[quote="harald"]Eikös tuo märkäpinta ole juuri suhteellinen painoon??[/quote]

Tervehdys

Kyllä ja Ei. On totta, että suurempi massa saa veneen uimaan syvemmällä ja siten märkäpinta-ala samalla kasvaa, mutta nyt on huomattava rungonmuotojen väliset erot.

Yksinkertaistettu esimerkki: kaksi venettä, joista toisen runko on pallo ja toisen kuutio ja molempien veneiden massa on sama. Kumman märkäpinta-ala on suurempi? :arrow: kuutiorunkoisen tietenkin, koska pallon pinta-ala suhteessa tilavuuteen on selkeästi kuutiota pienempi.

Samasta seikasta on kyse esim FE83 ja Sundwind 27 veneiden kanssa. FE:n runko on laakea (vastaa tässä kuutiota) ja Sunwindin pyörempi (vastaa tässä palloa). Tällöin FE:n märkäpinta-ala on esimerkin mukaisesti suurempi, jolloin se on kevyellä kelillä "tahmeampi" liikkumaan, mutta kovalla myötäisellä taasen se surffaa helpommin ja kovempaa.

Samasta rungon muodon luonteesta johtuvat veneiden erilaiset oikaisevat momentit (alku / loppujäykkä vene): pallo vain pyörähtää keskipisteensä ympäri (momentin tukietäisyys ei juuri muutu), mutta kun kuutio kallistuu ja sen toinen reuna kaivautuu syvemmälle veteen kasvaa oikaisevan momentin tukietäisyys (upouman keskipiste siirtyy sivullepäin kauemmaksi kölipainosta). Venesuunnittelijat käyttävät tätä seikkaa hyödyksi optimoidessaan rungon muotoja tasoitussääntöjen puitteissa. Yleensähän oikaisevat momentit mitataan pienellä kallistuksen kulmalla (alle 5 astetta). Tällöin tekemällä vesilinjasta kapean saadaan sekä oikaiseva momentti ja märkäpinta pieniksi. Kun todellisuudessa purjehditaan yli 5 asteen kallistuksilla saadaan mitattua suurempi vakavuus ja siten kilpailukykyisempi tasoituskerroin. Samalla aivan kevyessä kelissä märkäpinta on pienempi ja vauhti paranee. Katsopa joskus vanhan IOR veneen pääkaaren muotoa. Se ei ole tasaisen kaareva, vaan havaitset sen ihmeellisen "kulmikkaaksi" em syistä johtuen :!:.

Eikös tuo märkäpinta ole juuri suhteellinen painoon??

[quote="Petri"] Melkein voisi sanoa, että siinä on katkera mies asialla.
Ehkä fe:n masto todellakin näyttää pidemmältä takaata.

Voisi vain kuvitella millainen tykki tuo vene olisi metrin pidemmällä mastolla. Mites korkea masto sunwindissa on, jotenkin sellainen muistikuva minulla olisi, että siinä olisi peräti 12 metrinen.[/quote]

[quote="Harald"] Voi vain ajatella millainen tykki tuo fe83:n olisi jos se olisi 500kg kevyempi :).[/quote]

Tervehdys

Kyllä sen Sunvind 27 purjehtijan suurin ongelma oli ymmärryksen puute. Jos ajaa itse samankokoisella veneellä:

1.) minkä masto on korkeampi kuin FE83:lla
2.) missä hieman enemmän purjeita
3.) minkä runko on kaarien muodolta solakampi ja vesilinjaltaa kapeampi (lue kiikkerämpi),

niin ei pitäisi esittää mitään harkitsematonta ja perusteetonta argumenttia toisesta veneestä. No happamiahan ne pihlajan marjatkin taitavat olla, varsinkin peräpeiliä katsellessa... :roll:.

Täytyy kyllä myöntää, että kyllä Sunwindinkin saa osaavissa käsissä kulkemaa ja etenkin kevyellä kelillä. Siinä kun on selkeästi kapeampi vesilinja (lue pienempi pohjan pinta ala ja siten alhaisempi kitka) kuin FE:ssä. Kovemmalla kelillä tarina on vallan toinen.

