FE83:n sisätilat yms

[Mika]

Tervehdys FE83:n omistajat!

Itse olen FE74-purjehtija. Purjehdin vasta toista kesää mutta alkaa jo tekemään hivenen isompaa ja vakaampaa paattia alle.

Kuten kaikki tietävät, on 74:ssä vallan mainiot (?) sisätilat kokoisekseen, mutta kansitilat ovat hivenen kömpelöt. Olenkin vaimoni kanssa mietiskellyt vaihtoehdoksi 83:sta.

Kun en tunne yhtään FE83-omistajaa, niin leikitään nyt ensin virtuaalileikkiä. Olen kahlaillut näitä FE83.orgin kuvastoja ja yrittänyt päästä jyvälle sen sisätiloista. Onko käsitykseni viidestä (5) makuupaikasta oikea? Onko tuossa pentterin eli paapuurin puolella myös aikuisen mentävä makuusija vai typistetty punkka?

Entäpä seisomakorkeus? Minkä verran ja mihin asti? Säilytystilat (riippuu tietysti, mitä on viritelty)? Keulassa olevan huussin käytännöllisyys, siis mahtuuko mukavasti istahtamaan vai tuottaako jo keskimittaiselle suomalaismiehelle ongelmia?

Ja ulkona olosta. 74:ään ei oikein saa järjellisesti viritettyä sprayhoodia, mutta melkein jokaisessa 83:ssa sellainen on. Minkä verran ja missä olosuhteissa sen suoja on parhaimmillaan kyseisessä laatikossa (kommentit tietysti perstuntumaisina)?

Ja jos jollakulla sattuu olemaan kokemuksia molemmista veneistä, niin olisi kiva tietää purjehdusominaisuuksien eroista. Itse tunnen vain 74:n ominaisuuksia.

Kiitostellen vastauksista jo etukäteen
Mika, Lappeenranta

[Panu]

Tervehdys FE83:n omistajat!

Kun en tunne yhtään FE83-omistajaa, niin leikitään nyt ensin virtuaalileikkiä. Olen kahlaillut näitä FE83.orgin kuvastoja ja yrittänyt päästä jyvälle sen sisätiloista. Onko käsitykseni viidestä (5) makuupaikasta oikea? Onko tuossa pentterin eli paapuurin puolella myös aikuisen mentävä makuusija vai typistetty punkka?

Entäpä seisomakorkeus? Minkä verran ja mihin asti? Säilytystilat (riippuu tietysti, mitä on viritelty)? Keulassa olevan huussin käytännöllisyys, siis mahtuuko mukavasti istahtamaan vai tuottaako jo keskimittaiselle suomalaismiehelle ongelmia?

Ja ulkona olosta. 74:ään ei oikein saa järjellisesti viritettyä sprayhoodia, mutta melkein jokaisessa 83:ssa sellainen on. Minkä verran ja missä olosuhteissa sen suoja on parhaimmillaan kyseisessä laatikossa (kommentit tietysti perstuntumaisina)?

Ja jos jollakulla sattuu olemaan kokemuksia molemmista veneistä, niin olisi kiva tietää purjehdusominaisuuksien eroista. Itse tunnen vain 74:n ominaisuuksia.

Kiitostellen vastauksista jo etukäteen
Mika, Lappeenranta

Tervehdys

Tässä hieman Fe83 purjehtijan vastauksia.

Mielelestäni 83:sen sisätilat ovat varsin asialliset kun ottaa huomioon, että vene ei ole mikään matkailuvaunu mastolla vaan hyvin purjehtiva vene.

Kyllä. Olet oikein ymmärtänyt, veneessä on 5 makuupaikkaa. Niistä kaksi keulapiikissä kaksi perä jälkeen styyran puolella salongissa (sohva + pistopunkka) ja yksi puolipistopunkka (jalat pentterin alla) paaran puolella.

Seisomakorkeus veneessä on arviolta noin 170-175cm pentterin edessä ja se laskee hieman keulaan mentäessä (noin 5cm?).

