Yksinpurjehtija hädässä portugalin edustalla?

FE-vene ja yhdistys / FE-båten och föreningen

Moderators: Petri, harald

User avatar
harald
Hallitus
Posts: 11021
Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
Location: P-helsinki
Vene: Charlotta
Contact:

Yksinpurjehtija hädässä portugalin edustalla?

Post by harald »

Terve,

sunnuntain höblässä (http://www.hbl.fi/) oli juttu missä yksinpurjehtija
Petri Ruonti, 33 vuotta, olisi pelastettu portugalin meripelastuksen
toimesta.

Ruonti oli matkalla Madeiralle kun veneen kaatoi suuri aalto, riki alas ja
moottori ei enää toiminut.

Paikallisessa lehdessä oli kuulemma kuvakin, höblän toimittaja soitti eilen
ja sanoi että se oli 8.3m pitkä Finn Express.

Olen koittanut löytää portugalin sivuilta jotain juttua, siinä onnistumatta.

Mutta yksinpurjehtijana FE83:ella Madeiralle? Nojoo, miksi ei?

Onko kukaan muu kuullut tästä? Olisi kiva tietää enemmän kuin huhua
siitä että vene olisi FE83:nen.
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020
User avatar
harald
Hallitus
Posts: 11021
Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
Location: P-helsinki
Vene: Charlotta
Contact:

Post by harald »

No niin, google on löytänyt:

http://www.correiomanha.pt/noticia.asp? ... al=10&p=94

Jos laittaa tekstin "Petri Ruonti" googleen, ja painaa nappia "translate" niin
saa jonkinlaisen luettavan version.

Nähtävästi satamajohtaja kiitteli Petrin merimiestaitoja, jolla Petri sai
veneen totaalisen päreiksimenon estettyä.

Veneen nimi on "Vivi". Sellaista FE83:sta ei kyllä Petrin FE-rekisteristä
löydy:

http://pjh.iki.fi/fehaku.php

Meillähän oli Eritreassa Finn Express myös, kotimatkallako sekin vasta
on? Onko uutisia?
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020
Olli
hyperaktiivi
Posts: 2050
Joined: Wed May 19, 2004 20:16 pm
Location: Helsinki

Post by Olli »

Veneen nimi on "Vivi". Sellaista FE83:sta ei kyllä Petrin FE-rekisteristä
löydy
Eikä purjehtijaliiton rekisteristä löydy muutenkaan yhtään ton nimistä venettä... Eikä myöskään henkilön nimellä löydy mitään. Ei siis kaiketi kuulu liittoon, tai tiedot muuttuneet hiljattain. (Tuo liiton rekisteri kai päivittyy suunnilleen kerran vuodessa?)
User avatar
harald
Hallitus
Posts: 11021
Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
Location: P-helsinki
Vene: Charlotta
Contact:

Post by harald »

Ei kannata huolestua jos SPL rekisteri ei ole ajan tasalla. Minulla on sellainen
kutina että noin 50% vastaantulevista veneistä ei löydy vuosikirjasta.

Taitaa olla niin että seurat eivät aina huomaa ilmoittaa muutoksista liitolle,
ja kaikki veneet eivät ole edes jäsenseurojen jäseniä. Tuo SPL rekisteri
on ihan kiva, mutta melkein käyttökelvoton :)

Ja em rekisteri pjh.iki.fi on tietenkin Pertin, eikä Petrin. Sormimuisti..
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020
Olli
hyperaktiivi
Posts: 2050
Joined: Wed May 19, 2004 20:16 pm
Location: Helsinki

Post by Olli »

Kuva on hiukan venähtänyt, mutta FE:ltä näyttää. Masto on kappaleina, mutta kyllä tuosta varmaan vielä veneen tekee. Sitäpaitsi uimataso on hieno.

Tuosta SPL:n rekisteristä vielä... Olisi hirmu kiva, jos se olisi ajan tasalla. Olisi myös hyvä jos vuosikirjassa olisi myös veneen nimen mukaan järjestetty luettelo. Purjeen numeroa kun ei aina laiturissa näe. Moottorivenepuolella homma on vielä huonommin, kun ainakaan netistä ei löydy rekisteriä ollenkaan. Ehkä nuo vielä joskus yhdistyvät, ja maailma on täydellinen...
User avatar
harald
Hallitus
Posts: 11021
Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
Location: P-helsinki
Vene: Charlotta
Contact:

Post by harald »

Vene on FE. Sain SMS-yhteyden Petriin. Masto pitäisi uusia, ja peräsinkin
on poikki. Koitan järjestää että Petri saa yhteyttä Seldéniin tuolla Portugalissa.

Toivottavasti joku storykin saadaan aikaan.
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020
Vesa T. Lilja

Yksinpurjehtija hädässä P....

Post by Vesa T. Lilja »

Minäkin olen tuota SPL:n venerekisteriä veneilyn valokuvauksen takia ihmetellyt vuodesta 1996 asti ainakin Ala-Keiteleen p-seran veneet on aina puuttuneet siitä. Seuran ainoa FE83 Arvo Suomalaisen Aiolos, jolla
ainakin vuodesta 1990 ollut purjenumero L45.
Päijänteellä näin 2 uutta FE:tä v.2005. Noukanniemessä Vaajakoskella Honey-nimisen veneen ja Päijännepurjehduksessa kävi L-3191 Pegasus kipparina Ilpo Ekqvis Asikkalan pursiseurasta.
User avatar
harald
Hallitus
Posts: 11021
Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
Location: P-helsinki
Vene: Charlotta
Contact:

Post by harald »

Sain toissapäivänä viestin Petriltä jossa oli koko kertomus. Nauttikaa!
Petri wrote: S/Y Viivin etelan matka

8.10. Lauantai klo 9.20 irroitin
Viivin köydet Lahdisluodon kotisatamasta. Puksuttelin
koneella krampin rauman lapi Krampin lansipuolelle ja nostin
ison ja I genoan. Tuuli etelästä n. 6 m/s. Kirkkaassa
hienossa syyskelissä purjehdin 5 ~V 5,5 solmun vauhdilla
Utöseen. klo 18.10 köydet kiinni Utön laituriin. Yhteysalus
Aspössä nautin parit iltaoluet ja menin yöpuulle. 50 mpk.