Tuohon raketti ajatukseen täytynee hieman lisätä, että FE:n rungon muoto on aikalaisekseen hämmästyttävän moderni. Ainoat seikat mistä "ikä" paljastuu on evien muoto, kölinpainon ja purjepinta-alan määrä. Nykyaikaisissa uusissa samankokoisissa veneissähän tuntuu olevan noin 10 m2 enemmän purjettä ja noin 500 kg enemmän kölipainoa. Ei sitten ole ihme, että uutukaiset kulkeva hieman vikkelämmin.

Painavaksi en FE:tä ole vielä osannut tuomita. Muut saman kokoiset veneet ovat painoltaan suhteessa varsin lähellä. Vertaa vaikka Sunwindiin, Fenixiin tai muuhun vastaavaan. Ei FE tässä ryhmässä mikään ylipainoinen ole. Kevyempi runko varmasti parantaisi veneen ominaisuuksia, mutta mielestäni purje- ja märkäpinta-alan suhde on vain hieman epäedullinen aivan kevyeimmille tuulille.

Vaikkei meillä enää Fe:tä olekaan, voinen varmaan kommentoida.. Sea Legsissä (nykyään kuulemma "Merengue", purjehtii Päijänteellä)on S-110 vetolaite ja kaksilapainen taittuva potkuri. Matkavauhti gepsun mukaan 5,8 kn ja täydet 6,8kn. Eli on ehkä himpun verran nopeampi kuin akseliveto, koneena Volvon MD5A, tehot 7,5 hp, joten nopeusero ei varmaan johdu koneesta. Mutta potkurivirran aiheuttama kääntävä paine peräsimeen matkavauhdilla oli todella voimakas, ajoinkin yleensä aina autopinnalla kun muuten joutui koko ajan kampeamaan vastaan. Alhaisemmilla nopeuksilla n. 4:ään solmuun saakka ilmiö ei ollut läheskään yhtä voimakas.
Vetolaitteen kumin vaihdosta ei entisen veneemme kohdalla ole minulla mitään tietoa, itse en sitä vaihtanut. Uusi omistaja kuulemma näin aikoo tehdä. Tarkkailin kyllä sen kuntoa ja tiiviste näytti ja tuntui aivan elastiselta ja napakalta ja oli vuotamaton. Sehän on pari senttiä paksua kumia ja tuskin hajoaa itsestään. Vakuutusyhtiöiden 7v. vaihtovaatimus tuntuukin minusta enemmän rahastukselta. Eräs venekerhomme jäsen oli vaihdon teettänyt Hallberg-Rassyynsa ja sanoi vanhan kumin olleen yhtä hyvässä kunnossa kuin uuden. Harmitteli rahanmenoa ja hänen(kin)mielestään kyse on enemmän rahastuksesta kuin turvallisuusnäkökohdasta. Eikös akselivetoisissakin ole jokin tukirakenne pohjassa kiinni, ovatko vuotoherkkiä? Hassua ettei niiden uudelleenlaminointia vaadita 7v välein...Tai siis hyvä vain, ettei vaadita. Veneilijöitä kyllä rahastetaan muutenkin ihan riittävästi monissa seikoissa. :evil:

Voi vain ajatella millainen tykki tuo fe83:n olisi jos se olisi 500kg kevyempi :)

[quote]Purjeita on kuulemma aivan liikaa ja mastokin on tavattoman korkea. Huh huh, eipä hän tainnut oikein tietää mistä puhui [/quote]

Melkein voisi sanoa, että siinä on katkera mies asialla.
Ehkä fe:n masto todellakin näyttää pidemmältä takaata.

Voisi vain kuvitella millainen tykki tuo vene olisi metrin pidemmällä mastolla. Mites korkea masto sunwindissa on, jotenkin sellainen muistikuva minulla olisi, että siinä olisi peräti 12 metrinen.

