Video napattu, keksin miten.
Olimmeko tosiaan noin kaukana linjalta??!
Ranking #6: FE-regatta 2009
Ilmeisesti, mua tossa linjassa hämäsi vähän se että alkuun Hakola taisi olla veneellään sillä lailla, että alapoiju oli itseasiassa linjan ulkona ja kun en nyt muista ottivatko orderit mitenkään kantaa tähän tilanteeseen, niin yritin pelata varman päälle.harald wrote: Olimmeko tosiaan noin kaukana linjalta??!
Vauhdin ajoitus kyllä multa on epäonnistunut, oisi varmaan pitänyt ajaa hetken tiukemmin alaspäin keräten speediä ja sitten taas nostaa, kun tilaa oli. Toisaalta eipä kukaan muu kuin Charlotta onnistunut tuossa yhtään paremmin.
Tervehdys
Elisessä kisassa veneessä Jani, Reiska ja minä.
Lähtö meni "käsille / reisille", kun olimme (kaikki) kauuuukana linjalta paukun tullessa. No hyvä asia oli ettei kukaan varastanut.
Harald pääsi lähdössä heti karkuun ja me liimauduttiin Olgan taakse. Eivät sitten suosiolla päästäneet ohi, vaan peippailivat niin kuin pitääkin.
Jonossa mentiin vihreältä punaiselle poijulle ja sieltä Melkin selän punaiselle käärmeluotojen yläpuolelta takaisin punaiselle poijulle melkein ilman dramatiikkaa. Olga veti ja seurasimme kuin hai laivaa. Juuri ennen poijua huomasin, ettei Olga taivu poijulle ilman pakollisia vendoja ja pääsimme ohi. Jiipissä spinnu ylös ja hieman loppui kädet kesken eikä purje lähtenyt vetämän vaikka kuinka "käski" ja Olga käytti tilaisuuden mennen ohi. Taas mentiin peräkkäin, kunnen saimme Olgan hieman peittoon ja pienen puuskan mukana vauhtieroa ja pääsimme sovinnolla ohi.
Vihreällä merkillä Olgalla oli taas pahat mielessä. Halusivat mennä taas ohi, mutteivat saaneet käännöksessä riittävästi hilattua venettä tuuleen ja jäivät paskoihin. Venda vapaisiin oli ainut mahdollisuus ja sen Olga tekikin alle viiden sekunnin. Nyt saimme vetää oman päämme mukaan ilman häirintää ja saimme kasvatettua kaulaa reilusti. Tuuli shiftaili ja välillä tuntui että nyt päästään poijun yli ja nyt ei. Poijulta punaiselle lateraalille menikin hyytyvässä tuulessa mottoriveneiden (lue: kaappiveneiden) aaltoja kiroten. Tuuli hyytyi hyytymistään ja samalla kääntyi sivulle. Spinnu vetämää ja sillä ajettin niin ylös kuin päästiin. Edellä IM ja Charlottakin spinnutteli vastatuuleen, mutta paaaljon korkeammalle kuin me. Taitaa olla vanha uskollinen spinnu vaan sellainen "pullukka" ettei niillä linjoilla "kryssitä".
Takaa tuli Olga ja Merielä vaarallisen lujaa uudelleen viriävässä tuulessa ja lopuksi pyyhäli yläpuolelta ohi
. Kakkostila vaihtui kouluarvosanaan (4). Mitään ei enää ollut tehtävissä. Jonossa ajetiin maaliin.
Mitä sitten opittiin. Tyyntyvä ja vaihteleva keli vaatii keskittymistä. Tuulen uutta ilmestymistä odotellessa on vaarallista olla yksin väylän reunassa kun muut ovat väylän toisella puolen. Jos tuuli viriää meidän kannalta huonosta suunnasta syntyy kilpailullinen katastrofi. Mielummin kaikki samassa läjässä, jolloin kukaan ei saa ansiotta etua. Nyt oli lauantain lottoarvonta useita tunteja edellä aikaansa ja jäimme taas ilman jättipottia
.
Elisessä kisassa veneessä Jani, Reiska ja minä.
Lähtö meni "käsille / reisille", kun olimme (kaikki) kauuuukana linjalta paukun tullessa. No hyvä asia oli ettei kukaan varastanut.
Harald pääsi lähdössä heti karkuun ja me liimauduttiin Olgan taakse. Eivät sitten suosiolla päästäneet ohi, vaan peippailivat niin kuin pitääkin.
Jonossa mentiin vihreältä punaiselle poijulle ja sieltä Melkin selän punaiselle käärmeluotojen yläpuolelta takaisin punaiselle poijulle melkein ilman dramatiikkaa. Olga veti ja seurasimme kuin hai laivaa. Juuri ennen poijua huomasin, ettei Olga taivu poijulle ilman pakollisia vendoja ja pääsimme ohi. Jiipissä spinnu ylös ja hieman loppui kädet kesken eikä purje lähtenyt vetämän vaikka kuinka "käski" ja Olga käytti tilaisuuden mennen ohi. Taas mentiin peräkkäin, kunnen saimme Olgan hieman peittoon ja pienen puuskan mukana vauhtieroa ja pääsimme sovinnolla ohi.
