Ero sivun ”Vastakäännös” versioiden välillä

FEWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (kategoria 2)
 
(16 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Category:Kilpapurjehdus]]
[[Category:Manööverit]]
Vastakäännös on toiminne jolloin purjealus vaihtaa purjeiden puolta, yleisimmin kääntämäällä veneen  
Vastakäännös on toiminne jolloin purjealus vaihtaa purjeiden puolta, yleisimmin kääntämäällä veneen  
kulkusuunta ylös vastatuuleen ja sitten laskemalla kurssia takaisin tiukasti vastaiseen, mutta nyt
kulkusuunta ylös vastatuuleen ja sitten laskemalla kurssia takaisin tiukasti vastaiseen, mutta nyt
Rivi 5: Rivi 8:
Tämä on tarpeellista koska purjealus ei voi kulkea suoraan vastatuuleen vaan on [[kryssi]]ttävä
Tämä on tarpeellista koska purjealus ei voi kulkea suoraan vastatuuleen vaan on [[kryssi]]ttävä
tai [[luovia]].
tai [[luovia]].
[[Kuva:Charlotta-syksy-2004.jpg|right|thumb|150px|Charlotta kryssii syksyllä 2004]]


Tähän liittyen käytetään termejä [[halssi]] sekä [[tuulensilmä]]ssä.
Tähän liittyen käytetään termejä [[halssi]] sekä [[tuulensilmä]]ssä.
Rivi 10: Rivi 15:
Vastakäännöksen muita nimikkeitä ovat mm [[venda]], [[tikki]], [[slaagi]], [[heitto]] jne. Rakkaalla
Vastakäännöksen muita nimikkeitä ovat mm [[venda]], [[tikki]], [[slaagi]], [[heitto]] jne. Rakkaalla
lapsella on monta nimeä :)
lapsella on monta nimeä :)
Myötätuuleen tehtävä käännös kutsutaan [[jiippi|jiipiksi]].


== Vastakäännös à la Grand-Prix ==
== Vastakäännös à la Grand-Prix ==


<tt>Teksti on Mikko Brummerin, WB-sails Vauhtiseminaari-materiaalista)</tt>
<tt>Teksti on Mikko Brummerin, WB-sails Vauhtiseminaari-materiaalista<br>
[http://www.fe83.org/docs/purjehtiminen/vauhtiseminaari/ Vauhtiseminaari] kokonaisuudessaan PDF-muodossa.</tt>


Vastakäännös on purjehduksen tärkein
Vastakäännös on purjehduksen tärkein
Rivi 35: Rivi 43:
sekä vauhdin rakentaminen, kiihdytys.
sekä vauhdin rakentaminen, kiihdytys.


== 1 Käännösten välivaihe ==
=== 1 Käännösten välivaihe ===


Käännösten välivaihe on vendaa edeltävä
Käännösten välivaihe on vendaa edeltävä
Rivi 43: Rivi 51:
Jokaisen miehistön jäsenen pitäisi kehittää
Jokaisen miehistön jäsenen pitäisi kehittää
itselleen ”boatfeel”, tuntuma veneen liikkeisiin.
itselleen ”boatfeel”, tuntuma veneen liikkeisiin.
[[Kuva:Vauhtiseminaari-mano-venda2.png|thumb|200px|right|]]


Koska optimi painonjakauma vaihtelee
Koska optimi painonjakauma vaihtelee
Rivi 53: Rivi 63:
köydet on selvitetty ja tuulen puolen genua-
köydet on selvitetty ja tuulen puolen genua-


== 2 Valmiina vendaan! ==
=== 2 Valmiina vendaan! ===


Valmiina vendaan! Genuan skuutin päästäjä
Valmiina vendaan! Genuan skuutin päästäjä
Rivi 64: Rivi 74:
kuittaa: valmis.
kuittaa: valmis.


== 3 Venda menee! ==
=== 3 Venda menee! ===


Kippari kääntää veneen
Kippari kääntää veneen
Rivi 93: Rivi 103:
lukuunottamatta on nyt tuulen puoleisella
lukuunottamatta on nyt tuulen puoleisella
laidalla ja vene kulkee uudella halssilla.
laidalla ja vene kulkee uudella halssilla.
On äärimmäisen tärkeää, että venettä ei
On äärimmäisen tärkeää, että venettä ei
päästetä kallistumaan heti vendan jälkeen,
päästetä kallistumaan heti vendan jälkeen,
Rivi 99: Rivi 110:
suurimmat menetykset tapahtuvat.
suurimmat menetykset tapahtuvat.


