Suosittelen Ivar Dedekamin kirjaa "Mast and Rig Tuning". Sen helppojen
ja hyvin kuvitettujen ohjeitten mukaan pärjää tosi pitkälle. Akateemisesta
tuon kirjan ainakin saa.
Keulaharustahan ei säädetä ollenkaan, vain kerran halutun nojan aikaan-
saamiseksi. Vielä on Charlottan keulaharuksen pituus mittaamatta mutta
palaan siihen sitten kun sen mittamiseen on mahdollisuus.
Mutta pääperiaatteeltaan se menee niin että ensin keulaharus halutulle
pituudelle, nojan pitää olla ison fallilla (vene vesilinjallaan) n 20-50cm tai
jotain sitä luokkaa. Sen jälkeen säädetään käsin ylävantit niin että masto
on suorassa (ison falli vedetään laidoille ja katsotaan että masto on
keskellä). Tämän jälkeen kiristetään käsivoimin ylävantit yhtä paljon
niin paljon kuin ilman työkaluja saa (alavantit vielä tosi tosi löysällä).
Tämän jälkeen mitataan ylävaijerin päätteestä 2000mm matka (2m) ja
laitetaan teippi siihen kohtaan vaijeri.
Tämän jälkeen otetaan työkalut ja kiristetään ylävantit jotta em 2000mm
mitta on venynyt 4mm eli mitta on nyt 2004mm. Jos kireämmän haluaa
niin kiristetään 2005mm asti, tämä vastaa 25% vaijerin murtolujuudesta
ja on maksimi mitä kannattaa käyttää. Seldénin ja Dedekamin
(
http://www.dedekam.com/) suositus on 20-25% (2004mm on sama
kuin 20% murtolujuudesta). Liian löysä riki on vaarallinen, dynaamiset
voimat (hakkaamiset) saavat liikaa tilaa heloisa jne.
Kun ylävantit on kireällä kiristetään alavantit niin että maston keski-
osa vedetään takaisin taaksepäin. Alavanttien pitää olla huomattavan
paljon löysemmät kuin ylävantit (joiden pitää olla taas suht kireät,
laualavat). Maston esitaipuman kuuluu olla noin 0.5-1 maston paksuuden
verran. Jos vetää ison fallin isopurjeen halssikulmaan kiinni ja kiristää sen
niin siitä saa jonkin verran apua esitaipuman arvioimiseen.
Alavanttien kireys säädetään sitten lopuksi vesillä niin että maston
kaari vastaa isopurjeen etukaarta. Rikin trimmaamisen tarkoitushan
on sovittaa masto purjeisiin, eikä päinvastoin. Vanhoilla purjeilla tästä
periaatteesta pitää tinkiä tietenkin.
Yleensä ihmiset eivät uskalla/ymmärrä kiristää rikiään tarpeeksi. Vene
on luovikärkäs, riki hakkaa, ei ole nousukulmaa, trimmiohjeet eivät
toimi jne jne jne.
Mutta hanki ehdottomasti Dedekamin kirja. Tai lataa netistä Seldénin
trimmiohjeet, ne ovat aika samanlaiset. Tai sitten WB-sailsin jotkut
ohjeet jotka löytyvät galleriasta (Sy/ Annelin ala-albumin alla).
Seldénin osoite on
http://www.seldenmast.com/
Lontoonkielinen Seldénin ohje:
http://www.seldenmast.com/download.cfm? ... -540-E.pdf
Huomaa että ohjeissa puhutaan sekä suorista saalingeista että taakse-
päin vedetyistä sekä toppi- ja osarikistä. Meillähän on osatakila jossa
taaksepäin viedyt saalingit, tarkkana kun luetaan noita ohjeita.
