Ero sivun ”Vastakäännös” versioiden välillä

FEWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
 
p (kategoria 2)
 
(27 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Category:Kilpapurjehdus]]
[[Category:Manööverit]]
Vastakäännös on toiminne jolloin purjealus vaihtaa purjeiden puolta, yleisimmin kääntämäällä veneen  
Vastakäännös on toiminne jolloin purjealus vaihtaa purjeiden puolta, yleisimmin kääntämäällä veneen  
kulkusuunta ylös vastatuuleen ja sitten laskemalla kurssia takaisin tiukasti vastaiseen, mutta nyt
kulkusuunta ylös vastatuuleen ja sitten laskemalla kurssia takaisin tiukasti vastaiseen, mutta nyt
purjeet ovat veneen toisella puolella.
purjeet ovat veneen toisella puolella.
Tämä on tarpeellista koska purjealus ei voi kulkea suoraan vastatuuleen vaan on [[kryssi]]ttävä
tai [[luovia]].
[[Kuva:Charlotta-syksy-2004.jpg|right|thumb|150px|Charlotta kryssii syksyllä 2004]]


Tähän liittyen käytetään termejä [[halssi]] sekä [[tuulensilmä]]ssä.
Tähän liittyen käytetään termejä [[halssi]] sekä [[tuulensilmä]]ssä.
Vastakäännöksen muita nimikkeitä ovat mm [[venda]], [[tikki]], [[slaagi]], [[heitto]] jne. Rakkaalla
lapsella on monta nimeä :)
Myötätuuleen tehtävä käännös kutsutaan [[jiippi|jiipiksi]].
== Vastakäännös à la Grand-Prix ==
<tt>Teksti on Mikko Brummerin, WB-sails Vauhtiseminaari-materiaalista<br>
[http://www.fe83.org/docs/purjehtiminen/vauhtiseminaari/ Vauhtiseminaari] kokonaisuudessaan PDF-muodossa.</tt>
Vastakäännös on purjehduksen tärkein
manööveri. Koska kryssillä venettä eteenpäin
vievät voimat ovat verrattain pieniä (1/2-
tonnarilla n.30 kg), on kryssitekniikalla ratkaiseva
merkitys purjehduksessa.
Helpoin tapa voittaa veneenmittoja vastatuuleen on
hajoitella vendan tekemistä. Hyvin tehdyn
ja keskinkertaisenkin vendan ero on jo
veneenmitta, ja olympiaradalla muutama
veneenmitta ensimmäisellä kryssillä merkitsee
yleensä toistakymmentä sijaa. Menetettyjen
sijojen takaisin saaminen onkin sitten
työn ja tuskan takana.
Luoviminen voidaan jakaa periaatteessa
neljään osaan: käännösten välivaihe, käännökseen
valmistautuminen, halssin vaihto
sekä vauhdin rakentaminen, kiihdytys.
=== 1 Käännösten välivaihe ===
Käännösten välivaihe on vendaa edeltävä
jakso. Miehistö on kryssiasemissaan.
Painon sijoittuminen veneessä on tärkeää. Se
vaihtelee kallistuksen ja aallokon mukaan.
Jokaisen miehistön jäsenen pitäisi kehittää
itselleen ”boatfeel”, tuntuma veneen liikkeisiin.
[[Kuva:Vauhtiseminaari-mano-venda2.png|thumb|200px|right|]]
Koska optimi painonjakauma vaihtelee
tuulen ja aallokon mukaan, täytyy miehistön
aktiivisesti ja oma-aloitteisesti pyrkiä hakemaan
oikea sijoittuminen veneessä.
Kryssillä miehistön asenne on tärkeä: miehistön
täytyy olla valmis tekemään täydellinen
venda lyhyelläkin varoitusajalla. Kaikki
köydet on selvitetty ja tuulen puolen genua-
=== 2 Valmiina vendaan! ===
Valmiina vendaan! Genuan skuutin päästäjä
siirtyy leehen ja irroittaa skuutin
lukosta. Samalla hän ottaa löysät pois leen
barduunasta kiristäen sen kiinni isopurjeeseen.
Näihin toimiin kuluu vain muutama sekunti,
eikä kukaan muu ole vielä liikkunut laidalta -
muu miehistö pysyy paikoillaan. Genuan päästäjä
kuittaa: valmis.
=== 3 Venda menee! ===
Kippari kääntää veneen
nopeasti tuuleen. Genuan skuuttia päästetään
käännökseen lähdettäessä kerralla 20
-30 cm, jolloin purje kiertää paremmin saalinkien
ohi, ja sen jälkeen skuutin on juostava
vapaasti. Päästäjä on vastuussa skuutin
esteettömästä juoksemisesta: hän “repii” vanhaan
skuuttiin löysää varmistaen näin, ettei
se panttaa esim. miehistön jalkojen alla.
Muut
miehistön jäsenet tulevat laidalta sisään vasta
kun vene alkaa oieta ja siirtyvät vakioitua