Säilytystila, tai sen puute, on mielestäni yksi 83:n heikoimpia kohtia (missä veneessä näin ei olisi). On tosin mielipide kysymys paljonko tilaa tarvitaan ja paljonko on paljon. Useamman hengen kanssa purjehtittaessa ei voi välttyä tilanteelta, missä kasseja lojuu lattialla. Periaatteessa tavaraa voi sijoittaa piiloon tankokaappiin keulapiikissä sekä sen vastakkaisella puolella wc:n takana olevaan hyllykköön. Lisäksi kaikkien punkkien alla on tilaa tarjolla ja salongin sohvien "hattuhyllyt" tarjoavat säilytyspaikkoja. Ulkosäilytystilat ovat mielestäni varsin hyvät. Yksi iso "anopinkotelo" paaran puolella joka jatkuu aina perän kautta puoliksi styyran puolelle + ankkuri laatikko keulassa, jonne voi hukata jopa muutaman fendarin.

WC on veneen kokoon nähden kohtuullinen. Ainoa valtaistuimelle asettumisen tiellä oleva ongelma on maston tuki tanko keulapiikissä. Sen vierestä pitää "luiskahtaa" istuakseen. Vastaavasti jos asiojan "peräpeili" on leveä, niin tangon vieritse on hankalampi päästä. Itse en ole tästä murhetta ottanut, eikä kokoni ole vielä käyttöä estänyt (193 cm + 115kg).

Yksi 83:sen hienoista puolista on erittäin TILAVA istuinlaatikko. Sen koko ei häpeä vertailua paljon suurempien veneidenkään kanssa. Vaikka FE83 on varsin kuiva vene purjehtia, niin ei voi välttyä tilanteelta, jossa kovemmalla vastatuulella keulaan lyövän aallon pärskeet lentävät aina istuinlaatikkoon taikka sen yli. Tällöin on sprayhoodin erittäin mukava. Lisäksi olen monasti sateella ohjannut venettä autopilotilla istuen jalat sisällä välikannen päällä sprayhoodin suojissa sateelta.

Toivottavasti vastauksesta on iloa. Voin venettä suositella varsin varauksetta. Se on kokoluokassaan yksi järkevimmistä vaihtoehdoista hankintahinta huomioiden.

[Mika]

Kiitoksia, Panu, kommenteista!

Vastauksista on aina iloa! Löysin jonkin verran yhtäläisyyksiä omaan FE74:ään, mutta myös 83:n etuja. Ja jos kerran 193 cm herra mahtuu alttarille, niin miksei myös 178 cm tappi

Pitääpi asiaa harkita ja pyrkiä johonkin paikallisen 83:n kyytiin ihmettelemään.

[Mika]

Kun olen yrittänyt vähän kuulostella kommentteja FE83:sta, niin joku uskalsi väittää, että 83:n runko on veltto. Ja toinen väite, että 83 on hidas... tiedä sitten vertasiko 20 vuotta uudempiin ja 10 jalkaa pidempiin.

Onko noihin väitteisiin olemassa jotain perustetta vai perinteisiä kateellisten jorinoita?

[harald]

Joo, tuossa newseissä joku valitti että jos katsoo peräpunkaan niin
"näkee" miten veltto se FE on rungoltaan. En minä tiedä, kyllä meillä
on mielestäni riki pysynyt kireänä ja näin. Tiedä sitä kuka on tuosta
velttoudesta puhunut ja mitä se oikeasti tarkoitti.

Ja runko ei olisi veltto olisi se liian raskas

Ja hitaudesta. Joo, kyllä FE:llä purjehtii Albin Expressien kanssa kisoissa
samaan aikaan maaliin. Ei kärki-Expressien kanssa mutta kuitenkin.
Hitaus on suhteellinen käsite. Huiput meillä Charlottan kanssa jotain
12.3kn. Henk.kohtaisesti 11.6kn.

[mikke]

Meillä naisväki valittelee tasaisin väliajoin keittiön toimimattomuudesta mutta ei ole kokemusta samankokoisten muiden veneiden ratkaisuista, ovatko toimivampia.

Tiskiallas toimii lika-astioiden säilytyspaikkana, varsinainen tiskaus hoituu lähes aina kahdella vadilla ulkona.

Meillä nimittäin mies tiskaa ja ulkona on kivempi lotrailla

[Mika]

Olen huomannut, että toisissa 83:ssa on moottorissa S-vetolaite ja toisissa suora akseli. Onko näillä suurempia eroja moottorimatkaa tehdessä? Itsellä on 74:ssä S-vetolaite ja se täristää peräsintä 5 solmun vauhdissa jo melkoisesti. Onko samaa ilmiötä havaittavissa 83:ssa? Ja minkä verran 8hv dieseli antaa marssivauhdiksi 83:lle?