== 4 ==
[[Kuva:Vauhtiseminaari-mano-venda1.png|thumb|right|200px|]]
Vauhdin rakentaminen. Pinnamies,
 
=== 4 Vauhdin rakentaminen ===
Pinnamies,
genuan trimmaaja ja barduunamies toimivat
genuan trimmaaja ja barduunamies toimivat
nyt synkronoidusti. Pinnamies kiihdyttää
nyt synkronoidusti. Pinnamies kiihdyttää
Rivi 106: Rivi 119:
laskemalla kurssia hieman. Sen jälkeen hän
laskemalla kurssia hieman. Sen jälkeen hän
alkaa ajaa venettä tiukemmin vastaiseen.
alkaa ajaa venettä tiukemmin vastaiseen.
Genuan trimmaaja vetää purjeen kryssiasentoon
Genuan trimmaaja vetää purjeen kryssiasentoon
ja barduunamies viimeistelee purjeiden
ja barduunamies viimeistelee purjeiden
Rivi 116: Rivi 130:
olla selvä merkki, jotta barduuna
olla selvä merkki, jotta barduuna
saadaan samalle kireydelle kuin se oli edellisellä
saadaan samalle kireydelle kuin se oli edellisellä
halssilla. Kiihdytysvaiheessa veneen
halssilla.  
 
Kiihdytysvaiheessa veneen
lokilla on tärkeä merkitys. Lokia seuraamalla
lokilla on tärkeä merkitys. Lokia seuraamalla
saa hyvän käsityksen siitä, miten hyvin venda
saa hyvän käsityksen siitä, miten hyvin venda
on onnistunut.
on onnistunut.
Kevyissä ja keskituulissa, kun käytetään
Kevyissä ja keskituulissa, kun käytetään
isoa genuaa, on yleensä tarpeen varmistaa
isoa genuaa, on yleensä tarpeen varmistaa
Rivi 128: Rivi 145:
genuan helmaa kaidetolpan sisäpuolelle.
genuan helmaa kaidetolpan sisäpuolelle.


== Tavallisimmat virheet vastakäännöksen suorittamisessa ==


== Tavallisimmat virheet vastakäännökesn
=== 1 Genuan liian aikainen löystäminen ===  
suorittamisessa ==
Genuan liian aikainen löystäminen hidastaa
 
=== 1 === Genuan liian aikainen löystäminen hidastaa
veneen vauhtia. Joskus genuaa pitää
veneen vauhtia. Joskus genuaa pitää
kuitenkin löysätä aikaisemmin, esim. kun tarvitaan
kuitenkin löysätä aikaisemmin, esim. kun tarvitaan
Rivi 138: Rivi 154:
starttia tai tiukassa styyrpuuri-paapuuritilanteessa.
starttia tai tiukassa styyrpuuri-paapuuritilanteessa.


=== 2 === Genuaa pidetään vinssillä liian pitkään ja
=== 2 Genuaa pidetään vinssillä liian pitkään ===
Genuaa pidetään vinssillä liian pitkään ja
se päästetään irti liian myöhään. Tällöin
se päästetään irti liian myöhään. Tällöin
genua painuu saalinkeja ja vantteja vasten ja
genua painuu saalinkeja ja vantteja vasten ja
Rivi 147: Rivi 164:
saakin usein rikkoutuneen purjeen.
saakin usein rikkoutuneen purjeen.


=== 3 === Vene käännetään tuuleen liian hitaasti.
=== 3 Vene käännetään tuuleen liian hitaasti ===
Veneen vauhti hidastuu paljon ja tavoitenopeuteen
Veneen vauhti hidastuu paljon ja tavoitenopeuteen
pääseminen uudella halssilla
pääseminen uudella halssilla
Rivi 154: Rivi 171:
tehdä.
tehdä.


=== 4 === Barduuna päästetään liian aikaisin. Kryssillä
=== 4 Barduuna päästetään liian aikaisin ===
Kryssillä
se ei aiheuta vaaraa mastolle,
se ei aiheuta vaaraa mastolle,
mutta purjeiden trimmi muuttuu oleellisesti
mutta purjeiden trimmi muuttuu oleellisesti
Rivi 161: Rivi 179:
on suuri merkitys.
on suuri merkitys.