reittiä pitkin mahdollisimman nopeasti toiselle
laidalle. Barduuna päästetään vähän ennen
kuin vene on täysin pystyssä. Ainoastaan
genuan skuuttaaja jää leehen skuuttaamaan
genuaa. Usein genuan helma jää kaidetolppaan
kiinni. Napauttamalla löysää kaidevaijeria
kämmenellä helma yleensä hyppää kaiteen
yli ja purjeen voi skuutata loppuun.
Barduunan
viimeiset sentit barduunamies vinssaa
laidalla istuen. Koko miehistö genuan trimmaajaa
lukuunottamatta on nyt tuulen puoleisella
laidalla ja vene kulkee uudella halssilla.
On äärimmäisen tärkeää, että venettä ei
päästetä kallistumaan heti vendan jälkeen,
kun veneen vauhti on hidastunut. Köli toimii
huonosti ja vene rekaa. Juuri tässä vaiheessa
suurimmat menetykset tapahtuvat.
[[Kuva:Vauhtiseminaari-mano-venda1.png|thumb|right|200px|]]
=== 4 Vauhdin rakentaminen ===
Pinnamies,
genuan trimmaaja ja barduunamies toimivat
nyt synkronoidusti. Pinnamies kiihdyttää
veneen vauhdin nopeasti tavoitenopeuteen
laskemalla kurssia hieman. Sen jälkeen hän
alkaa ajaa venettä tiukemmin vastaiseen.
Genuan trimmaaja vetää purjeen kryssiasentoon
ja barduunamies viimeistelee purjeiden
muodon kiristämällä barduunaa. Barduuna
vaikuttaa etupurjeen muodon lisäksi isopurjeen
muotoon ja solaan. Etuvantin jännitysmittari,
Load-Sense, auttaa löytämään
barduunan oikean kireyden nopeasti. Jollei
veneessä ole tällaista mittaria, täytyy barduunaköydessä
olla selvä merkki, jotta barduuna
saadaan samalle kireydelle kuin se oli edellisellä
halssilla.
Kiihdytysvaiheessa veneen
lokilla on tärkeä merkitys. Lokia seuraamalla
saa hyvän käsityksen siitä, miten hyvin venda
on onnistunut.
Kevyissä ja keskituulissa, kun käytetään
isoa genuaa, on yleensä tarpeen varmistaa
skuuttikulman nopea kulku puolelta toiselle.
Kulman kuljettaa vanttien ja maston ohi keulamies.
Hän on valmiina syöksymään eteen
siltä varalta, että skuuttaaja ei ole saanut
genuan helmaa kaidetolpan sisäpuolelle.
== Tavallisimmat virheet vastakäännöksen suorittamisessa ==
=== 1 Genuan liian aikainen löystäminen ===
Genuan liian aikainen löystäminen hidastaa
veneen vauhtia. Joskus genuaa pitää
kuitenkin löysätä aikaisemmin, esim. kun tarvitaan
mahdollisimman nopea venda ennen
starttia tai tiukassa styyrpuuri-paapuuritilanteessa.
=== 2 Genuaa pidetään vinssillä liian pitkään ===
Genuaa pidetään vinssillä liian pitkään ja
se päästetään irti liian myöhään. Tällöin
genua painuu saalinkeja ja vantteja vasten ja
käytännössä pysähtyy. Sama tapahtuu, kun
vanha skuutti ei pääse vapaasti liikkumaan.
Genuan iskeytyminen saalinkiin rasittaa purjetta
paljon. Muistoksi tälläisesta vandasta
saakin usein rikkoutuneen purjeen.
=== 3 Vene käännetään tuuleen liian hitaasti ===
Veneen vauhti hidastuu paljon ja tavoitenopeuteen
pääseminen uudella halssilla
kestää kauemmin. Mitä raskaampi vene sinulla
on, sitä rauhallisemmin käännös kannattaa
tehdä.
=== 4 Barduuna päästetään liian aikaisin ===
Kryssillä
se ei aiheuta vaaraa mastolle,
mutta purjeiden trimmi muuttuu oleellisesti
Osatakiloidussa veneessä barduunan säätämisellä
on suuri merkitys.
=== 5 Painonsiirto ===
Yleisin virhe on kuitenkin painon (miehistön)
siirto laidalta toiselle. Siirtymisen
on tapahduttava veneen ollessa pystyssä, ei
ennen eikä jälkeen. Ongelmat johtuvat yleensä
siitä, että miehistön paikat vaihtelevat eikä
kulkureittejä puolelta toiselle ole mietitty tarpeeksi.
Siirtymisjärjestys ja reitit on mietittävä
etukäteen. Ongelmatilanteita varten
kannatta myös päättää etukäteen eri paikkojen
apumiehet. Usein näkee kolmen-neljän
hengen ryhmiä ihmettelemässä genuan
snörpin kiristämistä. Ballastina oleminenkin
on purjehtimista, joka vaatii keskittymistä!