9.10 Sunnuntaina klo 9.30 lahdin koneella ajaen ulos ja
käänsin etelään tarkoituksena kiertää Fårmansbådan. 4 m/s
etelätuulta aaltoa metrin verran. Siitä GPS:ään rpt Revenge­
grundetin loistolle. Iso ja I genoa ylös. Tuuli alkoi
kehittyä ja parin tunnin päästä olikin jo 10 m/s etelästä.
Vauhtia mukavat 6-7 solmua. Parhaimmillaan 12 m/s. Aallon
korkeus 4m. Yöllä tuuli heivasi jonkin verran. Roiski aika
tavalla. Lowrance-plotterin piuha sai merivettä ja hajosi.
Garminin käsi-G! PS käyttöön. Maanantaiaamuna klo 4.00 Sand­
hamniin poijuun. 145 mpk

10.10 Maanantai klo 10.00 matka
jatkuu ison ja I genoan voimin. Tuuli lounaasta 5 m/s.
Luovien Dalarön ohi. Nätti aurinkoinen ilma. Ei mitään
erikoista. 7 mpk ennen Nynäshamnia iski rankka sumu ja pimeä
melkein samaan aikaan. Garminin lat/lon tiedoilla ajelin
loppumatkan kohti Nynäshamnia. Puoli mailia ennen laituria
kuulin, kuinka laivat huutelo, mutta ei näkynyt mitään. Got­
lannin linjan matkustajalaiva ajoi 50 metrin paäätä ohi.
Nynäshamnin gästhamniin poijuun. Aikarauta näytti 22.00. 180
mpk

11.10 Tiistai klo 11.00 jatkoin matkaa. Tyyntä. Ajelin
koneella etelään Öjalle asti. Iso ja genoa I ylös. Tuulta E
5-7 m/s. Aurinkoa. lanteen pain Öxelösundin edustalle asti
purjeilla. Sitten tyyntyi ja pimeni. Arkösundiin koneella
Garminin lat/lon tiedoilla. 235 mpk

12.10 Keskiviikko klo
10.00 huoltoasemalta jokunen litra löpöa ja vähän evästä.
Pahaa sumua. T! ein Garminiin reitin Arkösundista Håsköseen.
Klo 11.00 lähdin tyynessä hernerokkasumussa ajelemaan. Pari
vastaantulevaa motskaria. Hyvin toimi reitti, vaikka paikoin
aika kapeatakin pätkää. Håskön itäpuolelle kapeasta aukosta
sisään. Vahan taisi köli napata pohjaan. Todella suojainen
lahti. Rannalla vessa ja nuotiopaikka. Kiinnitysköydet
rantaan klo 15.30. Ehtoolla makkarat nuotiolla. Pari yötä
tässä. 275 mpk

14.10 Perjantai klo 8.30. Melkein tyyntä.
Sumu heivannut. Koneella puksuttelin Fyrsuddeniin
täydentämään elintarvikkeitani.Valdemarsvikin rännin suulta
asti alkoi tuulla sen verran, että pääsi taas purjeilla
etenemään. Iso ja genoa I. Länsi-lounaasta 3-6 m/s. St Vip­
pholmiin asti purjeilla ja sinne ankkuriin yöksi. Yöpuulle
klo 22.00. Puolipilvinen syyskeli. 310 mpk

15.10 Lauantai
klo 7.30. Länsiluoteesta 5-9 m/s. Aurinkoinen kirkas
syysilma. Iso ja jenni ylös ja menoksi Oskarshamniin.
Paikoin tosi kivikkoinen ja mutkikas pätkä. Keskustan
autioon gäs! thamniin paatti kiinni klo 12.30. Satama
kiinni. Ei palveluita, ei maksua. Viikonlopun katselin
Oskarshamnia. Kesäkaupunkina varmaan mainio. Sunnuntaina
uimahalliin kunnolla peseytymään. 340 mpk

17.10 Maanantai
klo 8.10 Köydet irti ja suunta kohti Kalmaria. Koneella
ulos satamasta. Iso ja I jenni ylös. Kalmarsundia virsikir­
jaa 5-10 m/s luoteesta. Lopussa heivas. Tanskalainen puna­
purjeinen kosteri ajoi loppupätkällä ohi, mutta illalla
selvisi, että niillä oli kone apuna. Satamaan koneella.
Köydet kiinni klo 18.00. Ei ketään kyselemässä satamamaksua.
Yölämpötila 10 asteen kintteillä. Otin sähkön veneeseen ja
lämpöpuhaltimen laitoin päälle. 380 mpk

18.10 Tiistai klo
7.00 Plotteri toimii taas. Hieno auringon nousu. Iso ja I
genoa ylhäällä puoliväliin Karlskronaan pääsi purjeilla.
Tuuli luoteesta 3-7 m/s. Sitten tyyntyi täysin. Iso sukel­
lusvene jyristeli vastaan dieseleillään. Vaikuttava näky.
Illan hämärtyessä väylän vierussaaresta kuului konetuliasei­
den ääniä. H! ieman säikähdin. Senoren saaren pohjois­
puolelle ankkuriin. Klo 18.50. 430 mpk

19.10 Keskiviikko.
Klo 9.00 pikkupätkä koneella Senorenista Karlskronaan.
Sopivia tuulia Simrishamniin tai Bornholmiin odotellessa
kävin Karlskronan merimuseossa. ja kiertelin kaupungilla.
437 mpk.

20.10 Torstai. Klo 8.15 lähtö Karlskronasta. Suo­
raan vastatuuli Simrishamniin, mutta päätin lähtea silti.
Puolipilvinen keli. 7-11 m/s. 2m aallokko. Kyllä pärski
perskeles. Loppupätkästä joutui ottamaan pari luovia. Klo
1.00 laituriin ja unta kuulaan. 502 mpk.

