beibistaakien kiinnitys
beibistaakien kiinnitys
hei! tuleeko beibistaakit keulasta katsottuna kiinni etummaiseen vai takimmaiseen kiinnikkeeseen? onko väliä? suurimmassa osassa veneitä on taaimmassa,mutta näin monessa myös edessä ja nostaja sanoi et yleensä edessä. mikä merkitys jos väärin?
Re: beibistaakien kiinnitys
Tervehdyssalasana kateissa wrote:hei! tuleeko beibistaakit keulasta katsottuna kiinni etummaiseen vai takimmaiseen kiinnikkeeseen? onko väliä? suurimmassa osassa veneitä on taaimmassa,mutta näin monessa myös edessä ja nostaja sanoi et yleensä edessä. mikä merkitys jos väärin?
Babystaagi (jos sitä nyt tarkoitat) on noin maston puolesta välistä alas keulakannelle kiinni tuleva staagi, jolla yleensä mastonhuippurikisessä veneessä estetään mastoprofiilin "pumppaaminen" kovassa kelissä. samalla sitä voidaan käyttää myös maston taivuttamiseen (prebend).
Jotenkin minulle tuli mieleeni, että tarkoitat alavanttia, joka tulee kannella ylävantin etupuolelle. Ylävanttin tulee kulkea yläkiinnityskohdastaan saalingin yli kanteen siten, että se saalingin suunnassa (osatakilassa yleensä osoittavat hieman taaksepäin n 10 - 20 astetta) katsottuna vantti näyttäisi kulkevan suoraan alas. Eli vantin jännitys ei saa painaa saalinkia eteen eikä taakse päin. Jos vantti ei kulje suoraan, saattaa vantin jännitys taittaa kovassa kelissä saalingin eteenpäin (yleensä) ja sen seurauksena on maston kaatuminen


Eli babystagi on kuin etustaagi, mutta lyhyempi ja sen yläkiinnitys on noin maston puolessa välissä ja kannelle se tulee maston ja etustaagin väliin jotakuin keskelle.
Vantit osatakilaisessa veneessä, missä saalingit osoittavat hieman taaksepäin, tulee ylävantti AINA taaemmaksi ja alavanti etummaiseksi, johtuen em. selitetystä mekaniikasta.
Ystävällisin veneily terveisin PR
seldenin ohjeessa
seldenin ohjeessa alavantit tulivat taaempaan kiinnityspisteeseen.
Re: seldenin ohjeessa
TervehdysJari wrote:seldenin ohjeessa alavantit tulivat taaempaan kiinnityspisteeseen.
Tuntuu todella oudolta. Kaikkihan tosin riippuu kokonaisuudesta. Voihan olla, että ohjeet ovat mastolle, jonka saalingit tulevat suoraan sivuille


Saalinkien ollessa taaksepäin, käytetään ylävantin jännitystä kiristämään etustaagia ja samalla ylävantti painaa / taivuttaa saalingin avulla mastoa taaksepäin kaarevaksi (prebend). Alavanttien tehtäväksi jää sitoa maston keskialue kiinni (myös veneen pituussuuntaan) ja estää profiilin "pumppaaminen" kovassa kelissä. samalla alavanteilla hoidetaan, että profiili on sivusuunnassa suora eikä masto ole käyrä tai s mutkalla

Ystävällisin veneily terveisin PR
hei ja kiitos vastauksista.kyseessä alavantit, veneen nostaja puhui babystageista, joten mietin mikä lie oikea nimi
itse olin merkannut että sijaitsi edellisvuonna etupuolella ja useassa veneessä näin olikin. eräässä fe74ssa näytti taas olevan päinvastoin.eikös kaikki fe83 ole samanlaisia siis mihin vantit kiinnittyy?seldenin masto itsellänikin on ja ohjeet löytynee.
voin tarkistaa.onko enempi masto kuin venekohtainen?

