voihan..sanonko :evil: eilen käytin aikaani laittaessani ne pirun ylävantit eteen, koska seldenin käyttiksessä niin selvästi sanottiin.pitänee purkaa vaikka oli ne noin viime vuonnakin. Ruottalaiset ei tiedä mitä kirjoittaa.
Erikoista kun tsekkasin sarvastossa, aika monessa ylävatit oli edessä, enempi kuin takana.

[quote="mikke"]Taipuuko teidän mastonne tuon verran?[/quote]
Kyllä, ja alavanteilla otetaan sitten vähän takaisin
[quote]
Tuo 2000 millin mittaus -> venytys 2004 milliin kuullostaa niin käytännölliseltä, että sen voisi jopa tehdä :)[/quote]
Ja siinä kohtaa kun vantin 2000mm osio on venynyt 2005mm:iin ovat ne todella
tiukalla. Ovea päälaipiossa ei välttämättä saa enää kiinni. Ja koputtamalla
vantteja voisi säätää jotain instrumenttia jos vain niistä ymmärtäisi jotain.

Luulisin että matkaveneessä jossa aika herkästi vaihdetaan pienemmät keula-
purjeet pärjää hyvin hiukan vähemmällä esijännityksellä. Ivar Dedekamin
kirjassa oli kuitenkin hyvin kerottu miksi niissä pitää olla paljon esijännitystä.
Juttu oli niin, että liian löysät vantit ovat paljon vaarallisemmat kuin liian
kireät. Sanoisin että vähintään pitäisi vetää ainakin 2000mm noin 2003 milliin
mutta mielellään 2004mm:iin kuten Seldénkin neuvoo.

Parempi mittaustyökalu noitten jännityksien mittaamiseen voisi olla läppäri,
mikrofooni ja joku äänianalysaattori joka mittaa taajuuksia. Siitä voisi sitten
ilmoittaa forumissa että vantit oli 600Hz kohdalla ja jännityksen voisi toistaa
toisella puolella maailmaa :)

... ja toisaalta Kari Wilen sanoo, että huvipursissa riittää että vantit ovat kireällä vielä 15 asteen kallistumassa. Kuullostaa aika löysältä - jopa huvipursissa :shock:

Tuolla mastontrimmausvinkeissä Kari Wilen puhuu 5-10 cm:n taipumasta saalinkien kohdalla. En ole koskaan mitannut, miten kireälle vantit vedän mutta en varmasti ikinä noin kireälle. Tosin Kari kyllä mainitsee myös, että huviveneiden vantit on perinteisesti liian löysällä.

Taipuuko teidän mastonne tuon verran?

Tuo 2000 millin mittaus -> venytys 2004 milliin kuullostaa niin käytännölliseltä, että sen voisi jopa tehdä :)

Mitens menee sitten keulaharuksen kuorma? Jos molemmat päävantit on
esijännitetty 25%-iin turvallisesta työkuormasta niin näiden yhteinen voima
menee suoraan keulaharukseen? Eli maksimiesijännityksessä olevat ylävantit
antavat noin 1000kg vedon keulaharukseen, vai menikö se noin?

Ruutupaperi ja vektorit esille...

[quote="harald"][quote="Panu"]Ohjeeksi mainittakoon, että Selden suosittaa vantteihin kiristykseksi 20% murtolujuudesta :idea: .[/quote]
Ja tämähän on 2000mm matkalla 4mm venymä. Vaijerissa yhden mm
venymä vastaa 5% jostain lujuudesta. Onko tuo "murtolujuus" mistä
Panu puhuu niin sitten oikeasti turvallinen työkuorma vai oikeasti
murtolujuus on sitten eri asia.

Tämä menetelmä että mitataan käsikireästä 2000mm matka ylävantista
ja merkataan se, sekä työkaluilla kiristetään 2004 tai 2005 mm:iin on
peräisin Ivar Dedekamin kirjasta.

Charlottassa ollaan käytetty tuota 25% maximikireytenä. Jos vielä jaksaisi
laskea kierrokset matkalla käsikierästä tuohon 25% kieryteen niin saisi
hyvän kuvan siitä montako kierrosta on säätövaraa eri tuuliolosuhteisiin..
[/quote]
Tervehdys

Voihan tuon hoitaa toisinkin. Jos kellään on varaa investoida kierretulkkiin taikka työntömittaan. Kierretulkilla voi helposti selvittää vanttiruuvin nousun taikka sen voi laskea mittaamalla työntomitalla vaikka 10 kierteen matkan ja jakaa saatu mitta 10:llä. Helppoa ja yksinkertaista. Ei aivan. On nimittäin huomattava, että vanttiruuvissa on kierre molemmissa päissä, joten äsken tulkattu / laskettu kierteen nousu pitää vielä kertoa 2:lla, jotta saataisiin vanttiruuvin kokonaiskiristymä / kierros. Tarkka kaveri vielä huomaa, että näillä suurilla jännityksillä vanttiruuvikin hieman venyy, mutta tuskin kovin paljon :roll: .

