainakin niiden ylityksistä koituvia sanktioita tiukennettiin.
Puhuvat myös, että Karisalmen silta on vanhuuttaan taipunut niin, että reunalla on korkeutta enemmän kuin keskellä... Jotkut ovat kivenkovaan sitä mieltä, että Käkisalmessa olisi alhaisemmasta alikulkukorkeus ilmoituksesta huolimatta suurempi vapaa korjeus kuin Karisalmessa. Itse epäilen kuitenkin tämän kieltämättä ilmeiseltä näyttävän ilmiön johtuvan optisesta harhasta. (Käkisalmi on kapea kaarisilta ja Karisalmessa taas jänneväli on pidempi ja suora)
Itse purjehdin masto pystyssä 13,8 m tangolla salmesta, jossa on 13 m sähköjohto. Varsinkin siinä salmessa (Tornionsalmi Ruotsalaisella) johdot ovat huikeasti korkeammalla reunoilta. 1,5 m syväyksellä pääsee kohdasta, jossa korkeutta on varmaan 16 m + - 0,5 m.
En kuitenkaan uskalla suositella kenellekään urheilua turvallisuudella tms. Karisalmessa liikenne on lisäksi aika vilkasta, joten kallistelun ajankohta kannattaa myös valita huolella... Erilaisilla kikkailuilla on Karisalmesta tultu kumminkin läpi selvästi FE:täkin korkeammillakin mastoilla...
(meillä on siis kyllä mastonkaatojärjestelmä ja kallistamme maston kaikissa 11 m paikoissa)
Onkohan tuo windexin pudotus jostain 80 - 90 luvun taitteesta? Silloin nimittäin oli monena kesänä vesi todella korkealla. Mökkiläiset saivat lopulta tarpeekseen mm. rantasaunojen lattioilla lilluneesta vedestä ja ilmeisesti pitivät huolen siitä, että säännöstelyn rajoja tai ainakin niiden ylityksistä koituvia sanktioita tiukennettiin.
Puhuvat myös, että Karisalmen silta on vanhuuttaan taipunut niin, että reunalla on korkeutta enemmän kuin keskellä... Jotkut ovat kivenkovaan sitä mieltä, että Käkisalmessa olisi alhaisemmasta alikulkukorkeus ilmoituksesta huolimatta suurempi vapaa korjeus kuin Karisalmessa. Itse epäilen kuitenkin tämän kieltämättä ilmeiseltä näyttävän ilmiön johtuvan optisesta harhasta. (Käkisalmi on kapea kaarisilta ja Karisalmessa taas jänneväli on pidempi ja suora)
Itse purjehdin masto pystyssä 13,8 m tangolla salmesta, jossa on 13 m sähköjohto. Varsinkin siinä salmessa (Tornionsalmi Ruotsalaisella) johdot ovat huikeasti korkeammalla reunoilta. 1,5 m syväyksellä pääsee kohdasta, jossa korkeutta on varmaan 16 m + - 0,5 m.
En kuitenkaan uskalla suositella kenellekään urheilua turvallisuudella tms. Karisalmessa liikenne on lisäksi aika vilkasta, joten kallistelun ajankohta kannattaa myös valita huolella... Erilaisilla kikkailuilla on Karisalmesta tultu kumminkin läpi selvästi FE:täkin korkeammillakin mastoilla...
(meillä on siis kyllä mastonkaatojärjestelmä ja kallistamme maston kaikissa 11 m paikoissa)
- FE-Sillanpää
- luti
- Posts: 568
- Joined: Mon Mar 26, 2007 16:04 pm
- Location: Itä-Uusimaa
Rakennusmiehen lasermittarillako?
Millähän noita siltoja kannattaisi oikeasti mitata?
Mietin että kävisinkö Asikkalassa ohikulkiessa luotaamassa sillalta etäisyyttä veteen epävarmahan se tulos olisi, koska sillan alapinnan etäisyys jäisi kuitenkin arvaukseksi ... mutta ajatus kehittyi seuraavasti:
Toimisiko kauden aikana rakennushommissa käytettävä lasermittain? Niissä halvoissa on laseria vain valo ja kaikuluotain mittaa epävarmasti etäisyyttä, mutta paremmissa taitaa olla oikeasti tarkka mittaus.
Siis jos haluaisi panostaa tuntemattomampien siltojen alituksiin, ottaisi feneeseen mukaan mittaimen. Epävirallista mittaustaulukkoa voisi sitten jakaa täällä palstalla. Mittaustulokset lienevät pysyväistä sorttia, paitsi Aurajoessa jossa sillat saattavat taipua nopeastikin alaspäin, mutta sellaista taitaa sattua vain Turuus.