21.10 Perjantai.
Klo 9.30. Pilvinen ilma. Lounaasta 3-5 m/s. Tarkoitus
päästä Trelleborgiin asti, mutta nyt ei vene kulkenut.
Verkkaista luovia. Ystadin kohdalla olin niin ryytynyt, että
paatinkin mennä sinne. Laituriin ja kiinnitysköydet kiinni.
Lauantaina tuuli aika reippaasti etelälounaasta. Pärskeet
lensi komeasti aallonmurtajan yli. Ei mitään asiaa vesille.
Viikonloppu meni kirjaa(Eilispäivää ei ole) lukiessa ja
kaupungilla kierrellessä. 530 mpk

24.10 Maanantai. Klo
9.00. Aurinkoista. tuuli länsiluoteesta 3 m/s. Ajelin
koneella hissukseen määränpäänä Tanska tai Saksa. Tyyntyi
täysin. Sitten alkoi puhaltaa 12 m/s kaakosta. Yksi reilum­
man kokoinen aalto pyyhkäisi mereen 3 fendaria. Olin
solminut ne liian lepsusti. Pääsin reippaassa vauhdissa pur­
jeilla Tanskan Gedserin kohdalle. Sitten tuuli kääntyi
lounaaseen. Voimakkuus pysyi kutakuinkin samana. Otin
määränpääksi Saksan Fehmarsundin liepeillä sijaitsevan
pienen lahden. Saavuin sinne tiistaina klo 10.30. Ankkuroin
matalaan lahteen. Syvyys n. 3m. ja menin nukkumaan. Illalla
heräsin, kun köli töksähteli. Menin ulos katsomaan. Oli
alkanut tuulla aikatavalla. Ankkuri oli pettänyt ja olin
ajautunut rantaan. Onneksi oli hiekkapohja. Yritin ensin
koneella, mutta ei onnistunut. Vedin ison ylös ja skuut­
tasin tiukalle sivutuuleen. Koneella täydet ja kyllähän se
siitä sitten irtosi. Ankkuroin uudestaan kahdella
ankkurilla, laitoin G! PSään ankkurihälytyksen ja menin
nukkumaan toivoen, ettei tulisi ikäviä yllätyksiä. 658 mpk

27.10 Torstai. Klo 8.15 ankkurit ylös ja menoksi. Koneella
alkumatkan tyvenessä n. 15 mpk. Vahan aikaa jaksoi tuulla
etelästä 5 m/s. Sen pätkän purjehdin isolla ja genoalla.
Taivaalla kaksi ohjusta jahtasi hävittäjää. Sellaista en ole
ennen nähnyt. Tai sitten nain näkyjä. Aika uskomattomalta
kuulostaa. Puolet koneella ja puolet purjeilla matkustaen
saavuin Kielin suun venesatamaan Stickenhoerniin klo 18.00.
Kävin katsomassa toimistorakennuksesta, olisiko siellä
ketään. Ketään ei näkynyt. Nyt olisi ollut suihku tarpeen.
Tyydyin hämärän turvin peseytymään avotilassa. 701 mpk.

28.10 Perjantai. 8.40 köydet irti ja elämäni ensimmäiseen
sulku/kanavakokemukseen. Vieläpä Kielin kanavaan ja yksin.
Täytyy sanoa, että kyllä vahan jännitti. Katselin, mitä muut
kanavaan menevät purkkarit touhusivat ja tein perässä.
Fendarit aivan vesirajaan, kiinnitysköydet veneen vasemmalle
puo! lelle. Kun sulku aukesi ja veneet lipuivat sulkuun,
niin minä heti kärppänä perässä. Kiinnitin Viivin Uuden 45
jalkaisen Swanin taakse. Veneessä oli Englannin lippu.
Hämmästyin kovin, kun veneen kuljettaja alkoi puhua minulle
Suomea. Hän kertoi, että seuraavaksi torniin maksamaan
kanavamaksu. Kävi ilmi, että kyseinen tuliterä Swan oli
matkalla Pietarsaaresta Jerseyhin. Nämä miehet olivat vain
toimittamassa venettä omistajalleen. kuulemma jollekin
ryssälle. 12 euroa Viivin kokoiselta paatilta kanavamaksu.
Suluista ulos ja koneella etiäpäin. 5,5 solmun
konevauhdilla matkustin yöpaikkaani Giselaun sulkujen yhtey­
dessä olevaan laituriin. Sinne saavuin klo 16.05. Ruuan­
laittopuuhiin ja valmistautumaan seuraavan päivän koitok­
siin. 735mpk

29.10 Lauantai. Klo 7.30. Ilma tyyni ja
puolipilvinen. Koneella kohti kanavan länsipäätä Brunsbut­
telia. Vierasvenesatamaan saavuin klo 11.40. Siellä oli 45
Swan. Päätin seurata sen liikkeitä, kunnes Brunsbuttelin
sulut olisi ohitettu. Swanin p! erässä sulkuihin ja suluista
ulos. Olin Pohjanmeren puolella. 19 lämmintä aurinko paistaa
lokakuun lopulla. Iso ja genoa I ylös. Oli juuri yläveden
aika. Laskuvesi alkamassa. Parin tunnin päästä oli riemas­
tuttavaa purjehtia 5 m/s sivutuuleen, GPS näytti 8,7 solmua.
Aika hyvä myötävirta. Vastaan puski 12 m katamaraani
koneella, kuin viimeistä päivää. Se luovutti ja käänsi
kurssia 180 astetta. Laivan aalloissa vene keikkui sen ver­
ran rajusti, että styyrpuurin puoleinen barduuna tipahti
kannelle. Vyyhdin sen koilille ja laitoin talteen. 7 m/s
etelätuulessa Friisien saarten pohjoispuolella purjehdin
yön. Aamulla Olin Saksan ja Hollannin rajalla Borkum Riffin
paikkeilla. Kartan mukaan niillä main on hylkyjä vaikka
kuinka paljon. Täytyi aina tarkistaa, oliko hylyn kohdalla
vettä tarpeeksi. Jatkoin koko Sunnuntain Friisien saarten
sivuuttamista. Maanantaiaamuna klo 1.30 kiinnitin köydet
Hollannin Den Helderin laituriin. Varsinainen vierasvenesa­
tama oli sulkujen takana ja sulut kiinni. Ol! in niin
väsynyt, että menin pehkuihin saman tien ja toivoin, ettei
ketään tulisi hätistelemään minua siitä pois. 956 mpk.

