Juu, masto kaatuu kaikissa kannella seisovissa mastoissa, jos keulastaagin irrottaa. Perusmallissa ei ole edes sitä saranaa. Masto vaan loksahtaa mastonjalassa olevaan koloon. Sitä ei kiinnitetä mitenkään, vaan vanttien jännitys puristaa sen kanteen.

Kyllä, veneessä on mastonkaatojärjestelmä ja varmaankin sen vuoksi on asennettu lisävantit.
Maston jalkaa on modifioitu siten, että masto on kiinni rooffissa pelkästään maston takapuolella olevan saranan avulla.
Eli jos etustaagi irrotettaisiin, niin masto kaatuisi taaksepäin.

alex wrote:

Riksi wrote:Niiden tarkoitus on varmaan olla jonkinlaisia levittäjiä, mutta minkä?

Turning points for Genoa Barber hauls (inf*ckers)?

Sounds legit

Minä poistaisin veneestä nuo alavantit, sekä muut mastonkaatojärjestlmään liittyvät ellei niille ole tosiasiallista käyttöä.

Olisko n. 6m pitkät, jossa plokit päissä spinnubarberit?

En usko, että teidän veneeseen olisi tehty genualle barbereita, sillä ne yleensä tehdään kisaveneisiin ja teidän vene ei ilmeisesti ole vielä kovin aktiivisesti ollut siinä käytössä arvelisin.

Teillä näyttää olevan myös ekstra alavantit? Näkyy kuvasta alla ja lähtee ruffin katosta.


EDIT: Ai niin, eikö teidän veneessä ollut maston kaatojärjestelmä? Ne ekstra vantit liittyy varmaan siihen. Voisko ne metrisetkin pätkät liittyä siihen?

Riksi wrote:Niiden tarkoitus on varmaan olla jonkinlaisia levittäjiä, mutta minkä?

Turning points for Genoa Barber hauls (inf*ckers)?

Menee hiukan sivuun aiheesta, mutta parempaakaan sivua ei löytynyt.
Köysivarastosta löytyi kaksi n.6m pitkää köyttä, joissa on pylpyrät päässä.
Mihinkä käyttötarkoitukseen ne mahdollisesti ovat.



Toinen kysymys liittyy maston jalkaan kiinnittyviin kahteen köyteen.
Ne ovat vajaan metrin pituisia ja molemmissa on pylpyrät päässä.
Niiden tarkoitus on varmaan olla jonkinlaisia levittäjiä, mutta minkä?

Marko wrote:Harald kiitokset tästä. Jossain toisessa ketjussa sinulla oli Harkenin osista koottu levanki. Siis kisko, vaunu ja vaunuun tulevat plokit. Mutta varmaan tarvittiin kiskon päihinkin plokit ja rapulukot tms. Olisiko sinulla laittaa kuvaa koko systeemistä?

Ole hyvä;

Harald kiitokset tästä. Jossain toisessa ketjussa sinulla oli Harkenin osista koottu levanki. Siis kisko, vaunu ja vaunuun tulevat plokit. Mutta varmaan tarvittiin kiskon päihinkin plokit ja rapulukot tms. Olisiko sinulla laittaa kuvaa koko systeemistä?

Älä ota pienintä mahdollista. FEne on melko raskas vene ja kuormittaa isopurjeen kamoja suuremman veneen vertaisesti.

Levangeista tässä onkin jo ollut puhetta. Minullakin olisi ostoslistalla uusi levanki köysisäädöillä. Olen katsellut eri vaihtoehtoja, ja yhtenä on Lewmarin valmis setti. Osaako joku sanoa, riittäisikö FE83:een Lewmarin pienin (sz0) kun sille on specseissä annettu max. isopurjeen ala 16 m2 (FE83:ssa taitaa olla 19m2). Pykälää isompi sallisi isopurjeeksi 34m2 mutta engl. nettikaupassa hinta on 2,5x. Eli pistää miettimään...

Kiitos Haraldille hyvin informatiivisesta vastauksesta. Veneeni on osatakila. Mietit varmaan tuon st-fokan neliöitä. Alaliikki on maksimimitoituksella ja purjeessa on ahvenselkä. Siksi pinta-alaa on saatu tuon verran. Tuossa kuvia:

http://charlottaff27.blogspot.fi/2012/1 ... setup.html

Itselläni on genoa1/genoa3 raja myös tuo 6 m/s. Kovan tuulen fokka on vasta harkinnassa. Perheen kanssa en toki lähde kryssimään tuohon keliin, mutta työkaverin kanssa on kiva käydä sporttisemmilla purjehduksilla. Tuolloinkin meiltä puuttuu laitaläskit suoristamasta venettä.