Nykyinen versio 7. syyskuuta 2006 kello 20.08


Vastakäännös on toiminne jolloin purjealus vaihtaa purjeiden puolta, yleisimmin kääntämäällä veneen kulkusuunta ylös vastatuuleen ja sitten laskemalla kurssia takaisin tiukasti vastaiseen, mutta nyt purjeet ovat veneen toisella puolella.

Tämä on tarpeellista koska purjealus ei voi kulkea suoraan vastatuuleen vaan on kryssittävä tai luovia.

Charlotta kryssii syksyllä 2004

Tähän liittyen käytetään termejä halssi sekä tuulensilmässä.

Vastakäännöksen muita nimikkeitä ovat mm venda, tikki, slaagi, heitto jne. Rakkaalla lapsella on monta nimeä :)

Myötätuuleen tehtävä käännös kutsutaan jiipiksi.

Vastakäännös à la Grand-Prix

Teksti on Mikko Brummerin, WB-sails Vauhtiseminaari-materiaalista
Vauhtiseminaari kokonaisuudessaan PDF-muodossa.

Vastakäännös on purjehduksen tärkein manööveri. Koska kryssillä venettä eteenpäin vievät voimat ovat verrattain pieniä (1/2- tonnarilla n.30 kg), on kryssitekniikalla ratkaiseva merkitys purjehduksessa.

Helpoin tapa voittaa veneenmittoja vastatuuleen on hajoitella vendan tekemistä. Hyvin tehdyn ja keskinkertaisenkin vendan ero on jo veneenmitta, ja olympiaradalla muutama veneenmitta ensimmäisellä kryssillä merkitsee yleensä toistakymmentä sijaa. Menetettyjen sijojen takaisin saaminen onkin sitten työn ja tuskan takana.

Luoviminen voidaan jakaa periaatteessa neljään osaan: käännösten välivaihe, käännökseen valmistautuminen, halssin vaihto sekä vauhdin rakentaminen, kiihdytys.

1 Käännösten välivaihe

Käännösten välivaihe on vendaa edeltävä jakso. Miehistö on kryssiasemissaan. Painon sijoittuminen veneessä on tärkeää. Se vaihtelee kallistuksen ja aallokon mukaan. Jokaisen miehistön jäsenen pitäisi kehittää itselleen ”boatfeel”, tuntuma veneen liikkeisiin.

Vauhtiseminaari-mano-venda2.png

Koska optimi painonjakauma vaihtelee tuulen ja aallokon mukaan, täytyy miehistön aktiivisesti ja oma-aloitteisesti pyrkiä hakemaan oikea sijoittuminen veneessä. Kryssillä miehistön asenne on tärkeä: miehistön täytyy olla valmis tekemään täydellinen venda lyhyelläkin varoitusajalla. Kaikki köydet on selvitetty ja tuulen puolen genua-

2 Valmiina vendaan!

Valmiina vendaan! Genuan skuutin päästäjä siirtyy leehen ja irroittaa skuutin lukosta. Samalla hän ottaa löysät pois leen barduunasta kiristäen sen kiinni isopurjeeseen. Näihin toimiin kuluu vain muutama sekunti, eikä kukaan muu ole vielä liikkunut laidalta - muu miehistö pysyy paikoillaan. Genuan päästäjä kuittaa: valmis.

3 Venda menee!

Kippari kääntää veneen nopeasti tuuleen. Genuan skuuttia päästetään käännökseen lähdettäessä kerralla 20 -30 cm, jolloin purje kiertää paremmin saalinkien ohi, ja sen jälkeen skuutin on juostava vapaasti. Päästäjä on vastuussa skuutin esteettömästä juoksemisesta: hän “repii” vanhaan skuuttiin löysää varmistaen näin, ettei se panttaa esim. miehistön jalkojen alla.