[quote="Mika"]Kun olen yrittänyt vähän kuulostella kommentteja FE83:sta, niin joku uskalsi väittää, että 83:n runko on veltto. Ja toinen väite, että 83 on hidas... tiedä sitten vertasiko 20 vuotta uudempiin ja 10 jalkaa pidempiin. :lol:

Onko noihin väitteisiin olemassa jotain perustetta vai perinteisiä kateellisten jorinoita?[/quote]

Tervehdys

Olen tässä vuosien saatossa kuullut jos mitäkin selitystä mikä on FE83:ssa pielessä. No mielipiteitä on monia ja ne ovat esittäjilleen usein jopa tärkeitä. Hyvä niin. Eräskin Sundwind 27 purjehtija ehti minulle väittämään FE83:sta yli rikatuksi veneeksi. Purjeita on kuulemma aivan liikaa ja mastokin on tavattoman korkea. Huh huh, eipä hän tainnut oikein tietää mistä puhui :shock:.

Rungon vetelyyteen en osaa yhtyä. On totta, että kovassa karilleajossa on tapahtunut pohjatukkien irtoamisia. Mekin ajoimme aikanaan koneella liki täysiä kiville ja telakka reissu siitä tuli. Uskallan väittää, ettei mikään vene, ehkä esim. H-venettä, Antilloja ja muutamaa vastaavaa venettä lukuun ottamatta olisi tärskyä kestänyt. Lisäksi joillan alkusarjan veneillä on ollut joitain peräsimeen liittyviä kestävyysongelmia. Tietääkseni ainakin vuoden 1982 (myös loppukauden 1981) mallista lähtien nekin on korjattu konstruktiota muuttamalla. Riki on meilläkin pitänyt hyvin kireytensä eikä vantteja ole löystymisen takia jouduttu kesken kautta kiristämään, että se siitä... :roll:

En tiedä oletko lukenut tuolla press osastolla purjehtijalehden pikkukirjoitusta FE83:stä. Se ainakin minun korviin tuntui varsin positiiviselta kannanotolta veneen puolesta :D.

Käyhän katsomassa:

http://www.fe83.org/press/purjehtija-seglaren/

[quote="Mika"]Kiitokset kommenteista, Panu!

Vielä vähän kyselisin täsmennyksiä tuosta täristyksestä. Kommentoit, että purjevenevetolaitteella on alhaisempi täristys. Tarkoitatko tässä vetolaitteen aiheuttamaa täristystä runkoon vai potkurivirran aiheuttamaa täristystä peräsimeen?

Erityisesti kiinnostaa juuri peräsimen vapina moottoriajossa, kun omassa sitä on 5 solmun vauhdissa tosiaankin jo jonkin verran. Ei uskalla oikein autopilotilla ajaa, ettei mene kiinnitykset väljäksi pilotin päästä.[/quote]

Tervehdys

Tarkoitan juuri pitkän akselin aiheuttamaa (epätasapaino) värinää, en potkurin lapojen aiheuttamaa iskumaista painekuormaa peräsimessä. Peräsin ei siis juuri "väpätä", minkä lienet halunnut tietää :).

Korjataan sen verran näin työn puolesta, että tuo vakuutusyhtiön vaatimus vetolaitteen tiivisteen vaihtamisesta kannattaa tarkistaa omasta yhtiöstä, on nimittäin hyvinkin vaihtelevat käytännöt. Espoolainen suurehko yhtiö ei edellytä ainakaan.

-Erkka / Awa

Kiitokset kommenteista, Panu!

Vielä vähän kyselisin täsmennyksiä tuosta täristyksestä. Kommentoit, että purjevenevetolaitteella on alhaisempi täristys. Tarkoitatko tässä vetolaitteen aiheuttamaa täristystä runkoon vai potkurivirran aiheuttamaa täristystä peräsimeen?

Erityisesti kiinnostaa juuri peräsimen vapina moottoriajossa, kun omassa sitä on 5 solmun vauhdissa tosiaankin jo jonkin verran. Ei uskalla oikein autopilotilla ajaa, ettei mene kiinnitykset väljäksi pilotin päästä.

Meillä Olgassa on siis akseli ja suhtkoht kulunut potkuri, eli mitään optimaalisia momentteja ei saa aikaan.
Normaalina marssivauhtina olemme pitänee 5 solmua, jolloin meteli on vielä ihan normaali ja konekaan ei "tunnu" käyvän maksimeissaan.
Huippuja en ole koskaan kokeillut, kun ei oikein huvita turhaan rääkätäkään konetta.