1.11. Tiistai klo 8.15 ajelin koneella satamasta ulos ja
nostin ison ja fokan. Tuuli lounaasta 8-12 m/s. Aalto 2m. 4
tuntia purjehdittuani tuli äkillinen myräkkä. Fokka kisko
katkesi ja kaiteeseen sitomani I genoa irtosi ja jouduin
repimään sitä merestä. Siina hässäkässä katkesi sprayhoodin
takimmainen aluputki. Sprayhood sisätiloihin ja fokan jalus­
tus genoakiskoon. Purjehdin loppupäivän Hollannin rannikkoa
etelään päin. Keskiviikko aamuna klo 2.30 rantauduin Den
Haagin Scheveningenin Jachtclubin laituriin. Maasähkö
veneeseen ja yöpuulle. Keskiviikon kiertelin ja katselin
kaupunkia ja täydensin veneen muonavarastoja. Ostin kolme
fendaria kadonneiden tilalle. Satamamaksu 15 euroa. Illalla
suihkureissulla törmäsin amerikkalaiseen seiloriin. Hän oli
matkassa Sweden Yachts 39lla. Kävimme syömässä pihvit
rantaravintelissa. Hän kertoili niitä näitä purjehdusreis­
suiltaan. Sano, että jos oot matkalla Kanarialle, niin kan­
nattaa käydä myös Karibialla. Joulukuun alusta alkaisi
tasainen laitamyötis Kanarialta Karibialle. Kertoi, että
Southamptonissa on käytettyä venevarustetta vaikka millä
mitalla. Kävin katsomassa 39 Sweden Yachtsia. Kovin tuntui
Viivi pieneltä, kun sieltä palasin veneelle. Torstaina piti
jatkaa matkaa, mutta kipparilta oli veto pois. Päätin
viettää torstain vielä satamassa. 1032 mpk.

4.11. Perjantai
klo 8.30 irrotin köydet ja ajoin ulos. Heikkoa tuulta
lounaasta. Tylsää hidasta luovipätkää. Ei mitään erikoista.
Lauantaina klo 10.30 ajoin veneen laituriin Belgian Oosten­
dessa. Olin aivan kuitti. Menin nukkumaan ja ajattelin, että
kai ne sieltä tulevat sitten koputtelemaan satamamaksua.
Nukuin, kuin tukki. 1135 mpk.

6.11. Sunnuntai klo 8.30
päätin jatkaa matkaa. Ei ollut kukaan kysellyt satamamaksua
tai sitten en ollut herännyt yrityksiin. Aurinko paistoi.
Lounaasta 6 m/s. Hieno purje! hdussää. Nain rannalla Nieuw­
poortin ja Ranskan Dunckerquen. Olin matkalla Englannin
Doveriin. Kanaalissa tuuli yltyi 8-12 m/s. Parhaimmillaan
mittasin 14 m/s lukeman. Aalto kasvoi iltaa kohden. roiski
ja puski todella ikävästi. Katsoin kajuuttaan. Pöytä oli
tippunut seinältä. Heitin sen keulakajuuttaan vaatekassien
sekaan. Nyt olisi ollut sprayhood tarpeen. 15 mpk ennen
Doveria kuulin isopurjeesta räpätystä. Perskeles. Ei kai
vaan purjerikko. Taskulampulla katsottuani huomasin, että
ekan reivirivin takareuna oli revennyt 30 cm. 2-reivi sisään
ja räpätys loppui. Lähestyessäni satamaa laivaliikenne oli
tosi vilkasta. Ankkurointialueella Koko ajan sai katsella
ympärilleen. Tähtäsin 5m aallokossa kahden aallonmurtajan
väliin. Onnistuin. Laskin purjeet. Sataman moottorivene
tuli kysymään, että etsinkö pienvenesatamaa. Vastasin, että
kyllä. Seurasin venettä ja se näytti minulle paikan, johon
ajoin Viivin. Rannalla veneen miehet kertoivat minulle, että
ilmoittaudu tuossa rakennuksessa kun ! kerkiät. Vastasin
että OK ja kiitin saattamisesta. Klo näytti 22.30. Seuraa­
vana aamuna kävin satamakonttorissa ilmoittautumassa. Sanoi­
vat, että olisi pitänyt VHFllä kutsua satamaa ja kysyä lupa
satamaan tuloon. Sanoin, etten tiennyt. Maanantaina kuivat­
telin litimärkia kamoja. Sähköpuhaltimen laakerit rohisivat,
kunnes koko puhallin hajosi. Kaupungille ostamaan uusi.
Ostin myös kasi VHFn, silla minulla ei ollut veneessä
minkäänlaista VHFää. Kiinnitin pöydän 3lla koneruuvilla.
Vaihdoin Sole Dieseliin öljyt ja suodattimen. Englannin
puolella VHFää käytetään paljon satamajuttujen yhteydessä.
Purjekorjaajaa ei löytynyt. Kiertelin ja katselin Doveria.
Suihkussa tuli käytyä usein. 32 puntaa maksoivat satamamak­
sut. 1202 mpk.

9.11.Keskiviikko. Klo 16.30 koneella ulos.
Otin VHFllä yhteyden satamaan ja kysyin lupaa poistua
alueelta lanteen . Sain luvan. Tuuli luoteesta 3 m/s.
Koneella ajeluksi meni. Nostin purjeet ylös vauhti nousi 0,6
solmua. Tarkoitus oli mennä Solen! tiin ankkuriin, mutta
koneella ajo on sen verran puuduttavaa, että paatin jäädä
ankkuriin Hastingsin edustalle. Päivä oli talloin vaihtunut
torstaiksi ja kello näytti 1.30. 7m vettä ja hiekkapohja.
1242 mpk.

10.11. Torstai klo 6.30. Oli sen verran kehinyt
aaltoa, että heräsin, kun ankkuriliina napsahti poikki.
Sinänsä ei hätää. Rantaan oli 300 m matka. Harmitti vain 8
kg Gotthardtin levyankkuri ja 8m 10 mm kettinkiä makasivat
nyt meren pohjassa. Kone käymään ja ajelin 10 mpkn pätkän
lanteen Eastbournen Sovereign Harbourin marinaan. Hieno
satama. Ajattelin, että on varmaan törkeen kallis paikka.
Ajoin sulkuihin ja odottelin pääsyä läpi. Puolen tunnin
valein sulutettiin. Pääsin sataman puolelle. Mies näytti
minulle paikan ja pyysi tulemaan konttorin puolelle, kun
olin saanut veneen kiinnitettyä. Siellä veneen ja miehistön
tiedot ja yleispätevä selvitys satamasta. Kävin kaupassa ja
ihan uusissa saniteettitiloissa suihkussa. Perjantaina piti
jatkaa matkaa, mutta tuuliolo! suhteet olivat liian kovat.
Force 5 näytti konttorin seinällä oleva sääfaksi. Muistaak­
seni jotain 14 ~V 20 m/s. Ankkuria ja fokkakiskoa ei
löytynyt, sen kummemmin kuin purjekorjaajaakaan. Viiden
viikon pyykit tuli pyykättyä uusilla hienoilla pesu- ja
kuivauskoneilla. Suihkuttelin aamuin illoin, kun oli uudet
hienot tilat. 1252 mpk.