Vihreällä merkillä Olgalla oli taas pahat mielessä. Halusivat mennä taas ohi, mutteivat saaneet käännöksessä riittävästi hilattua venettä tuuleen ja jäivät paskoihin. Venda vapaisiin oli ainut mahdollisuus ja sen Olga tekikin alle viiden sekunnin. Nyt saimme vetää oman päämme mukaan ilman häirintää ja saimme kasvatettua kaulaa reilusti. Tuuli shiftaili ja välillä tuntui että nyt päästään poijun yli ja nyt ei. Poijulta punaiselle lateraalille menikin hyytyvässä tuulessa mottoriveneiden (lue: kaappiveneiden) aaltoja kiroten. Tuuli hyytyi hyytymistään ja samalla kääntyi sivulle. Spinnu vetämää ja sillä ajettin niin ylös kuin päästiin. Edellä IM ja Charlottakin spinnutteli vastatuuleen, mutta paaaljon korkeammalle kuin me. Taitaa olla vanha uskollinen spinnu vaan sellainen "pullukka" ettei niillä linjoilla "kryssitä".
Takaa tuli Olga ja Merielä vaarallisen lujaa uudelleen viriävässä tuulessa ja lopuksi pyyhäli yläpuolelta ohi
. Kakkostila vaihtui kouluarvosanaan (4). Mitään ei enää ollut tehtävissä. Jonossa ajetiin maaliin.Mitä sitten opittiin. Tyyntyvä ja vaihteleva keli vaatii keskittymistä. Tuulen uutta ilmestymistä odotellessa on vaarallista olla yksin väylän reunassa kun muut ovat väylän toisella puolen. Jos tuuli viriää meidän kannalta huonosta suunnasta syntyy kilpailullinen katastrofi. Mielummin kaikki samassa läjässä, jolloin kukaan ei saa ansiotta etua. Nyt oli lauantain lottoarvonta useita tunteja edellä aikaansa ja jäimme taas ilman jättipottia
.Ystävällisin veneily terveisin PR
-
harald
- Hallitus
- Posts: 11317
- Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
- Location: Sibbo
- Vene: Charlotta
- Contact:
On tosiaan vaarallista olla väärässä laidassa. Mutta aina ei onni ratkaise sitä että mikä on se väärä laita, kyllä sen tuulen viriämisen näki jos katsoi Rysäkarin suuntaan. Siksi me ajoimme mahdollisimman korkealle spinnulla saadaksemme uuden tuulen ensin. En tiedä miten Merielassa, mutta hehän jatkoivat vasempaan laitaan kryssipurjeilla, oliko tämä kanssa sitä että he näkivät vedenpinnan tummuuden mailin etelässä?
Me olimme hetkittäin 0.00 nopeudessa ilman ohjailukykyä. Aika harvinaista.
Me olimme hetkittäin 0.00 nopeudessa ilman ohjailukykyä. Aika harvinaista.
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020
Punaisella poijulla meinasi usko loppua, kun tuuli shiftaili ja välillä sitä ei ollut. Kaiken kukkuraksi Olga hävisi horisonttiin. Luulimme, että meidän osalta kisa oli tässä.
Kun pääsimme poijun ohi näimme, että vasemmalla laidalla meren pinta väreili ja oikella puolella veneet "lilluivat". Valitsimme vasemman laidan. Pikku hiljaa tuuli nousi ja Merielan vauhti parani. Laitoin genuan skuutille heittoplokin varvaslistaan. Yllättäen olimme taas kisassa mukana! Spinnupuomi oli esillä, mutta tuulikulma oli n. 90 astetta ja varustamon hallituksen puheenjohtajalla (lue vaimoni) ei ole kauheasti kokemusta spinnuttelusta, joten päätin ajaa "varmanpäälle" maaliin, enkä järjestää ylimääräistä "viihdettä".
Kun pääsimme poijun ohi näimme, että vasemmalla laidalla meren pinta väreili ja oikella puolella veneet "lilluivat". Valitsimme vasemman laidan. Pikku hiljaa tuuli nousi ja Merielan vauhti parani. Laitoin genuan skuutille heittoplokin varvaslistaan. Yllättäen olimme taas kisassa mukana! Spinnupuomi oli esillä, mutta tuulikulma oli n. 90 astetta ja varustamon hallituksen puheenjohtajalla (lue vaimoni) ei ole kauheasti kokemusta spinnuttelusta, joten päätin ajaa "varmanpäälle" maaliin, enkä järjestää ylimääräistä "viihdettä".
Harri