Yammun ylikuumeneminen

[mikke]

Heippa!

Pitkin kesää kärsittiin vm 1983 1GM:n ylikuumenemisesta, tyynellä säällä ~17 asteisessa vedessä oli maksiminopeus vajaa 4,5 solmua, ~20 asteisessa alle 3,5 solmua, muuten heat-varoitin pärähti soimaan ja "kehotti" vähentämään noeputta

Hyvällä kelillä tuo ei paljoa haitannut, mitä nyt matkanteko hidastui mutta so what. Kovassa vasta-aallokossa taas joutui nopeutta pudottamaan lähes nollaan; talven aikana tästä vaivasta on pakko päästä eroon.

Mikähän kyseseen ongelmaan olisi syynä?

Faktat:
- siipipyörä vaihdettu, ei vaikutusta
- vesipumpun imuletku tarkistettu, OK
- termostaatti vaihdettu uuteen (sairaasti karstaa tms kannen jäähdytyskanavissa, tässäkö vika?)
- Lämpötila-anturia ei vaihdettu, ei tarkistettu, kävi mielessä

Onko muilla kokemuksia tästä?

Voisiko vika kumminkin olla imussa eli kone ei saa niin paljoa vettä kuin haluaisi?

Itse veikkaan tuota "karstoittumista" jäähdytysjärjestelmässä. Onko olemassa jotain tököttiä joka putsaisi röörit?


-Mikke

[Guest]

Hei,

vastaavista ongelmistä kärsineenä vaihdatin kannen keväällä. Kuulemma merivesijäähdytteisen maksimi ikä on 20 vuotta. Se piti anakin meidän kohdalla täysin paikkansa. Kanavat olivat piripintaan saakka täynnä kaikkea mahdollista. Hinta oli n. 1100 EUR, josta kannen osuus n. 600 EUR. Lisäksi kannen tiivisteet, joitakin muita pikku kilkkeitä sekä työ. Mutta, viime kesänä saatiin sitten rauhassa tehdä reissua ilman näitä mielenrauhaa häiritseviä ongelmia.

Ilmeisesti tämän voisi estää esim. kierrättämällä kattilakiven poistoainetta syksyisen makeavesihuuhtelun yhteydessä. Itselläni ei ole tästä kokemuksia.

Jotkut ovat muuttaneet jäähdytysjärjestelmän makeavesijäjhdytteiseksi, josta lisää aiemmissa keskusteluissa.

[Jari]

me vaihdoimme (vaihdatimme) keväällä ylikuumenemisen johdosta vesipumpun stefat. meillä tuntui auttavan.

taustatietona: pumppu ei selvästi vuotanut, joskin oli alareunastaan kostea.

potentiaalista vikaa soitellessa, korjaaja ehdotti heti pumpun stefojen vaihtoa ja kuten jo mainitsin, oli oikeassa.

jari

[mikke]

Kiitos tiedoista!

Vähän olen skeptinen 20 vuotisen mömmöjen poistamisesta millään ihmeaineella.

Ilmeisesti kannen vaihto onnistuu koneen ollessa paikallaan. 500 egeä työstä kuullostaa siltä, että ammattimies tekee homman päivässä. Mitenköhän amatööri pärjäisi urakasta?

-Mikke

[oikkpasi]

Viime keväänä venekerhon kaveri valitteli samaa (Sunwind 27, Volvo). Nopeutta pystyi pitämään edellisenä kesänä alle 5 kn tyynellä kelillä, muuten alkoi summeri valittaa. Mitään ei kuulemma ollut tehtävissä, termarit vaihdettu ja kaikki tarkistettu. Kehoitin irroittamaan kannen ja katsomaan mitä kone oli syönyt. (kaveri oli jo lähes menossa ostamaan uutta konetta).

Jäähdytyskanavat lohkossa (ja osittain kannessa) olivat ihan täynnä suolakiteytymiä ja kanavat piti harjateräksen pätkällä rapsutella auki. Nyt kone pelittää taas ja kustannuksia teetti ainoastaa uusi kannentiiviste. Aikaa meni kahdelta mieheltä aamupäivä.

[mikke]

Jummijammi!

Totahan vois ainakin harkita, kannen joutuu kumminkin kiskomaan irti, vaihtoi tai ei.