[quote="Panu"]Ohjeeksi mainittakoon, että Selden suosittaa vantteihin kiristykseksi 20% murtolujuudesta :idea: .[/quote]
Ja tämähän on 2000mm matkalla 4mm venymä. Vaijerissa yhden mm
venymä vastaa 5% jostain lujuudesta. Onko tuo "murtolujuus" mistä
Panu puhuu niin sitten oikeasti turvallinen työkuorma vai oikeasti
murtolujuus on sitten eri asia.

Tämä menetelmä että mitataan käsikireästä 2000mm matka ylävantista
ja merkataan se, sekä työkaluilla kiristetään 2004 tai 2005 mm:iin on
peräisin Ivar Dedekamin kirjasta.

Charlottassa ollaan käytetty tuota 25% maximikireytenä. Jos vielä jaksaisi
laskea kierrokset matkalla käsikierästä tuohon 25% kieryteen niin saisi
hyvän kuvan siitä montako kierrosta on säätövaraa eri tuuliolosuhteisiin..

Ja vanhalla genoalla pitää ajaa löysin vantein, muuten genoan yläosassa
etenkin siirtyy pussi taakse jne. Ei vauhtia.

Tervehdys

Tein pieniä takistuksia Webissä ja soitin Jotico Marinelle Klaus Koskimiehelle (Seldenin edustaja Suomessa) ja tulos on seuraava:

Ylävantti on 99% tapauksista taaempana, kuin alavantti. Perustelut ovat seuraavat:
- Maston takanojan (eng. rake) takia ylävantti jää luonnostaan taaemmaksi.
- Tällöin ylävantilla saadaan jännitettyä mastoprofiiliin helpommin esitaivutus ja samalla keulastaagi saadaan kireälle.
- Ylävantti on tällöin saalingin suunnasta katsottuna suora, eli ei sivuttaisia voimakomponetteja vääntämässä saalinkia.
- Veneen rustiraudat kannen alla tulee olla sunnattu vantin suuntaiseksi. Ainakin Fe83:n tapauksessa rustirauta on siten, että ylävantti tulee taaemmaksi.
- Alavantin tehtäväksi jää vain mastoprofiilin keskihohdan (saalinkien kiinnityskohta) sivusuuntainen jäykistäminen ja profiilin pitkittäissuuntaisen "pumppaamisen" estäminen. Koskimiehen mukaan pumppaaminen rikkoo myös saalinkien kiinnityksessä kaytettäviä sokkareikiä.

Suurimmaksi ongelmaksi Koskimies totesi liian löysät vantit. Hän sanoi, että monta venettä on rikottu löysillä vanteilla. Harvassa ovat kuulema ne tapaukset, jossa kireällä olevat vantit ovat veneettä vahingottaneet. Tässä on kyllä järjenkäyttö sallittu (kirjoittajan huomautus). Ohjeeksi mainittakoon, että Selden suosittaa vantteihin kiristykseksi 20% murtolujuudesta :idea: .

Awassa alavantti edessä, muuten menisi ristiin. Tai ainakin näyttää siltä.

eikös ne etummaiset ole pikkasen ulompana, samassa linjassa eivät suoraan ole. kun tulee fe vastaan teen galluppia ;)

[quote="Panu"]

Eli kokonaisuus ratkaisee, mutta perussääntö on, että ylävantti tulee alavantin takapuolelle.[/quote]

Korostan edelleen, että aikaisemmin omistamani -84 FE83:n mukana tulleen alkuperäisen Seldenin takilan hoito-ohjeen mukaan ko veneessä alavantti tuli taaempiin kiinnityskohtiin :!:

onhan mahdollista, että etummaiset kiinnityskohdat ovat keskimääräistä taaempana. alavanttien kiinnityksen ohjeistus viittaisi maston valmistajan tahtotilaan estää ennenkaikkea maston pituussuunnassa tapahtuvaa pumppaamista. niin tai näin, itse olen pitänyt tapana noudattaa tuotteen valmistajan ohjeita :)

