Vastakäännös

Vastakäännös on toiminne jolloin purjealus vaihtaa purjeiden puolta, yleisimmin kääntämäällä veneen kulkusuunta ylös vastatuuleen ja sitten laskemalla kurssia takaisin tiukasti vastaiseen, mutta nyt purjeet ovat veneen toisella puolella.

Tämä on tarpeellista koska purjealus ei voi kulkea suoraan vastatuuleen vaan on kryssittävä tai luovia.

Charlotta kryssii syksyllä 2004

Tähän liittyen käytetään termejä halssi sekä tuulensilmässä.

Vastakäännöksen muita nimikkeitä ovat mm venda, tikki, slaagi, heitto jne. Rakkaalla lapsella on monta nimeä :)

Myötätuuleen tehtävä käännös kutsutaan jiipiksi.

Vastakäännös à la Grand-Prix

Teksti on Mikko Brummerin, WB-sails Vauhtiseminaari-materiaalista
Vauhtiseminaari kokonaisuudessaan PDF-muodossa.

Vastakäännös on purjehduksen tärkein manööveri. Koska kryssillä venettä eteenpäin vievät voimat ovat verrattain pieniä (1/2- tonnarilla n.30 kg), on kryssitekniikalla ratkaiseva merkitys purjehduksessa.

Helpoin tapa voittaa veneenmittoja vastatuuleen on hajoitella vendan tekemistä. Hyvin tehdyn ja keskinkertaisenkin vendan ero on jo veneenmitta, ja olympiaradalla muutama veneenmitta ensimmäisellä kryssillä merkitsee yleensä toistakymmentä sijaa. Menetettyjen sijojen takaisin saaminen onkin sitten työn ja tuskan takana.

Luoviminen voidaan jakaa periaatteessa neljään osaan: käännösten välivaihe, käännökseen valmistautuminen, halssin vaihto sekä vauhdin rakentaminen, kiihdytys.

1 Käännösten välivaihe

Käännösten välivaihe on vendaa edeltävä jakso. Miehistö on kryssiasemissaan. Painon sijoittuminen veneessä on tärkeää. Se vaihtelee kallistuksen ja aallokon mukaan. Jokaisen miehistön jäsenen pitäisi kehittää itselleen ”boatfeel”, tuntuma veneen liikkeisiin.

Koska optimi painonjakauma vaihtelee tuulen ja aallokon mukaan, täytyy miehistön aktiivisesti ja oma-aloitteisesti pyrkiä hakemaan oikea sijoittuminen veneessä. Kryssillä miehistön asenne on tärkeä: miehistön täytyy olla valmis tekemään täydellinen venda lyhyelläkin varoitusajalla. Kaikki köydet on selvitetty ja tuulen puolen genua-

2 Valmiina vendaan!

Valmiina vendaan! Genuan skuutin päästäjä siirtyy leehen ja irroittaa skuutin lukosta. Samalla hän ottaa löysät pois leen barduunasta kiristäen sen kiinni isopurjeeseen. Näihin toimiin kuluu vain muutama sekunti, eikä kukaan muu ole vielä liikkunut laidalta - muu miehistö pysyy paikoillaan. Genuan päästäjä kuittaa: valmis.

3 Venda menee!

Kippari kääntää veneen nopeasti tuuleen. Genuan skuuttia päästetään käännökseen lähdettäessä kerralla 20 -30 cm, jolloin purje kiertää paremmin saalinkien ohi, ja sen jälkeen skuutin on juostava vapaasti. Päästäjä on vastuussa skuutin esteettömästä juoksemisesta: hän “repii” vanhaan skuuttiin löysää varmistaen näin, ettei se panttaa esim. miehistön jalkojen alla.

Muut miehistön jäsenet tulevat laidalta sisään vasta kun vene alkaa oieta ja siirtyvät vakioitua reittiä pitkin mahdollisimman nopeasti toiselle laidalle. Barduuna päästetään vähän ennen kuin vene on täysin pystyssä. Ainoastaan genuan skuuttaaja jää leehen skuuttaamaan genuaa. Usein genuan helma jää kaidetolppaan kiinni. Napauttamalla löysää kaidevaijeria kämmenellä helma yleensä hyppää kaiteen yli ja purjeen voi skuutata loppuun.