-Mikke

[Guest]

Moro,
Kannen aukaisin itse viime keväänä.
Oikasu, venttiilin ohjurit ja kumit. Työt teetin liikkeessä joka korjailee autojen koneita. Venttiilin ohjurit ja kumit oli samat mitä Toyota tai Nissani käyttää => huomattavasti halvemmat kuin Yanmarin.
Laitoinpa vielä uuden suuttimen. Kaikki tämä n. 400¤. Kannen poiston ja uudelleen asennuksen tein itse (konetta ei tarvi irroittaa). Ohjeet löysin tältä foorumilta. Helpohko homma.
Niin sitä karstaa oli runsaasti vesikanavissa.

Ja niitä stefoja ym... saa kaikista hydrauliliikkeistä...

- Jussi

[Panu]

...Niin sitä karstaa oli runsaasti vesikanavissa.

Ja niitä stefoja ym... saa kaikista hydrauliliikkeistä...

- Jussi

Tervehdys

Uskoakseni suurin osa lämpenemisongelmista johtuu jäähdytysvesitilaan kerääntyneestä "kattilakivestä", eli juuri mainitsemastasi karstasta. Vesitilan seinämiin kiteytyneet mineraalit ovat hyvä eriste veden ja koneenosan välillä estäen lämmön johtumista. Höyrykattiloissa kattilakivi heikentää merkittävästi laitteiston hyötysuhdetta ja siten energiatehokkuutta, niin miksei olisi vaikutuksia diesel moottorissakin.

Netistä löytyy esim seuraava linkki kattilakiven poistoon tarkoitetusta aineesta: http://www.pstiiviste.fi/TP%20Esitteet/ ... tiedot.pdf
Käyttöturvatiedote löytyy: http://www.pstiiviste.fi/TP%20KTT/346%2 ... .10.06.pdf

Tuon aineen soveltuvuudesta venemoottoriin en sitten tiedä yhtään mitään, vaikkakin aine on ryyditetty erinäisin inhibiittorein. Kaiketi poistoaineen käyttö on kuitenkin helpompi tapa kuin mekaaninen hinkkaaminen...

Raakavesijäähdytettyä dieselkoneen sylinterinkannen elinikään pidentää merkittävästi kattilakiven säännöllinen poisto. Tällöin sylinterinkannen käyntilämpö vastaa suunniteltua tasoa eikä siten käy yli kuumana. Ylikuumentuminen aiheuttaa termistä väsymistä, mikä näkyy kannen halkeiluna yleensä venttilien välisessa tai venttiilin ja suuttimen välisessä kannaksessa.

Wikipedia toteaa seuraavaa:

"Kattilakivi on höyrykattiloissa syntyvää kivettymää.

Normaalissa makeassa vedessä on usein runsaastikin erilaisia kivennäisaineita ja kemikaaleja; höyrykattilan kuumuudessa ne tahtovat kiteytyä ja muodostaa kerrostumia kulma- ja liitoskohtiin. Tätä kiteytyvää ainetta kutsutaan kattilakiveksi."

Dieselmoottorin jäähdytysvesitila ja sen pinta on syntynyt valuprosessissa käytettävän hiekkaisen sisäkeernan mukaan. Koskaan nuo pinnat eivät ole sileitä vaan enemmänkin karkeita / epätasaisia on kattilakivellä paljon kohtia johon se pääsee tarttumaan muodostamaan eristävää kerrostumaa.

[jp]

Vanhassa veneessä oli tuo 1GM. Surkuhupaisa vika kun päivää purjehduksen (kallistelun) jälkeen kone ylikuumeni aina. 10 min fokalla lilluttelua ja kone kävi taas kuin enkeli. Viaksi analysoitiin kannen tukkoisuus, joka olikin ihan oikea analyysi. Korjaukseksi vaan ehdotettiin helsinkiläispajan toimesta hoonausta. No kansi hoonattiin ja loppukesän se pelitti hyvin. Seuraavan vuoden heinäkuussa matka tyssäsi sitten Vaxholmiin kun kansi oli kulunut puhki. Kesken lomakautta koneen korjaus olikin kallis paukku ja muistan vielä miten uutta kantta metsästettiin tukholmasta.

Kantta ei kannata hoonauttaa. Se maksaa myös ja väistämättä sitten syövyttää kannen puhki. Kannen vaihdon jälkeen kone kyllä pelitti kuin enkeli monta vuotta, joten koneen vaihtokaan ei välttämättä kannata, ainakaan heti.

jp

[harald]

Mikä on kannen hoonaus?

[Panu]

Mikä on kannen hoonaus?

Tervehdys

JP tarkoittanee kattilakiven mekaanista poistamista erilaisin menetelmin (hiekkapuhallus, hiominen, kaapiminen jne).