12.11. Lauantai Tankkasin 30 l Gas
Oilia (löpöä) a 0,58 puntaa. ja kävin maksamassa ne ja sata­
mamaksut. 19,8 puntaa/vrk. Melko kallista sanoisin. Klo 9.00
sulkuihin ja sitten suluista ulos. Luoteesta 3-5 m/s.
Välillä koneella ja välillä purjeilla edeten saavuin
Portsmouthin edustalle klo 23.40. Katsoin kartasta
ankkurointiin merkityn paikan ja ankkuroin ja menin nukku­
maan. 1313 mpk.

13.11. Sunnuntai. Aamulla poliisit tulivat
ja pyysivät minua siirtymään niemen toiselle puolelle
ankkuriin. Olin kuulemma ankkuroinut liian lähelle Wightin
saareen kulkevien lauttojen pääväylää. 50 m päästä ne
pyyhkivät ohi. Nostin ankkurin ja siirryin ! niemen toiselle
puolelle. Siinä olikin tosi rauhallinen paikka. Ankkuroin
ja otin pienet tirsat. Kun tulin kannelle, oli kevytveneitä
joka puolella. Niillä oli ilmeisesti jotkut sunnuntaiskabat
käynnissä. Pari Tornadoakin näkyi. Kerran toinen niistä ajoi
yli 20 solmua veneeni vierestä. Se oli kieltämättä vaikut­
tava näky. Kun skabat loppuivat, niin loppupäivänä ei sitten
juuri muuta tapahtunutkaan. Iltapala ja yöpuulle. 1314 mpk.

14.11. Maanantai. Klo 12.00 nostin ankkurin ja lahdin 2-4
m/s luoteistuuleen purjehtimaan kohti Southamptonia.
Aurinkoinen keli. Laskuvarjohyppääjät hyppivät koneesta
mereen. Apujoukot kävivät sitten kumiveneellä noukkimassa.
2/3 matkasta pääsin purjeilla. Loput ajelin koneella. jokea
ylös ja kiinnitin veneen Shamrock Quayhin klo 17.30. Täältä
piti löytymän purjekorjaaja. Astelin konttoriin. Lainasin
laituripiuhan. Huomasin, että olin unohtanut omani Doveriin.
Oli kylmä yo. Onneksi sähköpuhallin toimi moitteettomasti.
1328 mpk.

15.11. Tiistai. Sain isopurjeen korjattua 28 pun­
nalla Doyle Sailsilla. Ostin myös varaluisteja pussillisen.
Paikallinen venetarvikeliikkeen sälli lupasi tilata
fokkakiskon ja sanoi, että. se olisi keskiviikkona
iltapäivällä noudettavissa. Käytetyn vemakaman liike olisi
Hambleriverin yläpäässä Swanwickin venesataman vieressä.
Kävisin siellä lähdettyäni Shamrockista. Ostin uuden
keulavalon, koska vanhan lasi oli rikki ja valon sähköosat
olivat pahasti syöpyneet. Kaveri neuvoi liikkeen, josta sain
sprayhoodiin uuden aluputken. Kävin siellä ja tilasin
putken. Lupasi seuraavaksi päiväksi. Rakensin uuden lai­
turipiuhan. Suihkuttelin ja kävin katselemassa Southampto­
nia.

16.11. Keskiviikko. Kävin venetarvikeliikkeessä.
Selvisi, että kaveri ei ollut edes tilannut fokkakiskoa.
Otti pannuun. Lahdin aluputkiliikkeeseen. Putki oli tullut.
Ostin sen ja lähdin veneelle sitä taivuttelemaan. Kolmeen
mennessä oli sprayhood taas paikoillaan. Kuittasin itseni
satama! sta ulos klo 18.00. 23 puntaa/vrk. Törkeä hinta.
Päätin, etten ikinä kävisi siinä satamassa enää. Laskuveden
mukana ajelin koneella alas jokea ja kiinnitin poijuun
toiseen venevalkamaan klo 19.15. Laitoin iltapalaa ja menin
nukkumaan. 1332 mpk

17.11. Torstai. Klo 11.00 Ajelin
koneella Hambleriverin suulle ja siitä jokea ylös Swanwick
marinaan. 5 puntaa small stay. Etsin käytetyn tavaran kaupan
ja tutkiskelin, mitä kaikkea siellä oli. Ostin 8 kg
levyankkurin, 4,5 m 10 mm ankkurikettinkiä, pari sakkelia,
45 m 18 mm ankkuriköyttä ja fokkakiskon pätkän. Kannoin
tavarat hikipäissä veneelle. Aloitin fokkakiskon asen­
tamisen. Loppukiristyksessä aluprofiili napsahti poikki.
Oli sen verran iäkäs, että ei kestänyt taivuttelua. Laskuve­
den aikaan lahdin valuttelemaan jokea alas. Klo 17.15 pistin
paatin poijuun Southamptonin rännin suulle, Coast Guardin
lähettyville. 1343 mpk.

18.11. Perjantai klo 10.15 melkein
tyvenessä lahdin koneella puksutellen Solentista länteen,
Isle! of Wightin ja pääsaaren valista. Päästyäni Wightin
länsipuolelle tuuli jo sen verran, että nostin ison ja
genoan. Kaakosta n. 4 m/s. Aurinkoinen hieno päivä. Illalla
tuuli kääntyi koilliseen 7-8 m/s. Purjehdin kohti Jerseytä
tarkoituksena ankkuroida siellä. Ei väsyttänyt ja tuuli
hyvin, niin muutin suunnitelmaa ja suuntasin kohti Ranskan
rannikkoa. Aamulla näkyi pari ranskalaista troolaria. Sieltä
morjestettiin. Morjestin takaisin. Purjehdin Brestin niemeä
15mpkn päässä rannasta. Vene kulki hyvin. Jokin pamahti.
Genoan falli oli mennyt poikki. Falli talteen ja genoa ylös
spinnun nostimella. Lauantai iltana alkoi väsy painaa
päälle. Tutkin kartasta lähimmän ankkuripaikan tai sataman.
Suunnistin Perroksen satamaan pimeassä kivisillä vesillä
kylmä rinki ahterin alla. Plotteri toimi moitteettomasti ja
homma oli näin ollen aika helppo. Klo 23.15 kiinnitin paatin
poijuun ja menin vetelemään sikeitä. 1533 mpk.