Barduunan viimeiset sentit barduunamies vinssaa laidalla istuen. Koko miehistö genuan trimmaajaa lukuunottamatta on nyt tuulen puoleisella laidalla ja vene kulkee uudella halssilla.

On äärimmäisen tärkeää, että venettä ei päästetä kallistumaan heti vendan jälkeen, kun veneen vauhti on hidastunut. Köli toimii huonosti ja vene rekaa. Juuri tässä vaiheessa suurimmat menetykset tapahtuvat.

4 Vauhdin rakentaminen

Pinnamies, genuan trimmaaja ja barduunamies toimivat nyt synkronoidusti. Pinnamies kiihdyttää veneen vauhdin nopeasti tavoitenopeuteen laskemalla kurssia hieman. Sen jälkeen hän alkaa ajaa venettä tiukemmin vastaiseen.

Genuan trimmaaja vetää purjeen kryssiasentoon ja barduunamies viimeistelee purjeiden muodon kiristämällä barduunaa. Barduuna vaikuttaa etupurjeen muodon lisäksi isopurjeen muotoon ja solaan. Etuvantin jännitysmittari, Load-Sense, auttaa löytämään barduunan oikean kireyden nopeasti. Jollei veneessä ole tällaista mittaria, täytyy barduunaköydessä olla selvä merkki, jotta barduuna saadaan samalle kireydelle kuin se oli edellisellä halssilla.

Kiihdytysvaiheessa veneen lokilla on tärkeä merkitys. Lokia seuraamalla saa hyvän käsityksen siitä, miten hyvin venda on onnistunut.

Kevyissä ja keskituulissa, kun käytetään isoa genuaa, on yleensä tarpeen varmistaa skuuttikulman nopea kulku puolelta toiselle. Kulman kuljettaa vanttien ja maston ohi keulamies. Hän on valmiina syöksymään eteen siltä varalta, että skuuttaaja ei ole saanut genuan helmaa kaidetolpan sisäpuolelle.

Tavallisimmat virheet vastakäännöksen suorittamisessa

1 Genuan liian aikainen löystäminen

Genuan liian aikainen löystäminen hidastaa veneen vauhtia. Joskus genuaa pitää kuitenkin löysätä aikaisemmin, esim. kun tarvitaan mahdollisimman nopea venda ennen starttia tai tiukassa styyrpuuri-paapuuritilanteessa.

2 Genuaa pidetään vinssillä liian pitkään

Genuaa pidetään vinssillä liian pitkään ja se päästetään irti liian myöhään. Tällöin genua painuu saalinkeja ja vantteja vasten ja käytännössä pysähtyy. Sama tapahtuu, kun vanha skuutti ei pääse vapaasti liikkumaan. Genuan iskeytyminen saalinkiin rasittaa purjetta paljon. Muistoksi tälläisesta vandasta saakin usein rikkoutuneen purjeen.

3 Vene käännetään tuuleen liian hitaasti

Veneen vauhti hidastuu paljon ja tavoitenopeuteen pääseminen uudella halssilla kestää kauemmin. Mitä raskaampi vene sinulla on, sitä rauhallisemmin käännös kannattaa tehdä.

4 Barduuna päästetään liian aikaisin

Kryssillä se ei aiheuta vaaraa mastolle, mutta purjeiden trimmi muuttuu oleellisesti

Osatakiloidussa veneessä barduunan säätämisellä on suuri merkitys.

5 Painonsiirto

Yleisin virhe on kuitenkin painon (miehistön) siirto laidalta toiselle. Siirtymisen on tapahduttava veneen ollessa pystyssä, ei ennen eikä jälkeen. Ongelmat johtuvat yleensä siitä, että miehistön paikat vaihtelevat eikä kulkureittejä puolelta toiselle ole mietitty tarpeeksi. Siirtymisjärjestys ja reitit on mietittävä etukäteen. Ongelmatilanteita varten kannatta myös päättää etukäteen eri paikkojen apumiehet. Usein näkee kolmen-neljän hengen ryhmiä ihmettelemässä genuan snörpin kiristämistä. Ballastina oleminenkin on purjehtimista, joka vaatii keskittymistä!