Vielä samaan hengen vetoon: Kuinka paljon kiinteä potkuri hidastaa vauhtia taittolapaiseen verrattuna?

[Panu]

Olen huomannut, että toisissa 83:ssa on moottorissa S-vetolaite ja toisissa suora akseli. Onko näillä suurempia eroja moottorimatkaa tehdessä? Itsellä on 74:ssä S-vetolaite ja se täristää peräsintä 5 solmun vauhdissa jo melkoisesti. Onko samaa ilmiötä havaittavissa 83:ssa? Ja minkä verran 8hv dieseli antaa marssivauhdiksi 83:lle?

Vielä samaan hengen vetoon: Kuinka paljon kiinteä potkuri hidastaa vauhtia taittolapaiseen verrattuna?

Tervehdys

Olen itse ajatellut purjevenevetolaitteen ja suoranakselin välistä "paremmuutta" (etuja ja haittoja) ja tullut seuraavaan lopputulokseen:

Purjevenevetolaite:
+ kompakti
+ hiljainen
+ alhaisempi tärinä, ei rihdattavia akseleita
+ potkurin suuntaus suoran taaksepäin
- Kevytmetallinen rakenne -> korroosiolle altin varsinkin jos käytetään kuparipitoisia antifouling maaleja
- Hankala ja kallis vetolaitteen tiivisteen vaihto. Tietääkseni vakuutusyhtiöt vaativat 7 vuoden vaihtovälin?

Suora akseli
+ Helppo ja huoltovapaa, säänöllinen sinkki anodin vaihto yleensä riittää
+ Ei korroosio ongelmia (ei kevytmetallisia osia)
+ Tiivisteiden vaihto edullinen (stefat ei paljoa maksa jos tietää mistä hankkia)
+ Karilleajokestävyys väitetään olevan parempi kuin vetolaitteella. Eli Jos pohja joustaa niin paljon, että moottoripeti delaminoituu syntyy huomattavasti pienempi vuoto kuin vetolaitteen kanssa.
- Akselin rihtaus asennettaessa tarkkaa puuhaa
- Potkuri suuntautuneena hieman alaviistoon
- Pitkä akseli saattaa aiheuttaa värinöitä ja melua

Virtausvastuksen oletaisin olevat riittävällä tarkkuudella varsin saman suuruiset.

7,5hv:n Yanmar akselivedolla antaa meillä huipuksi noin 6,5 solmua ja marssivauhtina olen pitänyt 5,5 solmun luokkaa. Kulutus marssivauhdilla on noin 0,7 - 0,8 L dieselia / tunti eli noin 0,15 l /merimaili.

Kiinteän potkurin vastuksesta en osaa antaa arviota kun ei ole mitään kokemusta. Vene lehden pursivertailuissa on esitetty eron olevan puolen solmun luokkaa purjehdittaessa.

Jos minun pitäisi valita, niin kääntyisin suoran akselin kannalle. Niin helppoa elämä sen kanssa on ollut .

[rpuustin]

Hei,

millaisia marssivauhteja ja huippuja vetolaitteellisella 83:lla voi odottaa?

t. Raimo

[Petri]

Meillä Olgassa on siis akseli ja suhtkoht kulunut potkuri, eli mitään optimaalisia momentteja ei saa aikaan.
Normaalina marssivauhtina olemme pitänee 5 solmua, jolloin meteli on vielä ihan normaali ja konekaan ei "tunnu" käyvän maksimeissaan.
Huippuja en ole koskaan kokeillut, kun ei oikein huvita turhaan rääkätäkään konetta.

Potkurin vaihdolla saisi0,5-1 solmua lisää vauhtia tuohon, mutta eipä nyt ole toistaiseksi ollut hirveästi tarvetta.

[Mika]

Kiitokset kommenteista, Panu!

Vielä vähän kyselisin täsmennyksiä tuosta täristyksestä. Kommentoit, että purjevenevetolaitteella on alhaisempi täristys. Tarkoitatko tässä vetolaitteen aiheuttamaa täristystä runkoon vai potkurivirran aiheuttamaa täristystä peräsimeen?