21.11.
Maanantai klo 8.00 jatkoin matkaa raikkaassa 7 asteises! sa
aurinkoisessa kelissä. Tuuli idästä noin 4 m/s. Kiersin
Brestin niemen ja loppupätkän luovin kohti Camaretin sata­
maa. Klo 16.00 saavuin Camaretiin. Joku norjalainen, en nyt
muista nimeä , huitoi laiturilla ja tuli ottamaan köydet
vastaan. Hän purjehti vaimon ja tyttären kanssa 14m
teräsvene Albatrossilla. Aikamoinen paatti. Sanoi, että se
painaa 20 tonnia. Täytin vesitankin ja keitin hernekeittoa.
Siina ruokaillessani satamatyöntekijä kävi hakemassa satama­
maksun. 10,5 euroa. Illalla suihkuttelut. Kysyin siskolta
säätietoja Biskajalle. Lupasi kolme päivää pohjoisesta 8-14
m/s. Huomenaamulla siis lähtö Biskajalle. 1574 mpk.

22.11.
Tiistai klo 8.20 irroitin köydet ja ajoin ulos satama-
altaasta. Purjeet ylös ja kiertämään pieni niemeke, jonka
jälkeen suunta kohti Espanjan luoteisrannikkoa. Biskajan
alkupäässä oli pirullista ristiaallokkoa. Vene keikkui ja
heittelehti aika lailla. Sitten meno alkoi tasaantua ja
toivoin vain, että jaksaisi tuulla ja oikeasta suunnasta! .
6-8 solmua oli vauhti, surffeissa vähän enemmän. Tällä yli­
tyksellä tuli nopeusennätys 16 solmua. Pääsin ratsastamaan
huikeaa aaltoa. I genoa (vm -81) repesi vaakasuoraan
saalinkien yläpuolelta. Otin sen pois ja vaihdoin II
genoaan. Ensimmäisen yön purjehdin 4 asti. Sitten purjeet
alas, ankkurivalo päälle ja vetämään 3 tunnin sikeet. Tuuli
tuli onneksi koko ylityksen ajan samasta suunnasta, vaihtel­
evalla voimakkuudella. Mittasin 4 ~V 14 m/s lukemat. Toisena
ja kolmantena yönä nukuin 8 h/ yo. Reissun ekat delfiinit ja
minun ensimmäiset live delfiinit näin tällä ylityksellä.
Perjantaina rannikon jo näkyessä meinasi tulla ongelmia.
Vaikka kuinka kampesi pinnasta, niin vene pyrki pois
kurssista. Laitamyötäiseen suuressa aallokossa. Illalla
kuitenkin pääsin rannikolle ja ankkuroin klo 20.00 La
Corunan pohjoispuolella sijaitsevaan Play de Carinan
läheisyyteen. Iso aallonmurtaja suojasi Atlanttia vastaan.
2056 mpk

27.11. Sunnuntai. Siirtoajo koneella La Corunan
satamaan. 8 m! pk 2 tuntia. Viikko vierähti La Corunassa
venettä laittaen, saita odotellen ja 0,5 E/l Vino Tintoa
nautiskellen. Tein ison jaluksesta ja barduunojen taljoista
kolmivaiheisen taljan, jolla pääsin mastoon kiinnittämään
irronneen barduunan ja Pombossa korjauttamani genoan nosti­
men. Onnistuin säheltämään sen verran, että tipuin 2m
korkeudesta kyljelleni kannelle. Kolme päivää oli hankala
kävellä sen jälkeen. Huomasin, että vielä tanaankin kylmässä
ja sateella lonkkaa särkee. Toinenkin hassu juttu sattui.
Toinen yläetuhampaista tuli kolmena kappaleena pois. Jäi
vain härskin näköinen tynkä. Tutustuin naapuripaatin englan­
tilaispariskuntaan Joeen ja Janetiin. Joe oli eläkkelle
jäänyt 48 v.nörtti. He purjehtivat merikelpoisen näköisellä
Seastream 35lla. Kaksimastoinen ketsi. Otettiin vahan kuppia
ja juteltiin niitä näitä. He olivat saaneet joltain
paikallisilta kissan pennun. Se oli vasta 4 viikkoa vanha.
He aikoivat purjehtia ties kuinka kauan sinne sun tänne.
2064 mpk.

5.12. Maanantai klo 11.40 Nostin purjeet ja
jatkoin rannikkoa etelään päin 5 m/s luoteistuulessa.
Aurinkoinen nätti päivä. Olisi saanut tuulla enemmän. Osan
matkaa joutui ajamaan koneella, koska tuuli häipyi välillä
melkein olemattomiin. Yöllä katsoin kartasta hyvän lahden
pohjukan Rio Ceen eteläpuolella ja puksuttelin koneella
viimeiset 10 mpk valitettavasti pienoiseen vastavirtaan.
Tiistain puolella klo 4.20 ankkuroin tyynessä 7 m syvyyteen
ja menin nukkumaan. 2141 mpk.

7.12 Keskiviikko. Tuulta ei
ollut kuulunut eikä näkynyt, joten päätin jatkaa matkaa
koneella. Klo 9.00 lähdin matkaan rauhallisella 4,5 solmun
nopeudella. Ei mitään erikoista. Vähän välillä ropsautteli
vettä. Klo 22.30 ankkuroin Vigoa vastapäätä olevaan lahteen.
Seuraavana päivänä oli tarkoitus mennä katsomaan kaupunkia
nimeltä Vigo, jossa U-96 kävi täydentämässä polttoaine- ja
muonavarastojaan. 2193 mpk.

8.12 Torstai. Tankkasin verol­
lista löpöä 32 l. a 0,92E. Sitten ajelin 4! mpkn pätkaän
Vigoon, Real Club Nauticon laituriin. Kaveri huitoi lai­
turilta ja näytti paikan. Peruutin veneen Princessin ja
IMX-38 väliin. Selvisi, että tanaan oli koko kaupunki
kiinni. Joku vapaapäivä. Lahdin kiertelemään kaupungille.
Aika karun näköinen paikka. Paikoitellen todella
ränsistynyt. Laiturilla oli paljon onkijoita. Yksi salli
kysyi, että haluutkos kalan. Sanoin, että mikä ettei.
Perkasin sen ja panin pannuun. Hyvää oli. Perjantaiaamuna
kävin kaupassa ja suihkussa. Kävin maksamassa satamamaksun
13,12 E. 2197 mpk.