voin tarkistaa.onko enempi masto kuin venekohtainen?
outoapa todella
itsekin hämmästelin vanttien paikkoja entisenä h-veneilijänä. tuttu isomman veneen omistaja kertoi, että hänenkin seldenin takilassa alavantit tulevat taaempaan kiinnityspisteeseen.
onneksi veneen paperien joukossa oli alkuperäinen takilanhoito-ohje, jossa opastettiin vanttien kiinnitys (ylävantit etummaiseen ja alavantit takimmaiseen pisteeseen).
itse järkeilin asian niin, että selden nyt vain haluaa, että alavantit tulevat normaalia suuremmassa kulmassa (liekö muiden profiilit sitten jäykempiä).
onneksi veneen paperien joukossa oli alkuperäinen takilanhoito-ohje, jossa opastettiin vanttien kiinnitys (ylävantit etummaiseen ja alavantit takimmaiseen pisteeseen).
itse järkeilin asian niin, että selden nyt vain haluaa, että alavantit tulevat normaalia suuremmassa kulmassa (liekö muiden profiilit sitten jäykempiä).
TervehdysAnonymous wrote:Itse järkeilin tuon niin että etuharukseen haluaa kaiken mahdollisen
jännityksen, jolloin pitää ylävantit laittaa taakse jotta ne mahdollisimman
paljon muistuttaa baruunoita.
Harald, Tallinnan internetkahvilassa.
Olen aivan samaa mieltä Haraldin kanssa. Perustelu on juuri tuo etustaagin kiristäminen suuremmassa kulmassa tulevalla ylävantilla. Kuten tuossa aikaisemmin totesin on kaikista tärkein vantin suoruus yli saalingin. Jos vantti tekee sivuttaisen mutkan, on saalinki vaarassa. Näin se vain lujuusopillisesti toimii


Ystävällisin veneily terveisin PR
TervehdysAnonymous wrote:Täytyy katsella kulmia.Mietin Panu vaan noita uhkakuvia mitä maalailit, jos väärinpäin. Ollut kyllä aina.Uskoako Seldeniin vai teihin
Harald lienee purjehtimassa Tallinnassa vai?
Meillä Fe:ssä saalingit ovat kiinni mastossa olevassa istukassa kahdella sokkatapilla. Tämä tekee saalingin kiinnityksestä jäykän sekä pysty- että pituussuuntaan. Jäykkä kiinnitys altistaa rakenteet taivutuksen alaisena suurille jännityksille. Kerronpa esimerkin meidän veneestä. Vene muutti meidän perheeseen (siis perheenjäsen melkein) kesäksi -87. Seuravana vuonna kevätkunnostuksen yhteydessä huomasin, että toisesta saalingista oli taaempi sokkatapin reikä repeämässä rikki



Korjauksen jälkeen saalinki onkin kestänyt ja pysynyt ehjänä jo noin 15 vuotta! Ainoa selitys moiselle vaurion synnylle on, edellisen omistajan toimesta tehty väärä rikaus ja rikin huima kuormittaminen

Kun saalinki kerran on jäykästi kiinni mastossa ja eikä vantin siirtäminen kannentasolla muuta vantin saalingin yläpuoleisen osa asemaa, on valittava ylävantille se rusti kannelta, johon kiinnitettynä rusti, saalingin pää ja ylävantin kiinnitys mastossa ovat samalla suoralla linjalla

Noin kuriositeettina mainittakoon, että ennen Fe:tä meillä oli Arteknon valmistama H-vene (vm -72), jossa saalinkien kiinnitys mastoon oli tehty yhdellä sokalla. Tämä rakenne mahdollisti saalinkien kulman muuttumisen (veneen pituussuuntaan), jolloin vanttien paikkaa pystyi vaihtamamaan kannella ilman riskiä rikin vaurioitumisesta. Tällöin saalingin kulma muuttui vantin aseman mukaan. Tätä ominaisuutta kilpapurjehtijat käyttivät hyväkseen. Vaihtamalla vanttien paikkaa kannella saatiin riki jäykäksi sivusuuntaan ja etustaagiin saatiin kevyeen keliin sopivasti notkoa, jotta fokan muoto olisi riittävän pussikas.
Eli kokonaisuus ratkaisee, mutta perussääntö on, että ylävantti tulee alavantin takapuolelle.
Ystävällisin veneily terveisin PR
Korostan edelleen, että aikaisemmin omistamani -84 FE83:n mukana tulleen alkuperäisen Seldenin takilan hoito-ohjeen mukaan ko veneessä alavantti tuli taaempiin kiinnityskohtiinPanu wrote:
Eli kokonaisuus ratkaisee, mutta perussääntö on, että ylävantti tulee alavantin takapuolelle.