Tuossa on myös Finn Express Purjehtijoiden rikausohje vuodelta -82
tai jotain:
http://www.fe83.org/gallery/view_photo. ... 47&id=10_G
Suosittelen Ivar Dedekamin kirjaa "Mast and Rig Tuning". Sen helppojen
ja hyvin kuvitettujen ohjeitten mukaan pärjää tosi pitkälle. Akateemisesta
tuon kirjan ainakin saa.
Keulaharustahan ei säädetä ollenkaan, vain kerran halutun nojan aikaan-
saamiseksi. Vielä on Charlottan keulaharuksen pituus mittaamatta mutta
palaan siihen sitten kun sen mittamiseen on mahdollisuus.
Mutta pääperiaatteeltaan se menee niin että ensin keulaharus halutulle
pituudelle, nojan pitää olla ison fallilla (vene vesilinjallaan) n 20-50cm tai
jotain sitä luokkaa. Sen jälkeen säädetään käsin ylävantit niin että masto
on suorassa (ison falli vedetään laidoille ja katsotaan että masto on
keskellä). Tämän jälkeen kiristetään käsivoimin ylävantit yhtä paljon
niin paljon kuin ilman työkaluja saa (alavantit vielä tosi tosi löysällä).
Tämän jälkeen mitataan ylävaijerin päätteestä 2000mm matka (2m) ja
laitetaan teippi siihen kohtaan vaijeri.
Tämän jälkeen otetaan työkalut ja kiristetään ylävantit jotta em 2000mm
mitta on venynyt 4mm eli mitta on nyt 2004mm. Jos kireämmän haluaa
niin kiristetään 2005mm asti, tämä vastaa 25% vaijerin murtolujuudesta
ja on maksimi mitä kannattaa käyttää. Seldénin ja Dedekamin
(http://www.dedekam.com/) suositus on 20-25% (2004mm on sama
kuin 20% murtolujuudesta). Liian löysä riki on vaarallinen, dynaamiset
voimat (hakkaamiset) saavat liikaa tilaa heloisa jne.
Kun ylävantit on kireällä kiristetään alavantit niin että maston keski-
osa vedetään takaisin taaksepäin. Alavanttien pitää olla huomattavan
paljon löysemmät kuin ylävantit (joiden pitää olla taas suht kireät,
laualavat). Maston esitaipuman kuuluu olla noin 0.5-1 maston paksuuden
verran. Jos vetää ison fallin isopurjeen halssikulmaan kiinni ja kiristää sen
niin siitä saa jonkin verran apua esitaipuman arvioimiseen.
Alavanttien kireys säädetään sitten lopuksi vesillä niin että maston
kaari vastaa isopurjeen etukaarta. Rikin trimmaamisen tarkoitushan
on sovittaa masto purjeisiin, eikä päinvastoin. Vanhoilla purjeilla tästä
periaatteesta pitää tinkiä tietenkin.
Yleensä ihmiset eivät uskalla/ymmärrä kiristää rikiään tarpeeksi. Vene
on luovikärkäs, riki hakkaa, ei ole nousukulmaa, trimmiohjeet eivät
toimi jne jne jne.
Mutta hanki ehdottomasti Dedekamin kirja. Tai lataa netistä Seldénin
trimmiohjeet, ne ovat aika samanlaiset. Tai sitten WB-sailsin jotkut
ohjeet jotka löytyvät galleriasta (Sy/ Annelin ala-albumin alla).
Seldénin osoite on http://www.seldenmast.com/
Lontoonkielinen Seldénin ohje: http://www.seldenmast.com/download.cfm?download=7581&webnode_id=2099&filename=595-540-E.pdf
Huomaa että ohjeissa puhutaan sekä suorista saalingeista että taakse-
päin vedetyistä sekä toppi- ja osarikistä. Meillähän on osatakila jossa
taaksepäin viedyt saalingit, tarkkana kun luetaan noita ohjeita.
Tuossa on myös Finn Express Purjehtijoiden rikausohje vuodelta -82
tai jotain:
http://www.fe83.org/gallery/view_photo.php?full=1&set_albumName=album47&id=10_G