Potkurin vaihdolla saisi0,5-1 solmua lisää vauhtia tuohon, mutta eipä nyt ole toistaiseksi ollut hirveästi tarvetta.

Hei,

millaisia marssivauhteja ja huippuja vetolaitteellisella 83:lla voi odottaa?

t. Raimo

[quote="Mika"]Olen huomannut, että toisissa 83:ssa on moottorissa S-vetolaite ja toisissa suora akseli. Onko näillä suurempia eroja moottorimatkaa tehdessä? Itsellä on 74:ssä S-vetolaite ja se täristää peräsintä 5 solmun vauhdissa jo melkoisesti. Onko samaa ilmiötä havaittavissa 83:ssa? Ja minkä verran 8hv dieseli antaa marssivauhdiksi 83:lle?

Vielä samaan hengen vetoon: Kuinka paljon kiinteä potkuri hidastaa vauhtia taittolapaiseen verrattuna?[/quote]

Tervehdys

Olen itse ajatellut purjevenevetolaitteen ja suoranakselin välistä "paremmuutta" (etuja ja haittoja) ja tullut seuraavaan lopputulokseen:

[b]Purjevenevetolaite[/b]:
+ kompakti
+ hiljainen
+ alhaisempi tärinä, ei rihdattavia akseleita
+ potkurin suuntaus suoran taaksepäin
- Kevytmetallinen rakenne -> korroosiolle altin varsinkin jos käytetään kuparipitoisia antifouling maaleja
- Hankala ja kallis vetolaitteen tiivisteen vaihto. Tietääkseni vakuutusyhtiöt vaativat 7 vuoden vaihtovälin?

[b]Suora akseli[/b]
+ Helppo ja huoltovapaa, säänöllinen sinkki anodin vaihto yleensä riittää
+ Ei korroosio ongelmia (ei kevytmetallisia osia)
+ Tiivisteiden vaihto edullinen (stefat ei paljoa maksa jos tietää mistä hankkia)
+ Karilleajokestävyys väitetään olevan parempi kuin vetolaitteella. Eli Jos pohja joustaa niin paljon, että moottoripeti delaminoituu syntyy huomattavasti pienempi vuoto kuin vetolaitteen kanssa.
- Akselin rihtaus asennettaessa tarkkaa puuhaa
- Potkuri suuntautuneena hieman alaviistoon
- Pitkä akseli saattaa aiheuttaa värinöitä ja melua

Virtausvastuksen oletaisin olevat riittävällä tarkkuudella varsin saman suuruiset.

7,5hv:n Yanmar akselivedolla antaa meillä huipuksi noin 6,5 solmua ja marssivauhtina olen pitänyt 5,5 solmun luokkaa. Kulutus marssivauhdilla on noin 0,7 - 0,8 L dieselia / tunti eli noin 0,15 l /merimaili.

Kiinteän potkurin vastuksesta en osaa antaa arviota kun ei ole mitään kokemusta. Vene lehden pursivertailuissa on esitetty eron olevan puolen solmun luokkaa purjehdittaessa.

Jos minun pitäisi valita, niin kääntyisin suoran akselin kannalle. Niin helppoa elämä sen kanssa on ollut :D.

Olen huomannut, että toisissa 83:ssa on moottorissa S-vetolaite ja toisissa suora akseli. Onko näillä suurempia eroja moottorimatkaa tehdessä? Itsellä on 74:ssä S-vetolaite ja se täristää peräsintä 5 solmun vauhdissa jo melkoisesti. Onko samaa ilmiötä havaittavissa 83:ssa? Ja minkä verran 8hv dieseli antaa marssivauhdiksi 83:lle?

Vielä samaan hengen vetoon: Kuinka paljon kiinteä potkuri hidastaa vauhtia taittolapaiseen verrattuna?

Meillä naisväki valittelee tasaisin väliajoin keittiön toimimattomuudesta mutta ei ole kokemusta samankokoisten muiden veneiden ratkaisuista, ovatko toimivampia.

Tiskiallas toimii lika-astioiden säilytyspaikkana, varsinainen tiskaus hoituu lähes aina kahdella vadilla ulkona.

Meillä nimittäin mies tiskaa ja ulkona on kivempi lotrailla :)