onhan mahdollista, että etummaiset kiinnityskohdat ovat keskimääräistä taaempana. alavanttien kiinnityksen ohjeistus viittaisi maston valmistajan tahtotilaan estää ennenkaikkea maston pituussuunnassa tapahtuvaa pumppaamista. niin tai näin, itse olen pitänyt tapana noudattaa tuotteen valmistajan ohjeita

Tervehdys
Tein pieniä takistuksia Webissä ja soitin Jotico Marinelle Klaus Koskimiehelle (Seldenin edustaja Suomessa) ja tulos on seuraava:
Ylävantti on 99% tapauksista taaempana, kuin alavantti. Perustelut ovat seuraavat:
- Maston takanojan (eng. rake) takia ylävantti jää luonnostaan taaemmaksi.
- Tällöin ylävantilla saadaan jännitettyä mastoprofiiliin helpommin esitaivutus ja samalla keulastaagi saadaan kireälle.
- Ylävantti on tällöin saalingin suunnasta katsottuna suora, eli ei sivuttaisia voimakomponetteja vääntämässä saalinkia.
- Veneen rustiraudat kannen alla tulee olla sunnattu vantin suuntaiseksi. Ainakin Fe83:n tapauksessa rustirauta on siten, että ylävantti tulee taaemmaksi.
- Alavantin tehtäväksi jää vain mastoprofiilin keskihohdan (saalinkien kiinnityskohta) sivusuuntainen jäykistäminen ja profiilin pitkittäissuuntaisen "pumppaamisen" estäminen. Koskimiehen mukaan pumppaaminen rikkoo myös saalinkien kiinnityksessä kaytettäviä sokkareikiä.
Suurimmaksi ongelmaksi Koskimies totesi liian löysät vantit. Hän sanoi, että monta venettä on rikottu löysillä vanteilla. Harvassa ovat kuulema ne tapaukset, jossa kireällä olevat vantit ovat veneettä vahingottaneet. Tässä on kyllä järjenkäyttö sallittu (kirjoittajan huomautus). Ohjeeksi mainittakoon, että Selden suosittaa vantteihin kiristykseksi 20% murtolujuudesta
.
Tein pieniä takistuksia Webissä ja soitin Jotico Marinelle Klaus Koskimiehelle (Seldenin edustaja Suomessa) ja tulos on seuraava:
Ylävantti on 99% tapauksista taaempana, kuin alavantti. Perustelut ovat seuraavat:
- Maston takanojan (eng. rake) takia ylävantti jää luonnostaan taaemmaksi.
- Tällöin ylävantilla saadaan jännitettyä mastoprofiiliin helpommin esitaivutus ja samalla keulastaagi saadaan kireälle.
- Ylävantti on tällöin saalingin suunnasta katsottuna suora, eli ei sivuttaisia voimakomponetteja vääntämässä saalinkia.
- Veneen rustiraudat kannen alla tulee olla sunnattu vantin suuntaiseksi. Ainakin Fe83:n tapauksessa rustirauta on siten, että ylävantti tulee taaemmaksi.
- Alavantin tehtäväksi jää vain mastoprofiilin keskihohdan (saalinkien kiinnityskohta) sivusuuntainen jäykistäminen ja profiilin pitkittäissuuntaisen "pumppaamisen" estäminen. Koskimiehen mukaan pumppaaminen rikkoo myös saalinkien kiinnityksessä kaytettäviä sokkareikiä.
Suurimmaksi ongelmaksi Koskimies totesi liian löysät vantit. Hän sanoi, että monta venettä on rikottu löysillä vanteilla. Harvassa ovat kuulema ne tapaukset, jossa kireällä olevat vantit ovat veneettä vahingottaneet. Tässä on kyllä järjenkäyttö sallittu (kirjoittajan huomautus). Ohjeeksi mainittakoon, että Selden suosittaa vantteihin kiristykseksi 20% murtolujuudesta

Ystävällisin veneily terveisin PR