Mietin että kävisinkö Asikkalassa ohikulkiessa luotaamassa sillalta etäisyyttä veteen epävarmahan se tulos olisi, koska sillan alapinnan etäisyys jäisi kuitenkin arvaukseksi ... mutta ajatus kehittyi seuraavasti:
Toimisiko kauden aikana rakennushommissa käytettävä lasermittain? Niissä halvoissa on laseria vain valo ja kaikuluotain mittaa epävarmasti etäisyyttä, mutta paremmissa taitaa olla oikeasti tarkka mittaus.
Siis jos haluaisi panostaa tuntemattomampien siltojen alituksiin, ottaisi feneeseen mukaan mittaimen. Epävirallista mittaustaulukkoa voisi sitten jakaa täällä palstalla. Mittaustulokset lienevät pysyväistä sorttia, paitsi Aurajoessa jossa sillat saattavat taipua nopeastikin alaspäin, mutta sellaista taitaa sattua vain Turuus.
Päijänteen vedenkorkeuksia voi katsella ainakin näistä linkeistä:
http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/14/l142111001y/wqfi.html
http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fi ... us/ham.htm
Vaihtelua on tosiaan aika paljon kesän aikana ja myös kesien välillä. Periaatteessa korkeusmittojen vertailukorkeutena pitäisi muistaakseni olla n. 78,8 m (tämä tosiaan ulkomuistista, joten saattaa olla väärin), syvyysmitoissa luku on n. 77,8 m luokkaa (?)
Käsitykseni mukaan Karisalmi on näistä eteläpään silloista tiukin. Oma kokemus on aavistuksen matalammalla veneellä, Karisalmessa jää tyypillisesti joitain (kymmeniä) senttejä tilaa, aallokosta ja vedenkorkeudesta riippuen. Etenkin korkealla vedellä saattaa se 11,0 metriäkin alikulkukorkeutena olla vähän siinä ja siinä. Vääksyssä tilaa on yleensä enemmän.
Muiden veneiden aaltojen kohdalla en yleensä uskalla Karisalmen ali mennä, joten runsaahkon liikenteen takia tulee toisinaan tehtyä jokunen kunniakierros. Ilmeisesti harjun muodoista johtuen myös tuuli tahtoo välillä vähän pyöriä, joten jos aikoo kallellaan mennä, kannattaa olla suhteellisen varma tekemisistään. Moni kyllä näyttää tähänkin menetelmään luottavan. Vesi myös virtaa silta-aukossa jonkin verran etelään päin (Kalkkisia kohti).
Mielenkiintoisimmat vesistöt myös minun mielestäni purjehtijalle ovat Pulkkilanharjun pohjoispuolella, joten Padasjoki tms. ovat hyvin varteenotettavia vaihtoehtoja.
http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/14/l142111001y/wqfi.html
http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fi ... us/ham.htm
Vaihtelua on tosiaan aika paljon kesän aikana ja myös kesien välillä. Periaatteessa korkeusmittojen vertailukorkeutena pitäisi muistaakseni olla n. 78,8 m (tämä tosiaan ulkomuistista, joten saattaa olla väärin), syvyysmitoissa luku on n. 77,8 m luokkaa (?)
Käsitykseni mukaan Karisalmi on näistä eteläpään silloista tiukin. Oma kokemus on aavistuksen matalammalla veneellä, Karisalmessa jää tyypillisesti joitain (kymmeniä) senttejä tilaa, aallokosta ja vedenkorkeudesta riippuen. Etenkin korkealla vedellä saattaa se 11,0 metriäkin alikulkukorkeutena olla vähän siinä ja siinä. Vääksyssä tilaa on yleensä enemmän.
Muiden veneiden aaltojen kohdalla en yleensä uskalla Karisalmen ali mennä, joten runsaahkon liikenteen takia tulee toisinaan tehtyä jokunen kunniakierros. Ilmeisesti harjun muodoista johtuen myös tuuli tahtoo välillä vähän pyöriä, joten jos aikoo kallellaan mennä, kannattaa olla suhteellisen varma tekemisistään. Moni kyllä näyttää tähänkin menetelmään luottavan. Vesi myös virtaa silta-aukossa jonkin verran etelään päin (Kalkkisia kohti).
