beibistaakien kiinnitys

[harald]

Ohjeeksi mainittakoon, että Selden suosittaa vantteihin kiristykseksi 20% murtolujuudesta .

Ja tämähän on 2000mm matkalla 4mm venymä. Vaijerissa yhden mm
venymä vastaa 5% jostain lujuudesta. Onko tuo "murtolujuus" mistä
Panu puhuu niin sitten oikeasti turvallinen työkuorma vai oikeasti
murtolujuus on sitten eri asia.

Tämä menetelmä että mitataan käsikireästä 2000mm matka ylävantista
ja merkataan se, sekä työkaluilla kiristetään 2004 tai 2005 mm:iin on
peräisin Ivar Dedekamin kirjasta.

Charlottassa ollaan käytetty tuota 25% maximikireytenä. Jos vielä jaksaisi
laskea kierrokset matkalla käsikierästä tuohon 25% kieryteen niin saisi
hyvän kuvan siitä montako kierrosta on säätövaraa eri tuuliolosuhteisiin..

Ja vanhalla genoalla pitää ajaa löysin vantein, muuten genoan yläosassa
etenkin siirtyy pussi taakse jne. Ei vauhtia.

[Panu]

Ohjeeksi mainittakoon, että Selden suosittaa vantteihin kiristykseksi 20% murtolujuudesta .

Ja tämähän on 2000mm matkalla 4mm venymä. Vaijerissa yhden mm
venymä vastaa 5% jostain lujuudesta. Onko tuo "murtolujuus" mistä
Panu puhuu niin sitten oikeasti turvallinen työkuorma vai oikeasti
murtolujuus on sitten eri asia.

Tämä menetelmä että mitataan käsikireästä 2000mm matka ylävantista
ja merkataan se, sekä työkaluilla kiristetään 2004 tai 2005 mm:iin on
peräisin Ivar Dedekamin kirjasta.

Charlottassa ollaan käytetty tuota 25% maximikireytenä. Jos vielä jaksaisi
laskea kierrokset matkalla käsikierästä tuohon 25% kieryteen niin saisi
hyvän kuvan siitä montako kierrosta on säätövaraa eri tuuliolosuhteisiin..

Tervehdys

Voihan tuon hoitaa toisinkin. Jos kellään on varaa investoida kierretulkkiin taikka työntömittaan. Kierretulkilla voi helposti selvittää vanttiruuvin nousun taikka sen voi laskea mittaamalla työntomitalla vaikka 10 kierteen matkan ja jakaa saatu mitta 10:llä. Helppoa ja yksinkertaista. Ei aivan. On nimittäin huomattava, että vanttiruuvissa on kierre molemmissa päissä, joten äsken tulkattu / laskettu kierteen nousu pitää vielä kertoa 2:lla, jotta saataisiin vanttiruuvin kokonaiskiristymä / kierros. Tarkka kaveri vielä huomaa, että näillä suurilla jännityksillä vanttiruuvikin hieman venyy, mutta tuskin kovin paljon .

[harald]

Mitens menee sitten keulaharuksen kuorma? Jos molemmat päävantit on
esijännitetty 25%-iin turvallisesta työkuormasta niin näiden yhteinen voima
menee suoraan keulaharukseen? Eli maksimiesijännityksessä olevat ylävantit
antavat noin 1000kg vedon keulaharukseen, vai menikö se noin?

Ruutupaperi ja vektorit esille...

[mikke]

Tuolla mastontrimmausvinkeissä Kari Wilen puhuu 5-10 cm:n taipumasta saalinkien kohdalla. En ole koskaan mitannut, miten kireälle vantit vedän mutta en varmasti ikinä noin kireälle. Tosin Kari kyllä mainitsee myös, että huviveneiden vantit on perinteisesti liian löysällä.

Taipuuko teidän mastonne tuon verran?

Tuo 2000 millin mittaus -> venytys 2004 milliin kuullostaa niin käytännölliseltä, että sen voisi jopa tehdä

[mikke]

... ja toisaalta Kari Wilen sanoo, että huvipursissa riittää että vantit ovat kireällä vielä 15 asteen kallistumassa. Kuullostaa aika löysältä - jopa huvipursissa

[harald]

Taipuuko teidän mastonne tuon verran?

Kyllä, ja alavanteilla otetaan sitten vähän takaisin

Tuo 2000 millin mittaus -> venytys 2004 milliin kuullostaa niin käytännölliseltä, että sen voisi jopa tehdä

Ja siinä kohtaa kun vantin 2000mm osio on venynyt 2005mm:iin ovat ne todella
tiukalla. Ovea päälaipiossa ei välttämättä saa enää kiinni. Ja koputtamalla
vantteja voisi säätää jotain instrumenttia jos vain niistä ymmärtäisi jotain.

Luulisin että matkaveneessä jossa aika herkästi vaihdetaan pienemmät keula-
purjeet pärjää hyvin hiukan vähemmällä esijännityksellä. Ivar Dedekamin
kirjassa oli kuitenkin hyvin kerottu miksi niissä pitää olla paljon esijännitystä.
Juttu oli niin, että liian löysät vantit ovat paljon vaarallisemmat kuin liian
kireät. Sanoisin että vähintään pitäisi vetää ainakin 2000mm noin 2003 milliin
mutta mielellään 2004mm:iin kuten Seldénkin neuvoo.

Parempi mittaustyökalu noitten jännityksien mittaamiseen voisi olla läppäri,
mikrofooni ja joku äänianalysaattori joka mittaa taajuuksia. Siitä voisi sitten
ilmoittaa forumissa että vantit oli 600Hz kohdalla ja jännityksen voisi toistaa
toisella puolella maailmaa

[riitta]

voihan..sanonko eilen käytin aikaani laittaessani ne pirun ylävantit eteen, koska seldenin käyttiksessä niin selvästi sanottiin.pitänee purkaa vaikka oli ne noin viime vuonnakin. Ruottalaiset ei tiedä mitä kirjoittaa.
Erikoista kun tsekkasin sarvastossa, aika monessa ylävatit oli edessä, enempi kuin takana.