Tuo 10 m/s kuulostaa oikealta. Perhemiehistön kanssa siis.

Arvaisin että tuolla 9m² fokalla ajaa hyvinkin, kunhan sitä ei vedä skuutilla aivan levyksi. Fokassa pitää aina olla pieni kaarevuus, oli se sitten vaikka myrskyfokka. Myrskyfokalla on tullut purjehdittua paljonkin, silläkin pääsee eteenpäin mutta sen skuuttaaminen levyksi on todella helppoa.

Periaatteessa pitäisi aina vähentää fokan kokoa, ja vasta kun keulassa on #4 (eli kovan tuulen fokka) lähdetään reivaamaan. Mitä pienempi ja matalempi fokka on, niin sitä enemmän voi twistata isoa. Tai levankia voi laskea reippaammin. Tämä nyt pätee ainakin meidän osatakilaan, onko tuossa FF27-assa huipputakila?

Kovan tuulen fokka tässä kokoluokassa dacronista, ehdottomasti. Olenkin vähän kallistumassa siihen suuntaan että kaikki fokat voivat olla dacronista sillä ne ovat meidän venekoossa aika pieniä ja sen lisäksi niitä käytetään yleensä keleissä missä ne saavat paljon sikaa.

Itse lähtisin täydellä isolla ja 9 m² fokalla 12 m/s tuuleen kryssimään jos olisi pakko. Yleensä ei ole, vaan odotellaan ennemmin.

Vielä tuosta trimmamisesta, muoto on tärkeämpää kuin koko. Sen mukaan mitä me FEneissä ollaan opittu niin vaihtamiskynnys ykkösestä kolmoseen on koko ajan madaltunut. Uskallan väittää että veneet menevät käytännössä samaa vauhtia jo 12 knotsin (n 6m/s) tuulessa. Etenkin vähäisessä aallokossa. Trimmaustaidot kehittyvät, ja pienempi purje voi riittää todella alas rekisterissä jos sitä ei vain kurista liiallisella skuuttaamisella.

Missä tuulessa FE83-purjehtijat ottavat (perhemiehistöllä) käyttöön kovan tuulen fokan kryssissä? Omassa FF27:ssa näyttäsi genoa3 + 1.reivi yhdistelmällä pärjäävän tuohon noin 10 m/s asti (+puuskat)(1). Tuulitasapaino on tuolloin aika hyvä. Tuulen nousu tuosta ylöspäin mietityttää. Genoa3 on mulla 13 m2 ja st-fokka (ja vanha fokka) 11,5 m2 ja kovan tuulen fokka olisi 9 m2. Millaisilla purjeyhdistelmillä kryssitte 10-12 m/s tuulissa (perhemiehistöllä)? Mikä materiaali olisi mielestänne hyvä kovan tuulen fokalle?

(1) levanki ja kiristykset käytössä

Handy wrote:

rpuustin wrote:Hei,

millainen vaikutus on keulapurjeen sisäskuutilla ollut nousukulmaan ja nopeuteen? Samoin hieman otsikon ulkopuolelta kysymys, kuinka paljon itseskuuttaavan kiskolle laitetuilla rajoittimilla pystyy parantamaan vastaavia juttuja?

t. Raimo

Eilisen kokemuksen perusteella saattaa käydä niin että skuuttikisko taipuu jos vetoa tulee liikaa väärään kohtaan. Lienee käynyt niin että vendan jälkeen kelkka ei ole liikkunut ihan reunaan asti ja sen jälkeen kun purje kiristettiin oikein kunnolla niin lopputulos on mutka tuossa kiskossa.
Rajoittimilla lienee mahdollista varmistaa sama lopputulos.

Kuulin saman tarinan NF:stä, eli jumitus siihen kohtaan missä ei ole tukea + kova veto = kisko solmussa.
Olen parannellut itseskuuttaavan muotoa laittamalla spinnuskuutilla skuuttikulmalle vetoa perään päin. Vendassa voi sitten hyvissä ajoin jo löysätä tuota toista skuuttia, jolloin itseskuuttausominaisuus toimii edelleen. Ei ole ainakaan vielä tuon takia jumiutunut.