=== 5 === Yleisin virhe on kuitenkin painon (miehistön)
=== 5 Painonsiirto ===
 
Yleisin virhe on kuitenkin painon (miehistön)
siirto laidalta toiselle. Siirtymisen
siirto laidalta toiselle. Siirtymisen
on tapahduttava veneen ollessa pystyssä, ei
on tapahduttava veneen ollessa pystyssä, ei

Nykyinen versio 7. syyskuuta 2006 kello 20.08


Vastakäännös on toiminne jolloin purjealus vaihtaa purjeiden puolta, yleisimmin kääntämäällä veneen kulkusuunta ylös vastatuuleen ja sitten laskemalla kurssia takaisin tiukasti vastaiseen, mutta nyt purjeet ovat veneen toisella puolella.

Tämä on tarpeellista koska purjealus ei voi kulkea suoraan vastatuuleen vaan on kryssittävä tai luovia.

Charlotta kryssii syksyllä 2004

Tähän liittyen käytetään termejä halssi sekä tuulensilmässä.

Vastakäännöksen muita nimikkeitä ovat mm venda, tikki, slaagi, heitto jne. Rakkaalla lapsella on monta nimeä :)

Myötätuuleen tehtävä käännös kutsutaan jiipiksi.

Vastakäännös à la Grand-Prix

Teksti on Mikko Brummerin, WB-sails Vauhtiseminaari-materiaalista
Vauhtiseminaari kokonaisuudessaan PDF-muodossa.

Vastakäännös on purjehduksen tärkein manööveri. Koska kryssillä venettä eteenpäin vievät voimat ovat verrattain pieniä (1/2- tonnarilla n.30 kg), on kryssitekniikalla ratkaiseva merkitys purjehduksessa.

Helpoin tapa voittaa veneenmittoja vastatuuleen on hajoitella vendan tekemistä. Hyvin tehdyn ja keskinkertaisenkin vendan ero on jo veneenmitta, ja olympiaradalla muutama veneenmitta ensimmäisellä kryssillä merkitsee yleensä toistakymmentä sijaa. Menetettyjen sijojen takaisin saaminen onkin sitten työn ja tuskan takana.

Luoviminen voidaan jakaa periaatteessa neljään osaan: käännösten välivaihe, käännökseen valmistautuminen, halssin vaihto sekä vauhdin rakentaminen, kiihdytys.

1 Käännösten välivaihe

Käännösten välivaihe on vendaa edeltävä jakso. Miehistö on kryssiasemissaan. Painon sijoittuminen veneessä on tärkeää. Se vaihtelee kallistuksen ja aallokon mukaan. Jokaisen miehistön jäsenen pitäisi kehittää itselleen ”boatfeel”, tuntuma veneen liikkeisiin.

Vauhtiseminaari-mano-venda2.png

Koska optimi painonjakauma vaihtelee tuulen ja aallokon mukaan, täytyy miehistön aktiivisesti ja oma-aloitteisesti pyrkiä hakemaan oikea sijoittuminen veneessä. Kryssillä miehistön asenne on tärkeä: miehistön täytyy olla valmis tekemään täydellinen venda lyhyelläkin varoitusajalla. Kaikki köydet on selvitetty ja tuulen puolen genua-

2 Valmiina vendaan!

Valmiina vendaan! Genuan skuutin päästäjä siirtyy leehen ja irroittaa skuutin lukosta. Samalla hän ottaa löysät pois leen barduunasta kiristäen sen kiinni isopurjeeseen. Näihin toimiin kuluu vain muutama sekunti, eikä kukaan muu ole vielä liikkunut laidalta - muu miehistö pysyy paikoillaan. Genuan päästäjä kuittaa: valmis.

3 Venda menee!

Kippari kääntää veneen nopeasti tuuleen. Genuan skuuttia päästetään käännökseen lähdettäessä kerralla 20 -30 cm, jolloin purje kiertää paremmin saalinkien ohi, ja sen jälkeen skuutin on juostava vapaasti. Päästäjä on vastuussa skuutin esteettömästä juoksemisesta: hän “repii” vanhaan skuuttiin löysää varmistaen näin, ettei se panttaa esim. miehistön jalkojen alla.

Muut miehistön jäsenet tulevat laidalta sisään vasta kun vene alkaa oieta ja siirtyvät vakioitua reittiä pitkin mahdollisimman nopeasti toiselle laidalle. Barduuna päästetään vähän ennen kuin vene on täysin pystyssä. Ainoastaan genuan skuuttaaja jää leehen skuuttaamaan genuaa. Usein genuan helma jää kaidetolppaan kiinni. Napauttamalla löysää kaidevaijeria kämmenellä helma yleensä hyppää kaiteen yli ja purjeen voi skuutata loppuun.