Mielenkiintoisimmat vesistöt myös minun mielestäni purjehtijalle ovat Pulkkilanharjun pohjoispuolella, joten Padasjoki tms. ovat hyvin varteenotettavia vaihtoehtoja.
tuosta maston kallistuksesta vielä
juuri omasta albin expressistä luopuneena, voin kertoa kokemuksia sen maston kallistamisesta
fokan falli kiinni yksinkertaiseen taljaan keulassa, ja pelkät käsivoimat riittää maston kaatoon ja pystyyn nostoon. tosin hieman joutuu vinssillä auttamaan aluksi, että saa sakkelin etustaakista irti ja sitten kiinni.
apuvantteina toimi polyesteri köydet, jotka oli kiinnitetty varvaslistaan
maston etupuolelle, jotta kiristyivät mitä enemmän masto kallistui.
helppoa nopeaa ja yksinkertaista. expressin masto on kuitenkin niin kevyt, että itse en ainakaa mitään lujuuslaskelmia tehnyt.
kun masto oli kallistettu noin metrin ( siis keulastaagi irti kannesta metrin )
niin mittasin laiturissa vanhalla jakoavain falliin tekniikalla että maston korkeus vedestä oli 10metriä. tein sitten merkiksi pienen narutampin, kannen ja etustaagin valiin, joka samalla piti irtiolevan etustaagin aloillaan
voimia kokeilin nostamalla koko pakettia puomista, ja helposti sitä sai liikuteltua. en usko että falliin tulee kallistuksessa vetoa kovinkaan paljoa. kovempi rasitus fallille tulee silloin kun sillä löysää etustaagia, jotta sen saa irti.
nyt kun uusi fe83 odottelee tuolla rannalla jäiden lähtöä, niin samaa kaava noudattaen ajattelin tuon maston kallistuksen hoitaa.
veneen edellinen omistaja tosin rakentanut samantyylisen systeemin jo valmiiksi.
kun tuota A-pukkia ei ole, niin mikäli veneessä on ylimääräisiä käsiä, niin olen käskenyt kallistuksen ajaksi maston etupuolelle tukemaan mastoa, jotta pienet heilunnat saadaan pois.
appiukollani ollut joskus myös fe83. hänellä jossain? ylhäällä tietyt maamerkit vedenkorkeuksista, jolloin karisalmen sillan on voinut alittaa kallistamatta mastoa.
Jos ne jostain löytyy, niin postaan tänne
niin ja tuosta kanavasta. kanavan päijänteen puolen sähköjohdot ovat niin korkealla, että fe:llä ei vaaraa niihin osumisesta. expressillä ainakin meni mallikkaasti.
tosin tästä en sitten ota vastuuta...
terv.
Mikko
juuri omasta albin expressistä luopuneena, voin kertoa kokemuksia sen maston kallistamisesta
fokan falli kiinni yksinkertaiseen taljaan keulassa, ja pelkät käsivoimat riittää maston kaatoon ja pystyyn nostoon. tosin hieman joutuu vinssillä auttamaan aluksi, että saa sakkelin etustaakista irti ja sitten kiinni.
apuvantteina toimi polyesteri köydet, jotka oli kiinnitetty varvaslistaan
maston etupuolelle, jotta kiristyivät mitä enemmän masto kallistui.
helppoa nopeaa ja yksinkertaista. expressin masto on kuitenkin niin kevyt, että itse en ainakaa mitään lujuuslaskelmia tehnyt.
kun masto oli kallistettu noin metrin ( siis keulastaagi irti kannesta metrin )
niin mittasin laiturissa vanhalla jakoavain falliin tekniikalla että maston korkeus vedestä oli 10metriä. tein sitten merkiksi pienen narutampin, kannen ja etustaagin valiin, joka samalla piti irtiolevan etustaagin aloillaan
voimia kokeilin nostamalla koko pakettia puomista, ja helposti sitä sai liikuteltua. en usko että falliin tulee kallistuksessa vetoa kovinkaan paljoa. kovempi rasitus fallille tulee silloin kun sillä löysää etustaagia, jotta sen saa irti.
nyt kun uusi fe83 odottelee tuolla rannalla jäiden lähtöä, niin samaa kaava noudattaen ajattelin tuon maston kallistuksen hoitaa.
veneen edellinen omistaja tosin rakentanut samantyylisen systeemin jo valmiiksi.
kun tuota A-pukkia ei ole, niin mikäli veneessä on ylimääräisiä käsiä, niin olen käskenyt kallistuksen ajaksi maston etupuolelle tukemaan mastoa, jotta pienet heilunnat saadaan pois.
appiukollani ollut joskus myös fe83. hänellä jossain? ylhäällä tietyt maamerkit vedenkorkeuksista, jolloin karisalmen sillan on voinut alittaa kallistamatta mastoa.
Jos ne jostain löytyy, niin postaan tänne
niin ja tuosta kanavasta. kanavan päijänteen puolen sähköjohdot ovat niin korkealla, että fe:llä ei vaaraa niihin osumisesta. expressillä ainakin meni mallikkaasti.
tosin tästä en sitten ota vastuuta...
terv.
Mikko