[quote="Anonymous"]Täytyy katsella kulmia.;) Mietin Panu vaan noita uhkakuvia mitä maalailit, jos väärinpäin. Ollut kyllä aina.Uskoako Seldeniin vai teihin ;) Harald lienee purjehtimassa Tallinnassa vai?[/quote]
Tervehdys

Meillä Fe:ssä saalingit ovat kiinni mastossa olevassa istukassa kahdella sokkatapilla. Tämä tekee saalingin kiinnityksestä jäykän sekä pysty- että pituussuuntaan. Jäykkä kiinnitys altistaa rakenteet taivutuksen alaisena suurille jännityksille. Kerronpa esimerkin meidän veneestä. Vene muutti meidän perheeseen (siis perheenjäsen melkein) kesäksi -87. Seuravana vuonna kevätkunnostuksen yhteydessä huomasin, että toisesta saalingista oli taaempi sokkatapin reikä repeämässä rikki :!: . Irrotin saalingin ja vein sen hitsttavaksi. Samalla huomasin saalingissa varoitustarran, joka esitti, että ylävantin ja salingin välinen kulma pitää olla sama sekä saalingin ylä että ala puolella :!: . Samasta syystä on Seldenin saalingin päässä on lukitusruuvi, jolla lukitaan ylävantti saalingin päähän kiinni ja siten estetään saalinkia luistamista vanttia pitkin ylös tai alas :!: .

Korjauksen jälkeen saalinki onkin kestänyt ja pysynyt ehjänä jo noin 15 vuotta! Ainoa selitys moiselle vaurion synnylle on, edellisen omistajan toimesta tehty väärä rikaus ja rikin huima kuormittaminen :D .

Kun saalinki kerran on jäykästi kiinni mastossa ja eikä vantin siirtäminen kannentasolla muuta vantin saalingin yläpuoleisen osa asemaa, on valittava ylävantille se rusti kannelta, johon kiinnitettynä rusti, saalingin pää ja ylävantin kiinnitys mastossa ovat samalla suoralla linjalla :idea: .

Noin kuriositeettina mainittakoon, että ennen Fe:tä meillä oli Arteknon valmistama H-vene (vm -72), jossa saalinkien kiinnitys mastoon oli tehty yhdellä sokalla. Tämä rakenne mahdollisti saalinkien kulman muuttumisen (veneen pituussuuntaan), jolloin vanttien paikkaa pystyi vaihtamamaan kannella ilman riskiä rikin vaurioitumisesta. Tällöin saalingin kulma muuttui vantin aseman mukaan. Tätä ominaisuutta kilpapurjehtijat käyttivät hyväkseen. Vaihtamalla vanttien paikkaa kannella saatiin riki jäykäksi sivusuuntaan ja etustaagiin saatiin kevyeen keliin sopivasti notkoa, jotta fokan muoto olisi riittävän pussikas.

Eli kokonaisuus ratkaisee, mutta perussääntö on, että ylävantti tulee alavantin takapuolelle.

Täytyy katsella kulmia.;) Mietin Panu vaan noita uhkakuvia mitä maalailit, jos väärinpäin. Ollut kyllä aina.Uskoako Seldeniin vai teihin ;) Harald lienee purjehtimassa Tallinnassa vai?

[quote="Anonymous"]Itse järkeilin tuon niin että etuharukseen haluaa kaiken mahdollisen
jännityksen, jolloin pitää ylävantit laittaa taakse jotta ne mahdollisimman
paljon muistuttaa baruunoita.

Harald, Tallinnan internetkahvilassa.[/quote]

Tervehdys

Olen aivan samaa mieltä Haraldin kanssa. Perustelu on juuri tuo etustaagin kiristäminen suuremmassa kulmassa tulevalla ylävantilla. Kuten tuossa aikaisemmin totesin on kaikista tärkein vantin suoruus yli saalingin. Jos vantti tekee sivuttaisen mutkan, on saalinki vaarassa. Näin se vain lujuusopillisesti toimii :idea: . Tiedän, että jotkut purjehtijat asettavat vantit toisin. Matkaveneiden mastot yleensä kestävät tämän, koska ne ovat selkeästi turvakertoimin ylimitoitettuja kestämään myös väärinkayttöä :) .

Itse järkeilin tuon niin että etuharukseen haluaa kaiken mahdollisen
jännityksen, jolloin pitää ylävantit laittaa taakse jotta ne mahdollisimman
paljon muistuttaa baruunoita.

Harald, Tallinnan internetkahvilassa.