Barduunan viimeiset sentit barduunamies vinssaa laidalla istuen. Koko miehistö genuan trimmaajaa lukuunottamatta on nyt tuulen puoleisella laidalla ja vene kulkee uudella halssilla.

On äärimmäisen tärkeää, että venettä ei päästetä kallistumaan heti vendan jälkeen, kun veneen vauhti on hidastunut. Köli toimii huonosti ja vene rekaa. Juuri tässä vaiheessa suurimmat menetykset tapahtuvat.

Vauhtiseminaari-mano-venda1.png

4 Vauhdin rakentaminen

Pinnamies, genuan trimmaaja ja barduunamies toimivat nyt synkronoidusti. Pinnamies kiihdyttää veneen vauhdin nopeasti tavoitenopeuteen laskemalla kurssia hieman. Sen jälkeen hän alkaa ajaa venettä tiukemmin vastaiseen.

Genuan trimmaaja vetää purjeen kryssiasentoon ja barduunamies viimeistelee purjeiden muodon kiristämällä barduunaa. Barduuna vaikuttaa etupurjeen muodon lisäksi isopurjeen muotoon ja solaan. Etuvantin jännitysmittari, Load-Sense, auttaa löytämään barduunan oikean kireyden nopeasti. Jollei veneessä ole tällaista mittaria, täytyy barduunaköydessä olla selvä merkki, jotta barduuna saadaan samalle kireydelle kuin se oli edellisellä halssilla.

Kiihdytysvaiheessa veneen lokilla on tärkeä merkitys. Lokia seuraamalla saa hyvän käsityksen siitä, miten hyvin venda on onnistunut.

Kevyissä ja keskituulissa, kun käytetään isoa genuaa, on yleensä tarpeen varmistaa skuuttikulman nopea kulku puolelta toiselle. Kulman kuljettaa vanttien ja maston ohi keulamies. Hän on valmiina syöksymään eteen siltä varalta, että skuuttaaja ei ole saanut genuan helmaa kaidetolpan sisäpuolelle.

Tavallisimmat virheet vastakäännöksen suorittamisessa

1 Genuan liian aikainen löystäminen

Genuan liian aikainen löystäminen hidastaa veneen vauhtia. Joskus genuaa pitää kuitenkin löysätä aikaisemmin, esim. kun tarvitaan mahdollisimman nopea venda ennen starttia tai tiukassa styyrpuuri-paapuuritilanteessa.

2 Genuaa pidetään vinssillä liian pitkään

Genuaa pidetään vinssillä liian pitkään ja se päästetään irti liian myöhään. Tällöin genua painuu saalinkeja ja vantteja vasten ja käytännössä pysähtyy. Sama tapahtuu, kun vanha skuutti ei pääse vapaasti liikkumaan. Genuan iskeytyminen saalinkiin rasittaa purjetta paljon. Muistoksi tälläisesta vandasta saakin usein rikkoutuneen purjeen.

3 Vene käännetään tuuleen liian hitaasti

Veneen vauhti hidastuu paljon ja tavoitenopeuteen pääseminen uudella halssilla kestää kauemmin. Mitä raskaampi vene sinulla on, sitä rauhallisemmin käännös kannattaa tehdä.

4 Barduuna päästetään liian aikaisin

Kryssillä se ei aiheuta vaaraa mastolle, mutta purjeiden trimmi muuttuu oleellisesti

Osatakiloidussa veneessä barduunan säätämisellä on suuri merkitys.

5 Painonsiirto

Yleisin virhe on kuitenkin painon (miehistön) siirto laidalta toiselle. Siirtymisen on tapahduttava veneen ollessa pystyssä, ei ennen eikä jälkeen. Ongelmat johtuvat yleensä siitä, että miehistön paikat vaihtelevat eikä kulkureittejä puolelta toiselle ole mietitty tarpeeksi. Siirtymisjärjestys ja reitit on mietittävä etukäteen. Ongelmatilanteita varten kannatta myös päättää etukäteen eri paikkojen apumiehet. Usein näkee kolmen-neljän hengen ryhmiä ihmettelemässä genuan snörpin kiristämistä. Ballastina oleminenkin on purjehtimista, joka vaatii keskittymistä!