Erityisesti kiinnostaa juuri peräsimen vapina moottoriajossa, kun omassa sitä on 5 solmun vauhdissa tosiaankin jo jonkin verran. Ei uskalla oikein autopilotilla ajaa, ettei mene kiinnitykset väljäksi pilotin päästä.

[Erkka]

Korjataan sen verran näin työn puolesta, että tuo vakuutusyhtiön vaatimus vetolaitteen tiivisteen vaihtamisesta kannattaa tarkistaa omasta yhtiöstä, on nimittäin hyvinkin vaihtelevat käytännöt. Espoolainen suurehko yhtiö ei edellytä ainakaan.

-Erkka / Awa

[Panu]

Kiitokset kommenteista, Panu!

Vielä vähän kyselisin täsmennyksiä tuosta täristyksestä. Kommentoit, että purjevenevetolaitteella on alhaisempi täristys. Tarkoitatko tässä vetolaitteen aiheuttamaa täristystä runkoon vai potkurivirran aiheuttamaa täristystä peräsimeen?

Erityisesti kiinnostaa juuri peräsimen vapina moottoriajossa, kun omassa sitä on 5 solmun vauhdissa tosiaankin jo jonkin verran. Ei uskalla oikein autopilotilla ajaa, ettei mene kiinnitykset väljäksi pilotin päästä.

Tervehdys

Tarkoitan juuri pitkän akselin aiheuttamaa (epätasapaino) värinää, en potkurin lapojen aiheuttamaa iskumaista painekuormaa peräsimessä. Peräsin ei siis juuri "väpätä", minkä lienet halunnut tietää .

[Panu]

Kun olen yrittänyt vähän kuulostella kommentteja FE83:sta, niin joku uskalsi väittää, että 83:n runko on veltto. Ja toinen väite, että 83 on hidas... tiedä sitten vertasiko 20 vuotta uudempiin ja 10 jalkaa pidempiin.

Onko noihin väitteisiin olemassa jotain perustetta vai perinteisiä kateellisten jorinoita?

Tervehdys

Olen tässä vuosien saatossa kuullut jos mitäkin selitystä mikä on FE83:ssa pielessä. No mielipiteitä on monia ja ne ovat esittäjilleen usein jopa tärkeitä. Hyvä niin. Eräskin Sundwind 27 purjehtija ehti minulle väittämään FE83:sta yli rikatuksi veneeksi. Purjeita on kuulemma aivan liikaa ja mastokin on tavattoman korkea. Huh huh, eipä hän tainnut oikein tietää mistä puhui .

Rungon vetelyyteen en osaa yhtyä. On totta, että kovassa karilleajossa on tapahtunut pohjatukkien irtoamisia. Mekin ajoimme aikanaan koneella liki täysiä kiville ja telakka reissu siitä tuli. Uskallan väittää, ettei mikään vene, ehkä esim. H-venettä, Antilloja ja muutamaa vastaavaa venettä lukuun ottamatta olisi tärskyä kestänyt. Lisäksi joillan alkusarjan veneillä on ollut joitain peräsimeen liittyviä kestävyysongelmia. Tietääkseni ainakin vuoden 1982 (myös loppukauden 1981) mallista lähtien nekin on korjattu konstruktiota muuttamalla. Riki on meilläkin pitänyt hyvin kireytensä eikä vantteja ole löystymisen takia jouduttu kesken kautta kiristämään, että se siitä...

En tiedä oletko lukenut tuolla press osastolla purjehtijalehden pikkukirjoitusta FE83:stä. Se ainakin minun korviin tuntui varsin positiiviselta kannanotolta veneen puolesta .

Käyhän katsomassa:

http://www.fe83.org/press/purjehtija-seglaren/

[Petri]

Purjeita on kuulemma aivan liikaa ja mastokin on tavattoman korkea. Huh huh, eipä hän tainnut oikein tietää mistä puhui

Melkein voisi sanoa, että siinä on katkera mies asialla.
Ehkä fe:n masto todellakin näyttää pidemmältä takaata.

Voisi vain kuvitella millainen tykki tuo vene olisi metrin pidemmällä mastolla. Mites korkea masto sunwindissa on, jotenkin sellainen muistikuva minulla olisi, että siinä olisi peräti 12 metrinen.