9.12. Perjantai. Klo 12.00 lähtö.
Aurinkoinen hieno keli. Lillin 4 m/s tuulessa ison ja genoan
kanssa salmesta ulos. Vaihtelevaa tuulta. Välillä purjeilla
komeasti ja sitten taas koneella korotellen. Ehtooksi Por­
tugalin puolelle Viana de Casteloon ankkuriin. 2240 mpk.

10.12. Lauantai. Aamulla heräsin, kun nopeat moottoriveneet
pyyhkivät aivan veneeni vierestä. Ne olivat paikallisia
kalastajia. Niillä oli isot koneet avoveneidensä pe! rässä.
Huomasin ankkuroineeni niiden ulosmenoväylän ja veneiden
nostoluiskan väliin. Klo 9.45 jatkoin matkaa. Ajoin koneella
ulos aurinkoisessa 16 asteen lämmössä. Taas vaihtelevaa
tuulta. Välillä koneella, välillä purjeilla. Ensimmäinen
päivä, kun delfiinejä näkyi oikein reilusti. Laskin, että ne
kävivät tervehtimässä 7 kertaa. 2 kertaa oikein isona par­
vena uivat veneen ympäri ristiin rastiin. Sunnuntain
puolelle meni, ennen kuin pääsin seuraavaan paikkaan,
Aveiroon. Olin kortista katsonut, että siellä oli loistava
ankkuripaikka. Tulin aallonmurtajalle ja laskin purjeet.
1,5 mailin ajo koneella 3 solmun vastavirtaan. Sitten
ankkuriin kahden aallonmurtajan muodostamaan altaaseen. Klo
näytti talloin 4.15. 2313 mpk.

11.12 Sunnuntain ja maanan­
tain fiksailin paattia ja teippasin I genoan jonkunlaiseen
kuosiin. Lämmintä keliä piti koko ajan. Maanantaina kaksi
poliisia kävi kysymässä papereita ja kieltäytyivät puhumasta
englantia. Yritä siinä sitten keskustella. Katsoivat pa!
perit ja kyselivät jotain portugaliksi, jota en ymmärtänyt.
Paperit tarkastettuaan ja huomattuaan, ettei kommunikaatio
onnistu, päättivät jatkaa matkaa.

13.12. Tiistai klo 15.30
lähdin laskuveden mukana ulos rännistä merelle koneella
puksutellen. Tuuli pohjoisesta 3 m/s. Iso ja spinnu ylös. 4
tuntia näillä säädöillä. Sitten täytyi vaihtaa spinnu
genoaan, koska tuuli oli yltynyt 9 m/s. Yötä myöden purje­
hdin Penichen niemenkärkeä kohti. Sinne päästyäni aamu
valkeni. Tuuli nyt 6 ~V 7 m/s itäkoillisesta, eikä pahemmin
väsyttänyt, niin päätin jatkaa etiäpäin. Iltaa kohden lähes­
tyin Cascaisia. Plotteri alkoi yhtäkkiä hukkaamaan sijainti­
tietoja. Ihmettelin, että mikä piru siihen nyt oli tullut,
kun ei ollut saanut vettäkään piuhoihinsa. Pätkän hukassa,
sitten taas sijaintitiedot hallussa. Purjeet alas ja
koneella kohti rantaa. Ankkuriin Cascaisin edustalle. Kar­
tassa luki siinä kohden Estoril. Mietin, että onkohan se se
formularata. 2446 mpk.
15.12. Torstai klo 9.00 nostin
ison ja genoan ja lähdin rannikkoa etelään päin. Aurinkoinen
keli. Tuuli koillisesta 4-5 m/s. Sittemmin yltyi 7-8 m/s.
Plotteri toimi edelleen pätkittäin. Välillä sijaintitiedot,
välillä ei. Otin Garminin avuksi. Se ei ollut koskaan
sohlannut. Klo 20.00 saavuin Sinesiin. Ankkuroin aallonmur­
tajien sisälle marinan viereen. Pohja näkyi 7 metristä. 2500
mpk.

16.12. Perjantai. Aamulla marinan laituriin kiinni.
Suihkuun, kauppaan ja ehtoopäivällä matkan toinen pyykin
pesu. Marinassa oli pyykinpesukone, mutta se oli valitet­
tavasti rikki. Siis 5 ämpärillistä nyrkkipyykkiä. Kuiv­
auskone toimi jotenkuten. 1.5 tunnin vatkaamisen jälkeen
pyykit olivat edelleen kosteita. Täytyi virittää ympäri
veneen sisätiloja pyykkinarua ja pistää yöllä sähköpuhallin
täydelle teholle. Iltapäivällä onnistuin saamaan atraimella
yhden 30 senttisen fisun, joita pyöri satama-altaassa vaikka
kuinka paljon. Perkasin ja pistin pannuun. Hyvältä maistui.
6.74 E satamamaksu.

17.12. Lauantai klo 10.10 ajoin ulos
marinasta. Aurinkoinen, lähes tyyni sää. 18 lämmintä. Spin­
nulla korottelin pitkät pätkät kohti Portugalin
lounaiskärkeä. 5 mpk ennen sitä laskin purjeet tuulen tyyn­
nyttyä täysin ja ajelin koneella Sagresin lahteen ankkuriin.
Sinne saavuin sunnuntain puolella klo 2.30. Kuokka pohjaan
ja vetään hirsiä. 2563 mpk.

18.12. Sunnuntai klo 10.20
jatkoin matkaa aurinkoisessa kelissä. Tuuli oli 3-5 m/s
koillisesta. Hidasta luovia koko päivä. Klo 17.30 Portimaon
aallonmurtajan sisään ankkuriin. 2587mpk.

20.12. Tiistai
klo 9.30 matka jatkui jälleen. Määränpäänä koko reissun
päämääränpää Faro. Lokikirjaan olin merkinnyt tälle pätkälle
Luovia koko pätkä. V-mäistä 1,5 m terävää vasta-aaltoa.
Pärski. Kamat tippui lattialle ja ui pilssivedessä.
Ankkuriin päästyäni huokaisin helpotuksesta. 23.50 ankkuroin
Faron edustalle. 2644 mpk. Kolme viikkoa ihmettelemis! tä
Farossa. Kumiveneellä hoitui kauppareissut. Vanhempien piti
tulla Albufeiraan lomailemaan helmikuun alussa Yölämpötilat
alkoivat kuitenkin laskea 4-5 asteeseen. Katsoin TVstä, että
Madeiralla ja Kanarialla oli yöt yli 10 astetta
lämpöisempiä. Ehdotin porukoille, että tavattaisiin Kanari­
alla 2,5 viikon päästä. Sovittu homma.