Tässä tapauksessa sylinterikannen vaurio oli todennäköisesti päässyt syntymään jo ennen kattilakiven poistoa. Viesti ei kertonut sylinterikannen vaurioitumisesta muuta kuin että se "syöpyi puhki". Tämä voi taas johtua meriveden korrosoivasta ominaisuudesta (olihan moottorilohkon sinkkianodit vaihdettu riittävän usein???) taikka termisen väsymisen aiheuttaman särön kasvamisesta materiaalin läpi taikka molemmista yhdessä. On myös tärkeää huomata, että talvella pakkasnesteen tulee yltää myös sylinterikanteen. Muutoin nesteessä olevat korroosioinhibiittorit eivät auta kannen osalta. Kovin usein imuletku laitetaan takaisin kiinni suljettuun pohjaventtiiliin valmiiksi odottamaan vesillelaskua. Jos pohjaventtiili vuotaa / tihkuu edes vähäsen pääsee nestepinta moottorin sisällä laskemaan ja sylinterinkansi jää pahimmassa tapauksessa kuivaksi ja alttiiksi korroosiolle. Parempi tapa olisi nostaa imuletkun pää talveksi sylinterikannen yläpuolelle ja kiinnittää se siihen asemaan vaikka narulla. Näin ei pakkasnesteen pinta pääse valuamaan moottorin sisällä.

Kerrataan vielä. Kattilakivi estää sylinterinkantta jäähtymästä. Mitä enemmän kattilakiveä on sitä korkeammaksi kannen käyntilämpötila nousee. Mitä korkeampi käyntilämpötila on sitä lyhyemmäksi sylinterinkannen kestoikä muodostuu. MOT

Itse uskon, että kunnolla konetta ylläpitämällä sylinterinkannen kestoikä on luokkaa 20 -40 vuotta ja koko moottorin vähintään kaksi sylinterinkantta. Vielä ei meidän moottori oireile kannestaa, mutta sen aika tulee vääjäämättä. Silloin menee kansi vaihtoon. Moottorin vaihtoa harkitaan sitten eläkkeellä ollessa 20-30 vuoden kuluttua.

Konepajateknisesti hoonaus on hienotyöstömenetelmä, jolla viimeistellään tarkkoja korkean pinnanlaadun reikiä, tyypillisesti sylintereitä. Usein hoonauksen tavoitteena on synnyttää hoonatulle pinnalle ristikkäiset hiomajäljet, mikä on optimaalinen kuvio voitelevan öljykalvon muodostumiselle.

[harald]

En vain ymmärtänyt miten kantta hoonataan. Sylinterin hoonaus on aika tuttua hommaa ent. mopomiehelle ja onhan niitä fordin kent-koneita tullut rakennettua parikin. Mutta kannen hoonaus?

[jp]

No mulle se asia myytiin hoonaamisena. Olin ymmärtävinäni, että se mitä tehtiin oli jäähdytyskanavien puhdistaminen mekaanisesti. Samoin ymmärsin, että se ohentaa kannen "seinämiä" mikä sitten on oikea termi, niin se ja sama. Kansi oli siinä vaiheessa noin neljätoistavuotta vanha ja tällä toimenpiteellä siihen osti sen viidennentoista vuoden. Varmaankin talvisäilytyksessä oli tullut tehtyä virheitä vaikka aina "normaalit rutiinit hoidettiinkin".

Ruotsissa kannen vaihdon tehnyt "varvet" väitti, että tämä 15 v. on aika keskimääräinen aika.

Ajattelin vain kertoa kokemuksista

[Panu]

No mulle se asia myytiin hoonaamisena. Olin ymmärtävinäni, että se mitä tehtiin oli jäähdytyskanavien puhdistaminen mekaanisesti....

Tervehdys

Joo tuo ammattiterminologia on jokaisella alalla ja kuppikunnalla omansa. Ei siitä aina saa selvää mitä oikein on aikeissa tehdä / tapahtua.

Esimerkiksi kaikki puhuvat konepajoissa sujuvasti leikkuunesteista ja -nopeuksista. Per***e ei se mitään leikkausta ole vaan lastuavaa työstöä. Leikkaus tapahtuu meistein tai veitsimäisin terin... Ja tätä tarinaa voitaisiin jatkaa hamaan tappiin asti...

...Ajattelin vain kertoa kokemuksista

Ja hyvä niin ja kiitoksia siitä. Selvästi kannen kestoikään voi vaikuttaa. Meillä Yanmar on vm -81 ja vielä puksuttaa alkuperäisellä kannella , siis jo 28 vuotta. Ei huonosti jos Ruåtsin keskiarvo oli 15 vuoden paikkeilla.