Muut miehistön jäsenet tulevat laidalta sisään vasta kun vene alkaa oieta ja siirtyvät vakioitua reittiä pitkin mahdollisimman nopeasti toiselle laidalle. Barduuna päästetään vähän ennen kuin vene on täysin pystyssä. Ainoastaan genuan skuuttaaja jää leehen skuuttaamaan genuaa. Usein genuan helma jää kaidetolppaan kiinni. Napauttamalla löysää kaidevaijeria kämmenellä helma yleensä hyppää kaiteen yli ja purjeen voi skuutata loppuun.

Barduunan viimeiset sentit barduunamies vinssaa laidalla istuen. Koko miehistö genuan trimmaajaa lukuunottamatta on nyt tuulen puoleisella laidalla ja vene kulkee uudella halssilla.

On äärimmäisen tärkeää, että venettä ei päästetä kallistumaan heti vendan jälkeen, kun veneen vauhti on hidastunut. Köli toimii huonosti ja vene rekaa. Juuri tässä vaiheessa suurimmat menetykset tapahtuvat.

Vauhtiseminaari-mano-venda1.png

4 Vauhdin rakentaminen

Pinnamies, genuan trimmaaja ja barduunamies toimivat nyt synkronoidusti. Pinnamies kiihdyttää veneen vauhdin nopeasti tavoitenopeuteen laskemalla kurssia hieman. Sen jälkeen hän alkaa ajaa venettä tiukemmin vastaiseen.

Genuan trimmaaja vetää purjeen kryssiasentoon ja barduunamies viimeistelee purjeiden muodon kiristämällä barduunaa. Barduuna vaikuttaa etupurjeen muodon lisäksi isopurjeen muotoon ja solaan. Etuvantin jännitysmittari, Load-Sense, auttaa löytämään barduunan oikean kireyden nopeasti. Jollei veneessä ole tällaista mittaria, täytyy barduunaköydessä olla selvä merkki, jotta barduuna saadaan samalle kireydelle kuin se oli edellisellä halssilla.

Kiihdytysvaiheessa veneen lokilla on tärkeä merkitys. Lokia seuraamalla saa hyvän käsityksen siitä, miten hyvin venda on onnistunut.

Kevyissä ja keskituulissa, kun käytetään isoa genuaa, on yleensä tarpeen varmistaa skuuttikulman nopea kulku puolelta toiselle. Kulman kuljettaa vanttien ja maston ohi keulamies. Hän on valmiina syöksymään eteen siltä varalta, että skuuttaaja ei ole saanut genuan helmaa kaidetolpan sisäpuolelle.

Tavallisimmat virheet vastakäännöksen suorittamisessa

1 Genuan liian aikainen löystäminen

Genuan liian aikainen löystäminen hidastaa veneen vauhtia. Joskus genuaa pitää kuitenkin löysätä aikaisemmin, esim. kun tarvitaan mahdollisimman nopea venda ennen starttia tai tiukassa styyrpuuri-paapuuritilanteessa.

2 Genuaa pidetään vinssillä liian pitkään

Genuaa pidetään vinssillä liian pitkään ja se päästetään irti liian myöhään. Tällöin genua painuu saalinkeja ja vantteja vasten ja käytännössä pysähtyy. Sama tapahtuu, kun vanha skuutti ei pääse vapaasti liikkumaan. Genuan iskeytyminen saalinkiin rasittaa purjetta paljon. Muistoksi tälläisesta vandasta saakin usein rikkoutuneen purjeen.

3 Vene käännetään tuuleen liian hitaasti

Veneen vauhti hidastuu paljon ja tavoitenopeuteen pääseminen uudella halssilla kestää kauemmin. Mitä raskaampi vene sinulla on, sitä rauhallisemmin käännös kannattaa tehdä.

4 Barduuna päästetään liian aikaisin

Kryssillä se ei aiheuta vaaraa mastolle, mutta purjeiden trimmi muuttuu oleellisesti

Osatakiloidussa veneessä barduunan säätämisellä on suuri merkitys.

5 Painonsiirto

Yleisin virhe on kuitenkin painon (miehistön) siirto laidalta toiselle. Siirtymisen on tapahduttava veneen ollessa pystyssä, ei ennen eikä jälkeen. Ongelmat johtuvat yleensä siitä, että miehistön paikat vaihtelevat eikä kulkureittejä puolelta toiselle ole mietitty tarpeeksi. Siirtymisjärjestys ja reitit on mietittävä etukäteen. Ongelmatilanteita varten kannatta myös päättää etukäteen eri paikkojen apumiehet. Usein näkee kolmen-neljän hengen ryhmiä ihmettelemässä genuan snörpin kiristämistä. Ballastina oleminenkin on purjehtimista, joka vaatii keskittymistä!