9.1. Maanantai klo
13.00 lähdin laskuveden mukana valuttelemaan Faron ränniä
ulos. Heikkoa laitamyötäistuulta. Välillä koneella ja
välillä purjeilla kohti Portimaon aallonmurtajan sisällä
olevaa ankkurointialuetta. Saavuin sinne klo 23.40. 2685
mpk.

10.1. Tiistai. Ajoin veneen Portimaon venesatamaan
yläjoella. Kauppareissut ja kaupungin ihmettelyt.

11.1.
Keskiviikko. Klo 12.30 ajoin ulos Portimaon joelta merelle.
Iso ja genoa ylos ja virsikirjaa kohden Sagresia 6 m/s tuu­
lessa. Aurinkoinen ja lämmin, loistava purjehduskeli. Klo
17.30 ankkuroin 7m:iin Sagresin lahteen. Säätieto oli luvan­
nut 10 ~V 15 mph tuul! ta idästä. Ajattelin, että
niemenkärki antaisi tarpeeksi suojaa näin heikkoja tuulia
vastaan. Menin iltapuhteiden jälkeen nukkumaan. 2708 mpk.

12.1. Torstaiaamuna aamuna klo 5.30 heräsin, kun vene
kallistui 110 astetta vasemmalle kyljelleen. Olin pistop­
unkassa unten mailla. Singahdin kannelle katsomaan, mitä
oli tekeillä. Ankkuriköysi oli katkennut ja vene oli ajau­
tunut hiekkarantaan, missä aallot sortuivat. Masto roikkui
veneen vasemmalla puolella. Sen huippu oli töksähtänyt poh­
jaan kallistuksessa ja se oli poikki keulanostinten
yläpuolelta. Köli töksähteli pohjaan. Kiiruhdin hommaamaan
mastoa merestä veneen kannelle. Onnistuinkin siinä. Köytin
mastonraadon kannelle. Järjestelin sisällä sekasortoa ja
irroitin sprayhoodin jämät kannelta ja heitin pistopunkkaan.
Siina touhutessani huomasin rannalla seisovan kaverin. Menin
hänen luokseen . Selvisi, että mies oli Sagresin poliisi.
Nousuvesi oli tulossa ja selitin hänelle, että vene olisi
saatava hinattua pois ennen huippuvettä. Muuten aallot
heittäisivät sen niin rannalle, ettei sitä enää saisi
vesille. Poliisi soitti jonkin puhelun. Hän sanoi, että
meripelastuksen paatti kävisi hinaamassa veneeni pois
rannalta. Tarvitsisi vain odottaa. Tunnin päästä kaveri
sanoi, että eivät tulisikaan, koska ei ole kenelläkään hen­
gen hätää. Voi viddu. Mikä nyt neuvoksi. Poliisi soitteli
puhelimellaan ja yritti saada apua. Tunnin päästä joku suuri
päällikkö saapui avantgarde mersulla ja selitti, miten homma
hoituisi. Iso paatti tulisi 400 m päähän rannasta. Sieltä
sukeltaja toisi köyden rantsuun, joka kiinnitettäisiin
veneeseeni ja iso paatti hinaisi veneeni läheiseen Baleeiran
kalastajasatamaan. 200 E/h ja minun piti allekirjoittaa
paperi, jossa todettiin minun olevan korvausvelvollinen,
mikäli hinaavalle veneelle tai omalleni tapahtuisi jotain
vahinkoa hinauksen aikana. Allekirjoitin paperin ja homma
pantiin hoitumaan. Minuutin verran hinuri joutui nykimään
ennen kuin Viivi irtosi pohjasta ja lähti liikkeelle. Hina­
sivat sen Baleeiraan. Minä menin poliisin autolla. Baleeiran
rannassa joku lehdistön edustaja tuli kyselemään, mitä oli
tapahtunut. Vastailin, niin kuin oli käynyt. Pääsin
paikallisen merivartioston tiloihin suihkuun. Oma GSM löytyi
pilssistä täysin toimintakyvyttömänä. Yksi merivartioston
virkailija tarjoutui ystävällisesti autoineen kauppareis­
sulle Lagosiin. Tarvitsin uuden puhelimen. Se hoitui. Taas
olivat yhteydet koti-Suomeen kunnossa. Hinaushomma maksoi
800 E. Maksoin sen samana päivänä. Sitten olikin tiedossa
vaan odottelua ja sählinkiä muutaman seuraavan päivän ajan,
jota allekirjoittanut ei ala tässä sen tarkemmin setvimään.

24.1. Tiistaina sain veneen nostettua Portimaossa telakalle.
Pesin veneen pohjan, irroitin loput lasikuidun rippeet
peräsinakselista, oikaisin peräsinakselin ja mastonalus­
putken. Laikkasin kölista ruosteet ja vetäisin siihen ruos­
teenestomaalia. Irroitin mastosta rikkinaiset helat ja suun­
nittelin maston ko! rjausta. Se oli vääntynyt saalinkien
alta niin, että mastoura oli supussa ja katkennut ylhäältä
nostinhelan yläpuolelta. 2 korjauspalaa täytyisi rakentaa,
jotta tuosta maston raadosta saisi vielä kalua. Sitten vaan
odottelin 8.2. Suomen lentoani. Pohjanmaalta piti löytymän
peräsimen muotit. Saisin leivottua lavan puoliskot Suomessa.
Tulisivathan ainakin kunnolliset.

S/Y Viivi FE 83 -81 L-2078

FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020
Guest

Re: Yksinpurjehtija hädässä portugalin edustalla?

Post by Guest »

Oli mielenkiintoista lukea Petrin matkakertomus.
Vene on nyt minulla Vaasassa ja edelleen purjehduskuntoinen.
Terv. Keijo Ullakko
User avatar
harald
Hallitus
Posts: 11021
Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
Location: P-helsinki
Vene: Charlotta
Contact:

Re: Yksinpurjehtija hädässä portugalin edustalla?

Post by harald »

Olipa kiva kuulla! Miten Petrillä menee?
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020
Guest

Re: Yksinpurjehtija hädässä portugalin edustalla?

Post by Guest »

En tiedä Petristä. En valitettavasti tunne häntä. Ostin veneen syksyllä hänen jälkeiseltä omistajalta.
Olisi kyllä mukavaa saada Petriin yhteyttä ja kysyä, miten veneen paluu Suomeen onnistui ja milloin.
Terv. Keijo Ullakko
Post Reply